KESKUSTELU

Nonnih, eli kaikki tämän lauseen lukevat ihmiset valitsevat jonkin ylläolevista vaihtoehdoista. Pitäisi löytyä mieleinen.

Itse valitsin kolmannen vaihtoehdon. Jos joku tahtoo kuulla perusteluni niin voin kertoa mielelläni. Olisi myös mukava kuulla muiden mielipiteitä ja perusteluja.

Minä valitsin toisen vaihtoehdon. Perusteluksi tarjoan yhtä esimerkkiä, jonka olen itse oman elämäni aikani huomannut. Ei siis varsinaisesti mitään lapsuudenajan perään haahuilua, koska silloin kaikki oli paremmin ja aina valkoinen joulu. Tekisi kyllä melkein mieleni sanoa niin viime joulun jälkeen.

Olen asunut pääkaupunkiseudulla lähes koko elämäni ja matkustellut paljon Helsinkiin. Matkallani olen joka ikinen vuosi huomannut (talvisin), että siellä missä on kaupunki, on lämpimämpää koska siellä ei sada samalla tavalla lunta. Aina sama juttu: Helsingissä enintään vähän loskaa siellä täällä, Espoossa jo jonkun verran loskaa ja vähän jotain valkoistakin, kehä III:n ulkopuolella alkaa näkyä kunnon lunta. Syyksi voisin esittää autojen jatkuvia päästöjä, jotka lämmittävät (mitä ne myös tekevätkin, eihän pakokaasu pakkasella täysin kylmänä tule moottorista ulos) ilmaa ja kun autoja on tuhansia, on niiden vaikutuskin huomattava. Käytän kuitenkin tässä esimerkissä taloja: Taloista karkaa jatkuvasti "lämpöä harakoille", ja kun taloja on paljon ja ne ovat isoja, on vaikutuskin massiivinen. Tämä siis selittää miksi kaupungissa on vähemmän lunta kuin "maaseudulla". Sitten joku voi ahkerana laskea maailman suuret kaupungit, minä en itse jaksa, mutta luotan vaistooni että niitä on PALJON. Tästä seuraa, että paikallista lämpövaikutusta on ympäri maapalloa ja esim. rapakon takana Pohjois-Amerikan itärannikohan on lähes yhtä suurta kaupunkia. Tällainen lämpövaikutus ei minun mielestäni enää ole mitätön, varsinkaan ihmisten pakkautuessa yhä enemmän kaupunkeihin ja niiden lähelle. Ja lisäksi on niitä muita syitä, joita en tässä sen enempää perustele (johtaa vaan samaan nahisteluun jokaisessa ilmastoketjussa). Tähän vielä tulee sitten se normaali ilmaston lämpövaihtelu, johon ihminen ei voi erityisesti vaikuttaa. Pidän kuitenkin ihmistä enemmän syypäänä nopeaan ilmaston muuttumiseen.

Maailman suurin huijaus EU:n jälkeen !

Ceannalle: Juu, suoraakin lämpövaikutusta varmaan ilmenee, mutta maapallon pinta-alasta on kuitenkin ylivoimaisesti suurin osa maaseutua/asumatonta aluetta. Ihmisten pakkautuminen kaupunkeihin ei tarkoita välttämättä sitä, että lämpövaikutus kasvaisi samaa tahtia.

Siksi mainitsinkin, että tämä on vain yksi esimerkki. Ja kun ajattelee vaikka juuri Pohjois-Amerikan itärannikkoa, niin kyllä siinä matkaa tulee ihan riittävästi vaikuttamaan ilmastoon hieman isommallakin alueella kuin vain aivan paikallisesti. Jätin kokonaan mainitsematta teollisuuden, joka moninkertaistaa lämpövaikutuksen siellä, missä teollisuutta on. Ja teollisuudesta tulee myös hiukkasia ja vesihöyryä, jotka sitten ilmakehässä vaikuttaa. Ja kun ihminen lisää lämpöä ilmassa, sitä varastoituu myös enemmän vesitöihin, jotka (varsinkin meret) sitten pitkittävät ihmisen tuottaman lämmön vaikutusta.

Eka vaihtoehto. 100 vuotta on niin lyhyt aika, että luonnon omat prosessit eivät lähimainkaan noin suuresti planeetan olosuhteita muuta, ellei tarpeeksi iso asteroidi tömähdä niskaamme tai supertulivuori purkaudu.

Riippuu tietysti keneltä kysytään. Geologien mielipidettä lähinnä taitaa olla Jan Esperin näkemys (sininen) ja ilmastotieteilijöiden mielipidettä lähinnä Michael Mannin näkemys (punainen):


EDIT: kummassakin käyrässä on kyse pohjoisen pallonpuoliskon lämpötiloista.

Ihminen vaikuttaa, mutta viimeinen pisara katkaisee kamelinkin selän. Että ei välttämättä ole väliä vaikuttaako paljon vai vähän, jos vähäkin riittää muuttamaan ilmaston.

Ja voisiko tuota yhtä vastausvaihtoehtoa hiukan kaventaa, että sivu näkyisi hyvin?

Empiristi, pienennä kuvaa, tai poista kokonaan! En Ole vastannut, enkä vastaa, ennen kuin näen koko alueen kerralla. Käytä yleisintä resoluutitota kun linkität kuvia! Kiitos!

valitsin kolmannen vaihtoehdon...ilmastonmuutos lähinnä luonnollinen tasapainottamistapahtuma...mutta ihmiset vaikuttavat osana sen muuttumisen vahvuudessa...

Hyvä äänestys, paljon fiksummat kysymykset kuin viime viikolla julkistetussa keskustanuorten e2-thinktankin mittauksessa. Siinähän kysyttiin, että uskotko ilmastonmuutokseen? "Ei, en usko, ilmastohan on aina ollut samanlainen" - näitä löytyi jopa 10 prosenttia väestöstä.

Tosin näitäkin kysymyksiä olisi voinut täydentää IPCC:n käyttämällä varmuusasteella: miten varma olet omasta mielipiteestäsi, alle puolet, 66 vai 90-prosenttisesti?

IPCC:n veikkaus osuu siis kohtaan kaksi. Se tarkoittaa, että joka neljäs tällä palstalla kävijä edustaa tiedekonsensuksen aikaa sitten hylkäämää ajatustapaa 1. Miten ihmeessä moinen väärinkäsitys onkaan päässyt leviämään? (Vastaus löytyy mm. Atte Korholan kirjoituksesta sunnuntain HS:ssä: media on vouhottanut.)

Veikkaan itse kolmosvaihtoehtoa 66 prosentin varmuudella, mutta varauksella: luonnolliset pakotteet eivät ole mikään vakio vuodesta toiseen, joten niiden ja ihmisen vaikutuksen suhteellisia osuuksia on turha julistaa tarkkaan.

Kokemus ja muistin yhteistyö antavat varman tiedon siitä, että ilmasto on kylmenemässä. Jokaisen vanhemman henkilön lapsuuden kesät olivat lämpimämpiä kuin nykyiset.

Jos voisin, kieltäisin naapuriltani autoilun tykkänään. Ei se sellaista menopeliä tarvitse. Samaten voitaisiin sulkea kaikki pahanhajuiset tehtaat. Varsinkin suursikalat ja -navetat.

Pörssit eivät saastuta. Niistä se hyvinvointi lähtee ja niitä olisikin saatava heti lisää. Pankit olisivat myös hyviä varsinkin köyhimmille, tai tilapäisesti työrajoitteisille, etteivät tulisi niin kalliiksi veronmaksajille. Köyhäthän pilaavat ilmaa tavattomasti. Haisevatkin vielä, kun hygienian kanssa on vähän niin ja näin.

Viisas ja ilmastokultivoitunut persoona ei enää käytä ponnekaasua henk.koht. odöörissä. Otsoni ja nalleni ovat erittäin tärkeitä maanviljelytukiaisille, joita ilman emme tulisi tehneeksi ruokaa suomalaisille, jotka sentään ovat kokeneet yhtä ja toistakin pystyssä päin kuin Jaakko Ilkka ja Paavo Lipponen.

Mikään noista edellä luetelluista vaihtoehdoista ei aiheuta ilmaston lämpenemistä, sillä todellisuudessa ilmaston lämpeneminen johtuu merirosvojen määrän vähenemisestä, kuten tämä diagrammi osoittaa.