KESKUSTELU

1960 -luku tuskin alkaa vuodesta 1961 noissa pylväissä - kun kerran puhutaan "puhekielen" vuosikymmenistä, 60 -luvun alkuvuosi on varmaan 1960. Jos näin on, pylväistä ei pääse suoraan vertaamaan kalibrointijaksoa - pylväät näyttävät vuosia 1960 - 1989, kalibrointi taas on tehty vuosista 1961 - 1990.

Olisikohan kyse tuosta ja selittäisiköhän se myös muut löytämäsi erot?

Sorry vaan, mutta kun metoffice ilmoittaa laskelmiensa alkavan vuodesta 1961 kuten aivan oikein on, niin puhekielellä ei ole yhtään mitään tekemistä asian kanssa.

Ilmoittaako Met office jossain että 1960's palkki käsittäisi vuodet 1961-1970??

Normaalissa kielenkäytössä kun 1960's tosiaan tarkoittaa vuosia 1960-1969, uskoisin että niitä se palkkikin tuossa edustaa.

http://en.wikipedia.org/wiki/1960%27s

Realclimatessa James Hansenin teksti lämpötilakehityksestä:
http://www.columbia.edu/~jeh1/mailings/ ... cience.pdf

& muustakin lämmöstä:

Kun olette niin innostuneita lämpötilan seurannasta, niin kannattaa lukea tämä
http://ojs.tsv.fi/index.php/tt/article/view/79/56
(Tarvitaan adobe reader)

Tieteellisessä kielenkäytössä 1960-luku tarkoittaa vuosia 1961-1970, koska ajanlaskumme alkaa vuodesta 1 ja vuotta 0 ei ole olemassakaan. Niinpä ajanlaskun ensimmäinen vuosikymmen on vuodet 1-10, toinen vuosikymmen on vuodet 11-20 jne., kunnes 1960-luku on vuodet 1961-1970. Niinpä jokainen itseään ja oikeaa ajanlaskua kunnioittava tiedemies tarkoittaa 1960-luvulla vuosia 1961-1970.

Tästä asiasta on keskusteltu tällä palstalla aiemminkin, joten ei takerruta tähän, sillä Joneshan ei ole tieteen periaatteita kunnioittava henkilö. Niinpä laskin Halsun mieliksi vuosikymmenten keskilämpötilat hänen ehdottamallaan tavalla eli siinä tuo 1960-lukukin on tulkittu vuosiksi 1960-1969.

Ensin kuitenkin vertailupohjaksi tuo gml:n esittämä metofficen kuvio:



Ja sitten oma kuvioni, joka on laskettu Halsun toiveiden mukaan:



Ok., nyt tulos on hieman lähempänä metoffice:n kuviota, mutta ei mene edelleenkään yksiin. Katsotaan ensin noita 1900-luvun ensimmäisen vuosikymmenen ja 1910-luvun tilanteita. Oikein laskemassani kuviossa ensimmäinen vuosikymmen on edelleen kylmin ja molemmat ovat alle -0,4 astetta. Metoffice:n kuviossa tuo ensimmäinen vuosikymmen on kuitenkin lämpimämpi kuin -0,4 astetta.

1930-luvun keskilämpötila on omassa kuviossani n. -0,126 astetta, kun taas metofficella se n. -0,145 astetta. Sitten 1960-luvun keskilämpötila on kuviossani n. -0,114 astetta, kun se metofficella on n. -0,127 astetta. Muitakin esimerkkejä vielä löytyisi.

Siis lasketaan nuo vuosikymmenten keskilämpötilat kummin päin tahansa, niin siitä ei pääse mihinkään, että metoffice esittää jollain tavoin manipuloituja keskilämpötilalukuja alkuperäisten lukujen sijaan. Joku voisi ehkä tietääkin, millä tavoin tuo manipulointi tapahtuu. En itse löytänyt metofficen sivuilta selitystä asialle.

Tässä nuo päällekkäin, ekat ja vikat arvot on aika pitkälti päällekkäin. Välissä vähän eroja.

Olikohan tuossa metofficen palkiston yhteydessä mainintaa siitä mitä lämpötilasarjaa palkistossa käytettiin - Eri lämpötilasarjat, siis HadCRUT3, GISTEMP jne. poikkeavat hieman toisistaan. Se voisi selittää nuo pienet eroavaisuudet.

Tuo 2000's palkin jääminen hieman alle voi myös johtua esimerkiksi siitä, että käytettyjen lämpötilasarjojen loppuajankohta ei ole sama (esmes palkisto voi olla tehty vuosi sitten, ja sarjassa taas olla mukana tämäkin vuosi).

Lienee selvää, että metofficen palkit pohjautuvat HadCRUT3 -sarjaan, sillä se tietääkseni on ainoa metofficen kattava, koko maapallon pintalämpötilaa (meret mukaan lukien) kuvaava vuodesta 1850 lähtevä sarja. Sen lisäksihän metofficella on erikseen vain merien lämpötilaa tai maanpinnan lämpötilaa ymv. kuvaavia sarjoja. Tuo GISS:hän puolestaan on NASA:n tekemä sarja.

Täytyy kyllä häpeäkseni tunnustaa, että minulle sattui pieni huolimattomuus tuon viimeisen keskilämpötilan laskennassa. Siinä kyllä ilmeisesti on mukana lukuja pidemmälle kuin metofficen palkissa, mutta siitä myös puuttuu vuosi 2000, jonka keskilämpötila oli alhainen.

Kun väsäilin sen ensimmäisen kuvion ohjelmaa, niin siinähän 1990-lukuna olivat vuodet 1991-2000 ja koska viimeiseen keskiarvoon jäi tällöin vain vajaan 9 vuoden luvut, niin en voinut sen osalta käyttää jakajana lukua 120. Niinpä laskin vuosien 2001-2009 keskilämpötilan erikseen ja lisäsin sen sarjan loppuun.

Kun sitten siirsin toista kuviota varten laskentaperiodia vuodella taaksepäin, niin 1990-luvuksi tulivat vuodet 1990-1999, jolloin vuosi 2000 putosi pois. Epähuomiossa en muistanut lisätä sitä viimeisen keskiarvon laskemiseen, vaan käytin siinä eka kerralla laskemaani lukua.

Oikea viimeinen keskiarvo on siis n. 0,413, joka sekin tosin taitaa jäädä hiukan metofficen palkin yläpuolelle.

Laitan tähän vielä nuo toista kuviota varten laskemani keskiarvot, joista viimeisen tilalla tulisi siis olla yllämainittu luku:

Kyllä tuosta Tuc:sta taitaa joskus jotain hyötyäkin olla. Alla hänen esittämänsä sangen mielenkiintoinen päällekkäin esitys:



Itse kiinnitin ensinnä huomiota vain siihen, että metofficen pylväiden arvot poikkeavat tämänhetkisen HadCRUT3:n perusteella laskemistani arvoista, joten oletin, että metoffice vain manipuloi jotenkin oikeita (ainakin metofficen itse tekemien mittausten mukaan) arvoja.

Nyt kuitenkin, kun katsoo tarkemmin tuota kuviota, niin on aika selvää, että tuo minun tekemäni käyrä, joka siis perustuu tällä hetkellä julkistettuun HadCRUT3 -sarjaan, tuottaa voimakkaamman keskilämpötilan nousun kuin metofficen pylväikkö. Tämänhetkinen HadCRUT3 -sarja tuottaa siis 0,6 - 0,7 asteen keskilämpötilan nousun viime vuosisadalle. En muista tarkkaa lukua.

Mieleeni tulikin sellainen häijy ajatus, että metofficen pylväikkö vastaisikin pylväikön tekoajankohdan HadCRUT3:a ja sen jälkeen metoffice olisi jälkikäteen muutellut itse HadCRUT3 -aikasarjaa niin, että keskilämpötilan nousu näyttäisi voimakkaammalta. Sehän tiedetään jo, että Hansen muuttelee jälkikäteen vanhojakin NASA:n mittaustuloksia.

Tämä on mielestäni kuitenkin varteenotettava mahdollisuus, vaikka minulla ei sille mitään näyttöä olekaan. Olen nyt pari vuotta seuraillut HadCRUT3:a, mutta en valitettavasti ole tallentanut siitä koneelleni muuta kuin nuo tämän vuosisadan sarjat. Jos jollain olisi tallennettuna koneelleen koko sarja joiltain aikaisemmiltakin vuosilta, niin asia olisi todella helppo tarkistaa.

Minä en nyt ymmärrä, miksi takerrut tähän. Lillukanvarsia. Käppyrät on niin samanlaisia, kuin olla ja voi, toinen karkeahko pylväsdiagrammi, jonka virherajojen sisään toinen käyrä komeasti mahtuu.

Ei kai tämä muutu miksikään, vaikka jokin esitys poikkeaisi toisesta osittain 0.0016 astetta?

Näitä olen nähnyt väsymykseen asti. Get over it. Kaikella kunnioituksella, asiasisältö on aivan toisaalla.

Sorry vaan, mutta silloin kun asioita ruvetaan perustelemaan tieteellä, niin aivan ehdoton edellytys on, että analyyseissa noudatetaan tieteellistä tarkkuutta ja kaikkia tieteenteon vaatimuksia. Jos joissain aivan perusasioissa osoittautuu, että tieteen vaatimuksia ei noudateta, niin silloin on enään turha yrittääkään perustella johtopäätöksiä tieteellä, vaan kysymyksessä on silloin aivan muut asiat.

Olet ihan oikeassa tuossa, mutta ei tässä kysymyksessä ole enää pitkään aikaan ole ollut tiede, eikä sen perinteiset vaatimukset. Asiasta on tullut (luotu) mielipidekysymys ja poliittinen agenda.

On aivan yhdentekevää, onko joku käyrä väärin piirretty asteen osia, kun koko perusta on kyseenalainen. Et saavuta yhtään mitään olemalla oikeassa yksityiskohdissa, kun koko areena on jossain toisessa ulottuvuudessa.

Kyllähän siitä kirjanpitäjän periaatteesta on luettu. Mitäs siitä sitten? Ei sillä oikeasti väliä ole, kuuluuko puun kaatumisesta metsässä ääni, jos ketään ei ole kuulemassa.

Näinhän siinä tietysti on käynyt, mutta kyllä jossain vaiheessa ihmiset kiinnostuvat siitä, pitävätkö kaikki tieteen nimissä esitetyt poliittiset argumentit paikkansa tämän perinteisen tieteen vaatimusten valossa. Veikkailisin, että siihen vaiheeseen ollaan siirtymässä.

Onko tätä julkaistu jo joulukuun tiedoilla varustettuna? Onko olemassa mitään linkkiä missä tätä julkaistaan kun en googlettelemalla ja täältä haeskelemalla löytänyt.