KESKUSTELU

Kaupunkilämpöefektin on tiedetty jo ainakin 1930-luvultä lähtien vaikuttavan merkittävästi lämpötilalukemiin. Viime vuosina asiaa on tutkittu laajalti ja todettu vaikutuksen olevan paikallisesti jopa ällistyttävää luokkaa. Tästä muutama esimerkki:

Lontoo: 10.8.2003

Kaupungissa mitattiin tuolloin jopa 36 asteen lämpötila (mittausasema). Samaan aikaan Hastingissa, Lontoon ulkopuolella kaupungista etelään, lämpötila oli vain 24 astetta.

Vancouver, Kanada 15.8.1973 klo 12.30

Samanaikaiset mittaukset kaupungissa ja 26 kilometriä matkalla metropolialueella antoivat 7-15 asteen lämpötiloja. Huomattavin poikkeama tapahtui 3 km matkalla esikaupunkialueelta maaseudulle (14 astetta -->8 astetta). Ei suinkaan keskikaupungilta esikaupunkialueelle siirryttäessä.

Havaintoja:

-kaupunkien puistoalueilla korkeammat lämpötilat kuin maaseudulla
-puiden korkeus vaikutti merkittävästi lämpötilaan
-edes sataman läheisyys ei viilentänyt merkittävästi kaupunkien puistoalueiden ilmastoa
-maanpinnan tummuus merkittävä lämpötilaa nostava tekijä myös maaseudulla
-vähäinen rakennuskanta, liikenne ym. lähettyvillä vaikutti merkittävästi tuloksiin.
-kaupungeissa ja lentokentillä aivan mahdoton päästä maaseudun lukemiin.





Australia - 6 kaupungin lämpötilakehitys


Australia - 6 maaseudulla sijainneen mittausaseman tulokset.


Hughesin tutkimus - kaupunkien ja maaseudun tulosten erot kasvoivat kasvamistaan mitä lähemmäs nykyaikaa kohti tultiin. Long jatkoi tutkimusta Hughesin jälkeen v. 1991. Huom. maaseudulla viileämpää kuin 1930-luvulla, kaupungeissa selvästi lämpimämpää.

http://canadafreepress.com/index.php/article/20528

Ilmatieteenlaitoshan tutkii kaupunkilämpöefektiä parasta aikaa Helsingin ympäristössä, mielenkiintoista nähdä minkälaista raporttia sieltä tulee. Kulunut vuosi on ainakin ollut erinomaista havaintoaikaa, lämpötiloja on ollut aika lailla kummastakin ääripäästä.

Edelleen kiinnostaisi lisäksi tietää voimistuuko kaupunkilämpöefekti esim. pitkien hellejaksojen aikana ja miten paljon ja saavutetaanko maksimi juuri hellejakson loppuvaiheessa vai onko kaupunkilämpöefekti jonkinasteinen vakio. Maalaisjärjellä tuntuisi siltä, että kyseinen efekti olisi taas heikko pilvisellä, sateisella ja puolipilvisellä jaksolla eteenkin jos säätyyppi jatkuu pitkään.

Jo pitemmän aikaa olen ihmetellyt sitäkin miksi esim. IPCC ylipäätänsä hyväksyy kaupunkialueilla tapahtuvat mittaukset tilastoihinsa. Eikö olisi selkeintä luopua niistä kokonaan ja siirtyy yksiselitteisesti vain maaseudulla, vieläpä täysin asuttamattomilla alueilla tapahtuvaan automaatiomittauksiin?

Voihan sieltä otostaa vaikka minkälaisia osajoukkoja: metsäalueiden keskeltä tehdyt mittaukset, peltoalueiden mittaukset, ym. ja tietysti urbaanit lukemat. Eiköhän noita vertailuja liene jo tehtykin - ei siihen ainakaan mitään teknistä estettä luulisi olevan.

Historiallisia vertailuja tehtäessä on tietysti pyrittävä puhdistamaan otosta kaupunkilämmöistä, sellaisia vertailujahan on paljonkin. Tosin maankaytön muutokset lauhkeilla alueilla ja maapallon mantereiden pinnan albedon muutokset ihmistoiminnan vuoksi ovat jo niin massiivisia ettei niiden vaikukutuksia enää millään pystytä eliminoimaan - luultavasti vain napa-alueilla ihmisvaikutus on pientä ja rajoittuu kaukokulkeumana tulleisiin nokihiukkasiin.

Alla ote tutkimuksesta jonka mukaan kaupunkilämpöefektin voimakkuutta olisi vahvasti aliarvioitu mm. IPCC:n taholta. Tutkimuksen "yllätys" olisi siinä, että juuri minimilämpötiloissa on suurimmat heitot ja niinpä mm. Pielke on ehdottanut siirtymistä vain maksimilämpötilojen vertailuun. No, ehkä laajamittaisessa skaalassa tapahtuva tiedonkeräys eliminoisia hetkellisten lämpöpiikkien vääristymät. Suhteellisen pieni populaatio näyttää aikaansaavan yllättävän suuren kaupunkilämpöefektin.
____________________________________________________
Urbanization and Land Surface Changes

As the CCSP (2006) report notes “Over land, “near-surface” air temperatures are those commonly measured about 1.5 to 2.0 meters above the ground level at official weather stations”. One of the most significant features in the observed surface data set is the asymmetric warming between maximum and minimum temperatures. Minimum temperatures have risen about 50% faster than maximum temperatures in the observed surface data set since 1950 (Vose et al., 2005).

In Pielke et.al. (2007), it is shown the minimum temperature is very sensitive to the
height of the actual measurement, and to wind speed. In addition, the nighttime boundary
readings are especially sensitive to changes in land-surface characteristics, such as heat
capacity (Carlson, 1986, McNider et al., 2005) and to external forcing such as downward
longwave radiation from greenhouse gas forcing, water vapor, clouds or aerosols, moreso
than the daytime boundary layer (Eastman et al., 2001, Pielke and Matsui, 2005). Given
the lack of observational robustness of minimum temperatures, the fact that the shallow
nocturnal boundary layer does not reflect the heat content of the deeper atmosphere, and
problems global models have in replicating nocturnal boundary layers, Pielke suggests
that measures of large-scale climate change should only use maximum temperature
trends.

There is no real dispute that weather data from cities, as collected by meteorological
stations, is contaminated by urban heat island (UHI) bias, and that this has to be removed
to identify climatic trends (e.g. Peterson 2003). The dispute centers on whether
corrections applied by the researchers on whom the IPCC relies for generating its
climatic data are adequate for removing the contamination. The aim is to convert weather
data into climate data, i.e. to show what the temperature trends would have been in a
region had no cities or farms ever appeared, and had the weather station network been
constant and comprehensive across the entire sampling period. The resulting data
products are called ‘gridded data’ and are disseminated by the IPCC through its own web
site.

Peterson (2003) considers a town with a population of less than 10,000 people to be rural
and not to require any adjustment for urbanization. Oke (1973), and Torok et al (2001)
show that even towns with populations of 1000 people have urban heating of about 2.2 C
compared to the nearby rural countryside. Oke (1973) finds evidence that the UHI (in oC)
increases according to the formula
UHI = 0.73 log10 ( pop )
where pop denotes population. This means that a village with a population of 10 has a
warm bias of 0.73 oC, a village with 100 has a warm bias of 1.46 oC, a town with a
population of 1000 people has a warm bias of 2.2 oC, and a large city with a million
people has a warm bias of 4.4 oC (Oke, 1973).

Onhan noita - valitettavasti vain ne tutkimukset, johon IPCC voimakkaimmin nojasi, ovat joutuneet "koira söi datan" -epidemian kohteeksi:

http://wattsupwiththat.com/2009/05/03/c ... niversity/

http://wattsupwiththat.com/2010/02/01/c ... ta-issues/

Pienoisena yllätyksenä on toki tullut se, että Jones osoittaa asiassa jonkinasteisen rehellisyyden merkkejä:

http://wattsupwiththat.com/2010/02/16/j ... -responds/

No, AR5ssa nämä ongelmat on varmaankin korjattu?

Mielestäni on taas tilastojen vääristelyä mennä mittaamaan lämpötilat tarkoituksella siellä missä on viileämpää. Kaupunkien pinta-ala kasvaa vuosi vuodelta ja tilastoissa olisi tarpeen olla niin maaseutua kuin urbaaneja kohteita.

Kaupunkiasutus peitti vuonna 1993 1,5% maanpinnasta globaalisti (lähde). Kuinka merkittävä tämä osuus mielestäsi on?

Lisäksi olisi hyvä ymmärtää se, että kun halutaan mitata mahdollista ilmaston lämpenemistä, niin se olisi kaikkein helpointa tehdä paikoissa, joissa mittauksia ei ole sekoittamassa ei-ilmastollisia signaaleja. Mutta tämä lienee liikaa vaadittu...

Land-Use and Land-Cover Change (LUCC)

Metsäaluiden muutokset



Asfaltoituminen vaikuttaa paikallisesti ilmastoon.
There are over 100,000 square miles of black asphalt pavement and roofs in the USA.

More on Asphalt Steve McIntyre, posted on Aug 5, 2007






http://www.urbanheatislands.com/home



Boston, Massachusetts. Surface temperature, 2009. Source : Camilo Pérez Arrau, 2010

Näitä näkee hesankin mittausasemilla fmi:n testbed http://testbed.fmi.fi/ sivulta josta postasin kuvan aiemmin, jossa oli usean asteen ero.

Eikö kuitenkin olisi fiksua mitata lämpöä sieltä missä maankäyttön muutokset ei vaikuta lämpötiloihin, jos on tarkoitus tarkastella esimerkiksi hiilidioksidin vaikutusta lämpötiloihin.

Näistä 300 km päässä olevista asemista toinen näyttäisi täsmäävän GISS:in graafin kanssa hyvin, mutta toinen ei taas täsmää lainkaan. Näin lähekkäin olevilla asemilla tuskin on kuitenkaan todellisuudessa noin paljoa eroa.

Ei liity ehkä sinänsä kaupunkilämpöefektiin, mutta onko kenelläkään tutkimustietoa siitä, miten mittaustulokset on kirjattu aiemmin ja nykyisin. Eli millä tavalla ennen ja nyt on päädytty esim. VUOROKAUDEN KESKILÄMPÖTILAAN? Kuinka monella mittauslukemalla tuo tieto tallennetaan?

Tampereellakin on jalkakäytävien alla lämmityskaapeleita. Ja mulla ikkuna auki kun vetelen tupakkia verhon raosta. Kai se ny lämmittää.

No niin, syyllinen tunnusti. Ei kyllä kokonaan. Tupakista tulee hiilidioksidia ja hönkäilystä kans, että olet pahempi rikollinen kuin tunnustit. Ottaa lasten vaipat käyttöön. Voi savun puhaltaa niihin ja niitä löytyy käytettynäkin helposti.

Toisekseen tämä kaupunkilämpö. Paha mennä sanomaan onko mahdollista ottaa huomioon. Veikkaan, että mittauspisteiden sijainnit olisi määrällisesti painotettava kunkin alueen jakauman mukaan. Se on sitten eri asia olisiko tuostakaan hyötyä.

Ei se maaseudunkaan lämpötila ihan yksiselitteinen ole. Näin maallikkona voi epäillä esim. kosteuden vaikutusta. Kaupungissahan kosteuden viilentävä vaikutus taitaa puuttua.