KESKUSTELU

ilmastollisia uutisia

http://www.karjalainen.fi/fi/uutiset/uu ... viljasadon

http://yle.fi/uutiset/varhaisperunasta_on_pulaa/6197901

_________________
Yleinen mielipide on aina väärässä.

Svensmarkin koeasetelmissa on virhe, jonka vuoksi niillä ei ole mitää todistusarvoa todellisuuteen: Hän injektoi kosmisia säteitä koelaitteeseen, jossa ilmanpaine lienee hänen "alapilviensä" tasolla, joiden korkeus lienee alle 10 km (onkohan Svensmark missään edes ilmoittanut, mikä ko. "alapilvien korkeus itse asiassa on)?

No joka tapauksessa hän ohittaa van Allenin vyöhykkeet, jotka vangitsevat Maapallolle tulevaa galaktista kosmista säteilyä, mikä tietenkin heikentää todellisen galaktisen kosmiseen säteilyn tehoa.

Sen lisäksi hän ohittaa noin 1000 km ilmakehää, mikä huomattavasti heikentää galaktisen kosmisen säteilyn tehoa.

Svensmarkin teorioissa on vain puhetta todisteena!

Olen ymmälläni! Kerroin, että Svensmarkin teoria perustuu pilvipeite- ja kosmisten säteiden graafien manipuloinnilla saatuun samankaltaisuuteen (ns. "käyrä käyrän päälle"-tekniikka) ja totesin, että missään ei ole mitään näyttöä ko. graafien ja Maapallon lämpötilan korrelaatiosta.

Sinä totesit siihen, että "korrelaatio on puhtaasti matemaattinen termi, eikä sisällä perustelua"!

Helpottaisi dialogia, kun voisit päätyä esim. korrelaatio-sanan merkityksen osalta johonkin loogiseen ratkaisuun, pliis.

Mutta ei auta muuta kuin kaivaa ojat kahta syvemmäksi: Svensmarkin teoria perustuu pilvipeite- ja kosmisten säteiden graafien manipuloinnilla saatuun samankaltaisuuteen (ns. "käyrä käyrän päälle"-tekniikka). Missään ei ole mitään näyttöä ko. graafien ja Maapallon lämpötilan syy-seuraussuhteesta eli kausaliteetista.

Katovuodet tulevat valitettavasti jopa pahenemaan lähivuosina, koska meret ovat vasta jäähtymisvaiheessa. Tutustukaa Professori Martti Tiurin ytimekkäästi kirjoitettuun artikkeliin Lapin Kansassa 27.6.2012: http://lustiag.pp.fi/data/pdf/20120627_LK_Tiuri_Aurinko%20lammittaa_ilmastoa.pdf.

Luokitellaanko viime vuonna saatu viljan ennätyssato katovuosiksi?

Vaiko satunnaisvaihteluksi?
Täällä maan kulmalla kärsittiin viime vuonna kuivuudesta ja sato oli keskinkertainen...
Toki 2000 luku on ollut kokonaisuutena hyvä, mutta oma (ikävä) tuntuma on, että tästä lähtee se muutaman vuosikymmenen heikompi jakso.

Rauhoittaa kummasti näitä hörhöjä, jotka varttuvat pohjois-saksan ilmasto-olosuhteita tänne...

Toivottavasti sekin vielä tänne tulee, ennen seuraavaa jääkautta.

"ilmastollisia uutisia" neljän vuoden takaa:

http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtm ... /06/655362


http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Uude ... SI2YO0222q

Mites se sellainen tuntuma voi olla, kun on juuri ennätysrehusato korjattuna? Ei tämä kesä tällä hetkellä huonolta näytä pääviljelysalueilla. Pillitysindeksi on todella alhaisella tasolla, kun on pellot riittävän kosteita ja sääennuste näyttää jatkolle ihanteellisia kasvuolosuhteita. Edellytyksiä on nyt ennätyssadoille muuallakin kuin JayD:n tilalla. Toki pohjoisessa ja idässä on ollut huonot olosuhteet ja varhaiskasvikasvattajat ovat valitelleet kosteutta, mikä takaa sen, etteivät viljapellot ole jo valmiiksi puolikuivia lämpimimmän kasvujakson alkaessa.

Yleensä kun aletaan pohtia yksiselitteisten perustermien merkityksiä, se on merkki siitä, että rakentavan keskustelun tie on kuljettu loppuun ja jatkaminen alkaa olla energian ja palstarivien tuhlausta.

Et kertonut, millä tavalla olisin käyttänyt sanaa virheellisesti, joten oletan ettei virhettä ollut. Tarkalla lukemisella huomaa, että löysit kuitenkin ongelman ytimen. Ensimmäisestä kappaleesta:


Yritin alunperin huomauttaa että käyttämäsi termi "perusteltu korrelaatio" (ja nyt "näyttö korrelaatiosta") on epätavallinen. Kyseessähän on laskutoimitus, jonka tulos on numero. Sille voi esittää "näyttöä" sen enempää kuin esim. kuutoselle tai jakolaskulle.

Korjaamasi versio viimeisessä kappaleessa:


Puhuit siis alunperin korrelaatiosta kun tarkoitit kausaliteettia. Mukavaa että huomasit virheesi, ikävämpää että yrität laittaa sen minun syykseni. Sanan merkitys on toivottavasti nyt loppuun käsitelty.


Kokeellinen tutkimus ei siis ole Svensmarkin yksinäistä puuhastelua. Teoriaa on testattu kansainvälisessä CLOUD-projektissa CERNin laitteilla (ei muuten LHC:llä kuten aiemmin sekoitin, vaan PS:llä). Kokeita on suunniteltu vuosia, budjetti miljoonia euroja, tutkijoita kymmeniä, yhdeksästä maasta, tuloksia julkaistu Naturessa. Tuntuu vaikealta uskoa, että olisit onnistunut löytämään koejärjestelyistä virheen tuntematta niiden yksityiskohtia tai teoreettista taustaa.

Jos tarkoitit, että käytetty ilmanpaine oli väärä, väitteen uskottavuus kärsii siitä, ettet tiedä käytettyä ilmanpainetta tai pilviikorkeutta, joka kertoisi "oikean" ilmanpaineen.

Tämä on ainakin kolmas kerta, kun otat esille tämän huolen aiheen. Aiemmin todettiin, että maassa mitattu säteily on jo läpäissyt nuo vyöhykkeet. Virhe olisi vähentää niiden vaikutus toistamiseen. CLOUD-kokeen edeltäjässä nimeltä SKY käytettiin luonnollista (ei "injektoitua"), vyöhykkeet ja ilmakehän jo läpäissyttä säteilyä. Tietääkseni mitään ei siis ohiteta.

Ylhäältä pääsee helpommin alaspäin?

Kyllä heinä kasvaa viileässä, ei siinä mitään. Mutta kosteusolot, sateet, vaikeuttavat laadukkaan sadon korjaamista. Nytkin tällä seudulla monella on järkyttävät määrät "ei niin hyvää" rehua...

Toisaalla märkyyden takia ei kaikkia kylvöjä ole saatu edes tehtyä. Ja nyt tehtyinä ovat armottoman myöhässä.

Ja kun viljapuolella on viileä kasvukausi hidastanut kehitystä, lisänä jo käytössä olevat uudet uljaan ilmastonlämpenemisteoreeman mukaiset myöhään syksyllä valmistuvat viljalajikkeet, niin viilenevä jakso saa asiat heikompaan tilaan?
Ja myöhään syksyllä puitu vilja, vielä kosteissa oloissa (?), kun kuivataan nykyisillä energian hinnoilla, niin "hyvä" tulee...

Ans kattoo ny...
Puhutaan hyvästä sadosta sitten kun kaikki on "laarissa"!
Aikaisemmin se ei välttämättä kannata.

Jos ensimmäinen rehusato jää huonolaatuiseksi, niin toinen voi paikata tilannetta. JayD:lla tosin taitaa tältä kesältä jäädä rehua varastoonkin. Aika vähän löytyy nyt satouutisia, mikä on hyvän merkki. Pohjanmaalla isäntä kääri yhden parhaimmista rehusadoistaan ja viljan kasvu vaikuttaa hyvältä. http://yle.fi/uutiset/kesan_ensimmainen ... en/5585492

Etelä-Savossa rehut ovat suurimmalta osalta saatu talteen hyvissä ajoin ja isännän ohraviljelmillä on tämän mukaan vielä mahdollisuuksia jopa huippusatoon.
http://www.lansi-savo.fi/Uutiset/12421946.html

Se totta, että jos nyt vaikuttaa hyvältä, niin se ei takaa hyvää lopullista satoa.

Rehuvilja korjattuna kesäkuussa, Suomessa
Katovuosi = "Pillitysindeksi"

_________________
http://www.vapaakielivalinta.fi/
http://www.sananvapaudenpuolesta.fi/
Tunnustan poikkeavuuteni: perustan näkemykseni enemmän omaan ajatteluun kuin auktoriteetteihin.

Kyse lienee kuitenkin fossiilista energiaa tuottavista sähköyhtiöistä?

Biokaasusta tuotetusta sähköstä maksetaan Saksassa ylihintaa: The power produced by means of biogas gets a fixed feed-in tariff under Germany’s Renewable Energy Sources Act (Erneuerbare Energien Gesetz or EEG). In addition, when the power is produced through co-generation, in which the heat is fully used, there are extra bonuses. According to Mitgas, in this way the owner of a co-generation plant can get a return of almost 24 cents per kWh, six times as much as the peak load price in the first days of June on the European Energy Exchange in Leipzig (http://stefanschroeter.com/en/home/129- ... -grid.html).

Laitos voi periaatteessa myydä kaiken tuotantonsa valtakunnan verkkoon ja ostaa omaan käyttöönsä halpaa fossiilista sähköä. Nyt ne siis voivat ostaa sitä vielä halvemmalla ja tuottaa vielä enemmän kallista laskennallisesti CO2-neutraalia sähköä.

Tässä meillä on esimerkki itse itseään kiihdyttävästä toiminnasta!

Wade taisi kyllä puhua nyt minun esikuivatusta säilöREHUsta siis heinästä...
Toki antoi linkkejä hyviin viljasato-odotuksiin. Jossa toisaalta sanottiin myös, että vielä ei ole täysi katastrofi, voi tulla vaikka ennätyssato (niillä paikoin).
Muualla on myös huonojakin orastumisia, vaihtelu suurta. Jopa tilojen sisällä.

Ja tuosta toteutuneesta paikallisesta ennätyssadosta, siis heinän osalta.
Se on siis 1. sadon osalta näin. Vaikka alkukevät/-kesä on ollut viileä, niin heinän kannalta kosteusolot ja lämpö (täällä) ovat antaneet heinälle lähestulkoon optimiolosuhteet. Viileässä heinät sakenevat>pelto tuottaa joka neliöllään "kaiken" sen mitä pystyy. Kosteutta riittää>kasvi saa maasta kasvukykynsä mukaisesti ravinteet... jne.
Mutta sitten on vielä 2. ja kolmas sato... (Ehtiikö kolmatta satoa? Tähän saakka se on ollut enemmän sääntö kuin poikkeus, että kolme satoa heinää korjataan. Siis jos kolmatta satoa ei saakkaan, niin kaksi ensimmäistä, vaikkakin erinomaista satoa, tiputtavat keskiarvon vain normaaliin satomäärään.)
Toisen sadon alku on taas kosteusolojen puolesta hyvä ja läpöäkään ei ole liikaa, mutta entä sitten korjuuolosuhteet? Ja entä syksy ja 3. sato? Jos sekin on märkä, niin ongelmia tietää se. Pellon rakenne kärsii, rehu märkää...
Vielä ei tiedä.

Viljoilla taas kosteusolot (liika kosteus) altistaa kasvitaudeille, jolloin ja vaikka, olosuhteet olisivat muuten kasvun kannalta erinomaiset, niin taudit voivat tiputtaa satoa jopa kolmanneksen.

Oletus huonomman jakson alkamisesta viljelyolosuhteissa koski kuitenkin kokonaisuutta.
Ei omaa heinäntekoa. Heinä voi vaikka hyötyä viileämmästä (tasaisemmista lämmöistä) ja lyhyemmästä kasvukaudesta viljojen kustannuksella.
Etelässä (Suomessa) kuitenkin viljapuoli on paljon suurempaa kuin heinänviljely. Mikäli nykyiset viljalajikkeet eivät ehdi kypsyä riittävän aikaisin, niin niiden viljelykannattavuus kärsii.
Jos siis kevään toukotyöt venyy ja syksyt ovat sateisempia/lyhyempiä ja jos ja jos ja jos...

Siis jos Suomen ilmastossa vaikuttaa esim. 60-70 vuoden sykli. Nyt ollaan "käyrän huipulla" ja aletaan sen osalta mutka alaspäin?

Satotilastoja jos katsoo, ja ottaa nykyiset (osin riittämättömät) lannoitustasot huomioon, niin keskisadot ovat jotain muuta, kuin ne ovat olleet.
Mutta entäs se hiilidioksidin "lannoitusvaikutus"? Sitähän on suorien mittausten alettua (40 vuotta?) ilmassa kolmanneksen enemmän, kuin "silloin"?
Mutta mikä oli tilanne "silloin" PAIKALLISESTI?
Eikö niitä mittauksia ole, jotka kertovat, että nyky co2 arvot eivät paikallisesti ole mitenkään poikkeuksellisia? Noin kasvien kannalta ajateltuna?

Heinän kasvusto on kymmenen päivää keskimääräistä myöhäisemmässä.

Tietolähde: Oma kutiava nenä.

_________________
Yleinen mielipide on aina väärässä.