KESKUSTELU

Eli jos salama iskee järven tai muun vesipäällysteen pintaan niin nostattaako se vettä ilmaan? Vesi "patsasta"

Vai häviääkö se vain sisuksiin.

En usko että mitään suurempaa vesipatsasta tulee...
http://www.youtube.com/watch?v=Kogmz2Qacyo

http://www.youtube.com/watch?v=KApHillC ... re=related

Auton antenni ja salama.

Kahtelin ikkunasta ulos, salama löi muutaman metrin päässä sorapihalla olevaan sentin matalaan vesilammikkoon,
kyllähän se vesi siitä pikkuisen proiskahti ja pikkukivetkin kierähtivät sivuun, tästä on aikaa pian neljännesvuosisata, joten mielikuva ei ole valokuvantarkka.

Paremmin on jäänyt mieleen muut oheistapahtumat, mm. kissa oli äiteen sylissä päiväunilla ja sehän otti kevyet lähtöspurtit salaman paukauksen harmistana,
äiteen reisilihat muistuttivat lähinnä suikalepaistia.

Oltiin ulkomailla, ja päädyttiin korkean törmän huipulla olevalle parkkipaikalle katselemaan pohjoiseen aukeavaa merta, kun ukkosmyrsky pyyhkäisi yli.
Salama löi veteen suoraan edessämme, eikä sadetta vielä ollut, joten havainnointi oli etäisyyttä lukuunottamatta esteetöntä.
Etäisyys oli suunnilleen noin 50 metriä eteenpäin, ja 30 metriä alaspäin iskukohtaan.
Salaman violetin-sininen väri vaihtui oranssin-keltaiseen iskukohdassa merta, eikä havaittavia roiskeita nähty siltä etäisyydeltä.
Salaman tyvi lähellä vettä muutti väriään, ehkä noin metrin matkalta, varmasti korkeintaan, vaikka etäisyyden ja vähäisen ajan takia tarkka arviointi oli todella vaikeaa.
Värien vastakkaisuudet olivat todella kauniita, seuraava isku osui liian kauas nähtäväksemme näiden värien kannalta, tahi roiskeiden.

Minä en muista vaihtuiko väri, mutta nyt kun tuli puheeksi, salama ikäänkuin haalistui lähes näkymättömäksi kärjestään ja se veden proiskaus olisi jäänyt 50m etäisyydeltä jo havaitsematta.
Se voisi olla verrattavissa sellaiseen näkyyn joka syntyy, kun matalaan lätäkköön heittää pikkupikkukiven voimalla,
roiskahdus on vesimassaltaan jokseenkin olematon, mutta "vauhdikas".

Ei ole omia havaintoja asiasta, mutta työkaverin kertoman perusteella
esitän yhden teorian.

Vesipatsaan korkeus korreloi veden suolapitoisuuteen, eli suolaisessa
vedessä (siis esim. välimeressä, suolapitoisuus n. 4%), vesipatsasta ei
synny. Suolattomassa tai vähäsuolaisessa vedessä (esim. Suomenlahti),
syntyy n. 5 m korkea vesipatsas.

Jos salama iskee matalaan lätäkköön, niin sitä ei voi verrata veteeniskemään,
sähkö leviää heti allaolevaan maaperään.

Oma havainto minulla on salaman maahanlyönnistä - soraa lensi peltikatolle,
salama kynti kymmensenttisen uran kovaan maahan. Se kulkeutui sähkö-
paimenaitaan. Lehmä kuoli, talo paloi. Luulen, että jos salama pystyy heittämään soraa
50 metrin päähän, niin se "heittäisi vettäkin", paitsi jos
lammikon vesi höyrystyy täysin. Osittainen höyrystyminen aiheuttaa äänen
nopeudella etenevän paineiskun, joka kyllä riittää siirtämään jäljelle jääneen
veden kauaksi iskukohdasta.

Vielä kommentti, vaikkei oikeastaan kuulu otsikon aiheeseen.

Ämpeellä oli hieno ja hyvinkuvattu havainto salaman värin muuttumisesta
iskukohdassa veteen - tätä kannattanee käsitellä hieman.

Nykyisin käytetään analysaattorina mm. spektrometria, joskus nimenä
taisi olla atomi-adsorptio-spektrometri. Ne ovat hyvin tarkkoja. Ne perustuvat
ionisoituneeseen (kuumaan) tilaan saatetun aineen lähettämään väriin.

Aikoinaan kemian kvanttihommissa se analysointi tehtiin käsin.
Platinalanka kastettiin tutkittavaan liuokseen ja hehkutettiin sitä
bunsenlampulla. Liekin väristä pystyi toteamaan liuoksen aineosia. Tätä
tietoa on sovellettu mm. ilotulitteissa, jossa pitää saada tietynlaisia
värejä.

Muistaakseni natrium antaa keltaisen värin, vety oranssin. Näitä aineita
löytyy suolaisesta merivedestä. Luulen, että salamaniskun kuumuus ionisoi
höyrystynyttä merivettä, syntynyt kaasu hehkui aineosiensa mukaisissa
väreissä. En ole kuullut aiemmin, että kukaan olisi tehnyt vastaavaa havaintoa.