KESKUSTELU

Klo 0:15 5.9.11 Itä-uudellamaalla. Varrellisen pöytälämpun valo alkoi värähdellä ja ulkoa kuului hentoa jyrinää 10 sekunnin ajan.

Olipa se sitten oikea maanjäristys tai ohi kulkenut rekka, käy raportoimassa havaintosi:

http://www.helsinki.fi/geo/seismo/maanjaristykset/suomi.html

edit: lisättäköön vielä että täältä voi katsella mitattuja ja havaittuja järistyksiä joissa näkyy myös suuremmat räjäytystyömaat:

http://www.seismo.helsinki.fi/bulletin/list/alert/current_map.html

Maanjäristys ei kyllä ole mikään ihme Suomessa - kallioperämme kuuluu maailman epävakaimpiin - ja siksi ne aiheuttavat niin vähän vahinkoa. Kallioperämme on palasina kuin sokerisäkki ja siksi järistykset ovat heikkoja.

Sahajauhot kannattaa säilöä ehjissä sokerisäkeissä vakailla kallioperillä, jotka on kuvassa merkitty mustalla:

Teitkö ilmoituksen? Onko tullut varmuutta, oliko kyseessä maanjäristys?

Tässä asiassa monet menevät halpaan - vaikka varoitin. Suomen kallioperä on todella epästabiili - se on liikkunut 10.000 vuodessa jopa puoli kilometriä pääosin glasiaali-isostasian (mannerjäätikön painon) sekä hieman myös kilpialueille tyypillisen kohoamisen seurauksena. Tämä liike on siis ollut jopa 5 cm vuodessa. Ja liike on tapahtunut kaikkialla kuvaamassani palasokerisäkissä - ei vain yhdellä linjalla.

Edellä on kartta, missä on kuvattu mannerlaattojen saumalla tapahtuneet maanjäristysten episentterit. Laattatektoniikkaan liittyvät liikunnot - eli maanjäristykset ovat erittäin pieniä. USA:n länsirannikolla on kuuluisa maanjäristysvyöhyke - San Andreas Fault. Tällä siirroslinjalla kallioperä on liikkunut 500 kilometriä .... mutta jopa 20 miljoonan vuoden aikana. Siis nopeus on puolta pienempi kuin suomessa - 2.5 cm/v.

Suomessa on hokemasta päästyään hoettu sitä, että kallioperämme on maailman vakainta ja ehjää ... niinpä sinne voi haudata ydinjätteet turvallisesti. Asia on juuri päinvastoin. Maamme kallioperä on erittäin epävakaa ja jatkuvat maanjäristykset ovat rikkoneet sen niin, että kallioperän raoissa oleva vesi on osa normaalia vesiekosysteemiämme. Ydinjäte hautaan tulee siis kohdistumaan jatkuva voimakas pohjavesipaine, minkä em. liikunnot saavat aikaan - puhumattakaan niistä giganttisista voimista, joita uusi jääkausi saa aikaan.

Geologists believe that the total accumulated displacement from earthquakes and creep is at least 350 miles along the San Andreas fault since it came into being about 15-20 million years ago.
http://pubs.usgs.gov/gip/earthq3/safaultgip.html

San Andreas Fault on mannerlaattojen välinen siirroslinja, jossa Pohjois-Amerikan laatta ja Tyynenmeren laatta liikkuvat toistensa suhteen vaakatasossa. Suomessa ei ole mannerlaattojen välisiä siirroslinjoja, ja maan kohoaminen on täysin eri asia kuin mannerlaattojen liike.

Astrologian "professorimme" taitaa olla vain tyhjäpäinen tollo.

Ei nämä tektoniset ilmiöt ole millään tavalla poikkeavia silloin kun puhutaan maanjäristyksistä. Kaikki mannerlaattojen saumat ovat siirroksia suuntaan tai toiseen (subduktio ja horizontal fault ovat tässä suhteessa aivan saman asian eri ilmenemismuotoja) - ja lattatektoniikka on YKSI syy maanjäristyksiin.

Mutta kuten sanoin, mannerlaattojen väliset liikunnot ovat pienempiä (ja pienempialaisia) kuin glasiaali-isostasiassa - kuten Suomessa. Se, että syy on eri, ei tee ilmiöistä eri asiaa maanjäristysten synnyttäjänä.

Me elämme siis alueella, missä on maailman eniten liikkuva kallioperä. Ja Suomessa on myös mitattavissa olevan maankohoamisen maailmanennätys (mikä ei kerro koko totuutta).

Glasio-isostaattinen maankohoaminen alkaa olla loppumaisillaan ja nyt ilmiön syynä on tektoninen ns kilpialueille tyypillinen kallioperän kohoaminen. Kallioperämme ehti nousta mannerjäätikön sulettua ainakin 850 m, joten erittäin nopeasta ilmiöstä oli kyse.

Academician: Maanjäristys ei kyllä ole mikään ihme Suomessa - kallioperämme kuuluu maailman epävakaimpiin - ja siksi ne aiheuttavat niin vähän vahinkoa. Kallioperämme on palasina kuin sokerisäkki ja

Jaa, olipa uutta, minulle kuka on vertailun tehnyt, koska en ole aiemmin kuullutkaan, kallioperämme olevan rakoilleenta maailmassa.
Kirjan nimi tai linkki olisi mielenkiintoinen.
Se liikkuminen voisi pitää paikkansa mutta onko sillä merkitystä, niin pienellä liikkeellä. En usko eikä tunnu uskovan POSIVA eikä SKB:kään
Muokkaus: Voisitteko pienentää kuvat ennen lähettämistä koska suuret kuvat estävät rivien lopun näkymisen, en aio vaihtaa selainta vain tiede fi takia

Kyllä tämä kuuluu geologian yleisivistykseen - ei kai tarvitse siteerata oppikirjaa kun nimimerkkikin ilmaisee, että alalla ollaan.

Jos Suomen kallioperä olisi ehjä ja siinä tapahtuisi mainittu maailman nopein kallioperän liike, niin meillä olisi dramaattisia maanjäristyksiä joskin harvoin. Onneksemme kallioperämme on särkynyt "sokeripalasäkiksi" jo useiden jääkausien sekä kilven muodostumisen aikana, jolloin tämä vertikaaliliike on toistuvasti tapahtunut. Näin meillä on päivittäin maanjäristyksiä siellä sun täällä ja mitään radikaalia ei tapahdu.

Olemme sentään nousseet puoli kilometriä aikana, jonka esi-isämme ovat alueella asuneet. Missään muualla maailmassa ei tällaista tapahdu. Subduktiossa (ja muutenkin mannerlaattojen reunoilla) tilanne on toinen - siellä jännitys kasaantuu, kun geologia on "jäykkä" ja kun tämä jännite sitten purkaantuu maanjäristyksenä kerran sadassa vuodessa, on tuho mittava.

Totta on myös se, että kilpialueiden kallioperä on aina rikkoutunut - tämähän johtuu itse kilven synnystä. Sedimenttikivien alueella taas tilanne on kokonaan erilainen.

Geologian peruskurssien aikana opetettiin, että Fennoskandian tai Baltian kilpi, johon Suomikin
sijoittuu, kuuluu vakaimpiin maailmassa.
Ei voi verrata niitä liikuntoja meillä laattojen laita/sauma alueilla tapahtuviin, jossa, kun se liikkeen aiheuttama jännitys purkautuu niin seurauksena on maanjäristys.
Liike on horisontaalista, meillä vertikaalia, siinäkin ero.
Raot kallioon syntyvät ja syntyivät, kun paine katoaa, jostain syystä,
Itselleni nämä raot ja kallion laatu yleensä on työkenttänä,
rakojen syntytapa on epäollennaista, paisi jos paikalla on paineanomalia, kuten Suomessakin on ollut suuria kalliopaineita, esim muinaisessa Kotalahden kaivoksessa.

Vertauksesi sokeri palasiin ontuu, koska kallion laatuluokituksessa esim Ruotsissa ja Norjassa, luultavasti Suomessakin käytetään termiä "sockerbitsberg" ja silloin todellakin puhutaan sokeripalan suuruisista paloista, ja tälläista kalliota tapaa harvoin, meillä.

Muutenkin moniin muihin maihin/mantereisiin verrattuna on tunneleiden ym tekeminen paljon helpompaa meillä pohjolassa.
Sedimentti kiviin en ota kantaa ennenkuin konsultoin tai katson jostakin kirjasta E-moduulit eri kivilajeille..

Niinpä sitä aikanaan opetettiin - ja nykyään ydinvoimafanit referoivat niitä kilpaa. Mutta lukemat ovat lukemia - ja ei se kallio tiedä mitä eroa on liikkua sivulle, yläs tai vinoon - sillä liike on liikettä. Eikä se myöskään tiedä onko se mukana mannerlaatan reunan subduktiossa vai glasioisostaattisessa tai kilven muodostuksen liikkeessä. Tuo sokeripalavertaus on tietenkin regionaalinen ja palat ovat aivan eri mittakaavassa kuin oikeat.

Tunneleiden tekeminen on meillä "helpompaa" siksi, että meillä on prekambriset kivilajit, joita tuo kilpimuodostus on nostanut pintaan - sedimenttikivien alueella kallioissa on jopa iskostumattomia välikerroksia (=soraa) ja vaikea on tunnelia sellaiseen tehdä. Esimerkiksi jo Virossa on tällainen tilanne ja sedimenttikivet ovat vasin löyhiä.

Maankuoressa, on sedimenttikivilajien osuus n 5%, eli ei kovin paljon.
Tunneleita ulkomailla tehdään usein vulkaaniseen kivilajiin (joka voi olla sedimenttikivi)ilman suurempia ongelmia.
Ja meillä Ruotsissa esim Botniabanan Namntall-tunnel (6 km) sekä Björnböle-tunnel (5 km)
Louhittiin etupäässä sedimenttikiveen (Grauvakka =gråvacka). Ilman suurempia kallioteknisiä ongelmia.
Eli se sedimenttikivien löyhyys on myös suhteellista ja paikallisia.
Ja hienoin paikka ihailla sedimenttistä kallioperää on Grand Canyon, sinne pitää vielä joskus päästä.
>>Niinpä sitä aikanaan opetettiin << jaa missä opetetaan toisin, koka se kallioperämme stabiilius pitää paikkansa?
Kotisedullani satoja vuosia vanhoja periä, kaivoksissa ilman suurempia, rapautuneita ehkä, muutoksia.
Ja silti on kyseessä Bergslagen joka ei ole Ruotsin vakaimpia alueita.Tietenkään ei voi vetää johtopäätöksia satojen tuhansien vuosien aikaan.
Kuulostaa että,"Academician" ydinjätteen nykyistä, suunniteltua, varastointia vastaan.
Mikä on mielestäsi vaihtoehto?

Jännä kuva