KESKUSTELU

Kertokaas minulle sellainen perustavaa laatua oleva asia, mistä

A) tanskalaiset saavat 80 leveyspiirin pohjoispuolisen alueen lämpötilan? Perustuuko se johonkin ECMWF:n laskentamalliin? Vai ihan sateelliitilla mitattuun dataan? Mitään maa-asemiahan tuolla ei juuri ole ja alueen laajuuskin on vaatimattomasti miljoonia neliökilometrejä?

B) GISS saa vastaavan datansa? Jenkkien säämalleista?

Mielenkiintoisia kysymyksiä, jotka kaipaavat vastausta. Joka tapauksessa alue on niin laaja ja ero niin suuri, että se on merkitsevä jo globaalissa kokonaislämpötilassakin. Jotenkin vain luulen, että DMI on lähempänä totuutta...

DMI sivullahan sanottiin, että he käyttävät ECMWFn T799 mallidataa eli käsittääkseni siis samaa dataa, jota käytetään sääennusteiden laadintaan. Ilmeisesti T799in yritetään imuroida kaikki mahdollinen saatavilla oleva data eli säähavaintoasemien ja satelliittien lisäksi mm. lentokoneiden data.

http://www.ecmwf.int/newsevents/meeting ... lation.pdf

Toisin napa-alueilta sitä dataa ei niin valtavasti satellitteja lukuunottamatta näytä olevan:

http://www.ecmwf.int/publications/newsl ... df/112.pdf

(sivu 11).

No, kuulostaa tuokin paljon luotettavamalta kuin lämpötilatietojen "homogenisointi" neljän sääaseman perusteella...

Melko heikoissa kantimissa tuo >80 leveyspiirin lämpötilamittaus(kin) tuntuu joka tapauksessa olevan. Tanskalaisten taulukossakin on em. alueen lämpötilat päivittäin 1950-luvulta No, kai ne sitten ovat hehtaarillaan pitkällä aikavälillä. Ja GISS:n osalta on niin paljon ihan todistettua sekoilua viime vuosilta, että siihen en paljon luottaisi jos vähänkään suuremmasta tarkkuudesta on kyse.

UAH sanoi, että tammikuu oli lämmin (+0.72C), mutta tämä ei kelvannut koska UAHch05 on kilometrien korkeudessa, eli odotetaan pintalämpötiloja.

GISSin pintalämpötilapoikkeama tuli (+0.71C), mutta tämä ei kelpaa koska Tanskan meteorologien graafi absoluuttisista arktisista lämpötiloista (suhteessa keskiarvoon 1959-2002?) ei vastaa GISS:n graafia lämpötilaeroista (vai onko graafi 2009-anomalies vs 2010-anomalies?) vuosien 2009 ja 2010 välillä.

Olenko ymmärtänyt tämän oikein?

Jos olet ymmärtänyt, että satelliitteista ei saada mitattua maanpinnan tason lämpötilaa, olet ymmärtänyt sen oikein.

Jos meillä sitten on kahden tahon ilmoittama lämpötila arktiselle alueelle, ja niissä on 4-5 asteen ero, etkä ymmärrä että asia vaatii perinpohjaisen selvityksen, niin se on huolestuttavaa. Koska lämpötilojen kanssa kiistellään yleensä kymmenyksistä, niin tuollainen 4-5 asteen mahdollinen virhe noinkin suurella alueella ei oikein käy laatuun.

Mitä ihmeen tiedettä se sinun mielestäsi on, että jos ei ole mittauksia käytettävissä, niin arvot vetäistään hatusta ihan oman maun mukaan?

Missä se 4-5 asteen ero siis on? Noista linkeistä sellaista en ymmärtänyt, joten valaise miten ne pitäisi tulkita jotta tuohon pääsisi?

Jos vertaat DMI:stä tämän ja viime vuoden Tammikuita, niin nyt Tammikuu oli ainakin 5 astetta kylmempi. Samalle alueelle GISS ilmoittaa, että tämä Tammikuu on vain 0.7 astetta kylmempi kuin viime vuonna.

GISS on jäänyt lukuisia kertoja kiinni vastaavista häröilyistä, joten oletus ilman muuta on, että DMI on luotettavampi. Ellei toisin todisteta. Mutta kuinka voitaisiin, jos kerran DMI käyttää jo nyt kaiken datan, mikä eri menetelmillä on saatavilla?

Ok, kiitos selvennyksestä. Tässä on se 2009-2010 DMI (laitoin päällekkäin + merkitsin karkeasti missä tammikuu, sininen = 2009, punainen = 2010):



GISS:llähän niitä 80N+-asemia ei näytä olevan juuri ollenkaan, niin kai nuo sitten ovat jotain arvioitua lämpötilaa?

Seuraavaksi tuli mieleen se, että mikän tuon vaikutus on tuohon globaaliin +0.71-lukuun?

Tee karkea herkkyystesti. Laske >80 asteen leveyspiirin pohjoispuolelle muodostuvan alueen pinta-ala, laske paljonko sen osuus on koko maapallon pinta-alasta ja testaa ko. alueen vaikutusta globaaliin lämpötila-anomaliaan erilaisilla lämpötila-anomalioilla, esim. 0-5 astetta. Eiköhän se virhe tuohon haarukkaan mahdu. GISS:in mahdollisen polaarialueiden anomalian virheen tarkkaa vaikutusta globaaliin anomaliaan ei ilmeisesti pysty sanomaan kukaan, koska näyttää siltä, että pohjoisten napa-alueiden lämpötilaa ei oikeasti tiedetä. Asia ei voi olla mitenkään muuten, koska niin ristiriitaisia näyttävät nuo DMI:n ja GISS:in vuosien väliset erot olevan jo pelkästään tämän vuoden ja viime vuoden välillä.

Jep, joku fiksumpi kuin minä saa tehdä sen laskennan (ja on varmaan tehnyt) . Tämä on kuitenkin pitkästä aikaa ihan mielenkiintoinen juttu.

Tanskalaisista-- (niin kuin joku aiemminkin kysyi) onko heidän käyttämänsä data tiedossa ja metodia jossain kuvattu?

Lähetin tuosta DMI:lle mailia, katsotaan mitä vastaavat. GISS:ille on turha lähettää mitään, sieltä tuskin vastausta kuuluisi.

Jos arvioidaan, että 80N-90N pinta-ala on 20 milj. km2 ja maapallon pinta-ala on 510 milj. km2, niin silloin 5 asteen ero tarkoittaa 0.2 astetta globaalissa keskilämpötilassa. Sitten on vielä tuo toinen napa-alue, joten näköjään 0.5 astetta voi globaalia keskilämpötilaa säätää polaarilämpötiloilla oman maun mukaan. Juurihan tuossa kuukausi sitten ihmeteltiin GISS:in lukemia Antarktiksen osalta.

Onkohan niin, että GISS:ssä otetaan nyt kaikki mahdollinen irti noista harmaista alueista (=väritetään ne punaisiksi)?

GISS yksinkertaisesti ekstrapoloi olemassaolevilta asemilta. Muistaakseni heillä on joku neljä asemaa 80+ alueella... eli ei kovin vakuuta heidän lukemansa tuolla napa-alueella. Kannattaa niissä GISS:n kartoissa valita "smoothing" optio 250 km:iin, niin näkee kutakuinkin miltä asemilta tuo on tehty, esim. Se että tuo vuosien 2009 ja 2010 tammikuiden poikkeama on vain 0,7 astetta 80+ alueella näyttäisi johtuvan pitkälti siitä että Huippuvuorilla (ja Karhusaaressa) tämä tammikuu oli viime tammikuuta 5 astetta lämpimämpi.

Ok. Eli kaikki tutkimukset pohjoisten napa-alueiden lämpötiloista joissa väitteet perustetaan GISS lämpötiloihin, voi heittää suoraan roskakoriin. Tätähän tämä käytännössä tarkoittaa. Tietysti jos haluaa uskoa, että neljä sääsemaa mittaa luotettavasti mantereen kokoista aluetta, niin siitä vaan...

Ja varsinkin sellaisen alueen, jossa lämpötilat talviaikaan saattavat vaihdella 40 astetta samalla asemalla. Tokihan pitkässä juoksussa virheet pienevät, olettaen että virhe on satunnaisesti jakautunut. Näin ei kuitenkaan ole, sillä esim. AO vaikuttaa lämpötilajakaumaan kuten myös tutkimusten mukaan Auringon aktiivisuus.