daffy duck kirjoitti:
salai kirjoitti:
Vuorovedethän vaihtelevat nollasta aina liki 16 metriin (Bay of Fundy). Kuitenkin kaikkialla kuun vetovoima on sama (jos jätetään maan pallomaisuudesta johtuva etäisyyden vaihtelu huomioimatta).
itseänikin tämä asia kiinnostaa enkä siitä juurikaan mitään tiedä, mutta jos kuunvetovoima vaikuttaa vuorovesien vaihteluun ja sinä sanoit että kuun vetovoima on jokapuolella palloa sama, niin miksi sitten ns. vuorovettä esiintyy "eniten" päiväntasaajan tuntumassa? Jos kuun vetovoima on todellakkin mielestäsi sama joka puolella niin miksi esim. suomessa vuoroveden vaihtelu on erittäin pientä, ei se ainakaan kokonaan merenpohjan muodoista kiinni ole. Eli miten voit jättää huomioimatta maan pallomaisuudesta johtuvan etäisyyden vaihtelun? Sillä se kuitenkin on yksi suurin tekijä mikä vuorovesiiin vaikuttaa...
vai olenko ihan hakoteillä?
Et ollut hakoteillä, selitin ehkä liian lyhyesti. Lueskentelin hieman lisää asiasta ja opin uuttakin.
Tuolla kritisoimallasi tekstillä tarkoitin sitä, että kuun vetovoiman vaihtelu ei selitä noita vuoroveden korkeuseroja eri puolilla maapalloa, vaan siihen vaikuttaa hyvin paljon enemmän muut syyt. Vaikka tietysti kuun (ja pienemmässä määrässä auringon) vetovoima ne aiheuttaakin.
Maapallon kuunpuoleinen sivu, joka on lähimpänä Kuuta, kokee voimakkaimman Kuun painovoimavaikutuksen. Tälle alueelle virtaa vettä niiltä alueilta, missä Kuun painovoimavaikutus on pienimmillään, eli Kuusta katsottuna maapallon sivuilta. Näin vedenpinta nousee kuunpuoleisella sivulla muita alueita korkeammaksi. Tämän alueen vastakkaisellakin puolella maapalloa vesi nousee, sillä vesimolekyylit tuntevat pienemmän vetovoimavaikutuksen kuin maapallo, joka on lähempänä Kuuta kuin sen pinnalla oleva vesimassa. Näin vesimolekyylit pyrkivät kulkemaan vastakkaiseen suuntaan. Sinne virtaa myös vettä maapallon sivuilta, jolloin vedenpinta kohoaa näillä alueilla.
(. . .)
Niinpä, maapallon pyöriessä, merellä kulkee kaksi nousu- ja kaksi laskuvettä vuorokauden aikana siten, että noin 12 tunnin aikana tapahtuu kierto korkeimmillaan olevasta nousuvedestä uuteen korkeimpaan nousuveteen.
Näin siis teoriassa. Käytännössä vuoroveden muodostumiseen vaikuttaa pääasiassa eteläisen pallonpuoliskon yhtenäinen vesialue, jossa nuo vuorovesiaallot pääsevät vapaasti kulkemaan maapallon ympäri. Sieltä tämä aalto etenee esimerkiksi Atlanttia pitkin saapuen vaikkapa Pohjanmerelle
2 vuorokautta myöhästyneenä!
Suomeen asti vuorovesi ei vaikuta juuri nimeksikään, koska ahtaat salmet eristävät Itämeren Atlantista. Sama pätee niinkin isoon mereen kuin Välimeri.
LÄHDE:
Wikipedia: Tide.
Tuntuu aika järkeenkäyvältä esitykseltä. Ehkä yleensä keskitytään selityksissä liikaa ideaaliseen veden peittämään maapalloon.
neutroni kirjoitti:
Koska Kuun rata on liki päiväntasaajan tasossa, voimakkaimman nousuveden alueet liikkuvat suunnilleen pitkin päiväntasaajaa.
Ilmeisestikään näin ei voi KÄYTÄNNÖSSÄ tapahtua, koska päiväntasaajalla mantereet estävät noiden vuorovesiaaltojen etenemisen. Aivan selvästikään näin ei käy Atlannilla, joka on liian kapea sellaisen syntymiseenkin ja jossa vuorovesiaalto etenee etelästä pohjoiseen.
Suurimmat nousuveden vaihtelut ovatkin sitten kaukana päiväntasaajalta sopivissa lahdenpohjukoissa.
Kuuhullujen kannattaa ilmeisesti hullutella mieluummin täyden kuun valossa kuin lukea vuorovesitaulukoita.
