KESKUSTELU

Mieltäni on pitemmän aikaa askarruttanut kysymys: Mitä tapahtuisi jos keskelle aavikkoa tiputettaisiin todella paljon vettä? eli kuvitellaanpa fiktionaalisesti jättimäinen tankki johon saisi sullottua kaikki maailman vedet. entä mitä tapahtuisi faktaniaalisesti kun tämä kaikki vesi saataisiin pudotettua keskelle aavikkoa.

Mutaryöpyt tuhoisivat savimajat. Kuinka paljon vedestä haihtuisi? Palautuisiko vesi kuitenkin takaisin samoille paikoille missä se on aina ollut? Miltä aavikko näyttäisi tämän jälkeen? Nousisiko aurinko enää?

Aavikon kukintaan saantiin riittää kun kaivaa sinne merestä joen, jokiin haaroja ja kylvää siemeniä jokien rannoille ja veteen. Luonto hoitaa loput

Ei se vesi ihan sattumalta ole kertynyt juuri matalimpiin maastonkohtiin. Pian vesi valuisi takaisin meriin, jos tosiaan merkittävä osa merien vesimäärästä jollakin tavalla siirrettäisiin korkeammille alueille. Eiköhän tuo olisi sellainen ryöppy, joka veisi irtohiekat mukanaan ja jättäsi melkoisen puhtaan peruskallion jälkeensä.

Vesi muodostaa vain häviävän pienen osan Maan massasta. Sen jakaumalla on vain mikroskooppinen vaikutus Maan pyörimiseen. Aurinko siis nousisi edelleen kuten ennenkin.

Niin, tunnetusti vesi virtaa joissa aina merestä ylämaalle päin.

Joten maasta tulisi tasaisempi, koska aavikon hiekka siirtyisi matalimmille alueille veden mukana vai? Aavikot olisi vain paljaita kaljuja kallioita tämän jälkeen?

Aavikoiden maaperä voi olla ja on hyvin kovaa. Veljeni oli kerran ollut poteronkaivuussa, huomannut asian. Toisaalta ei sinne mitään hirmutulvaa tule, joten toisarvoista.

Luulen että mikä tahansa alue, jonka yli koko merien vesimäärä pyyhkäisee, on peruskalliolla riippumatta siitä ovatko aavikkoa tai jotain muuta. En toki ole geologi ja tämä perustuu aika pitkälle perstuntumaan. Meriveden määrä on kuitenkin niin suunnaton verrattuna normaalisti maanpintaa muokkaaviin vesi- ja jäämääriin verrattuna, että vaikea on uskoa minkään irtoaineksen sen tiellä säilyvän. Sinänsä irtoaineksen määrä on käsittääkseni sen verran pieni, ettei se mitenkään uusiksi maailmankarttaa panisi.

Kannattaa ehkä huomata, että Colorado-joki on kaivertanut miljoonien vuosien aikana aika paljon peruskalliota saaden aikaan Grand Canyonin. Eli kyllä lopputuloksen kannalta myös kiven koostumuksella ja veden kaatotavalla on vaikutusta.

varmasti tapahtuisi silleen että kun tiputtaisi kaikki maapallon vedet aavikolle sanotaan vaikka nyt saharaan niin vesihän tahtoo mennä ja jäädä semmosiin paikkoihin missä on syvää, eli siis vesimassa jyräisi afrikan pohjois osan hetkessä ja myöskin etelä osan ja palaisi takaisin syviin kohtiin, eli välimerelle,atlantille sekä tyynelle merelle ja kaikki syvät kohdat mitä afrikassa on ne ovat tietysti täyttyneet vedellä ja riippuu paljon siitä pohjasta pysyykö vesi siellä syvissä kohdissa(en tarkoita valtameriä).

Mjooh, syvänteisiinhän se vesi varmasti ajan kuluessa menisi. Liekö kysymyksellä aluksi myös kyselty mitä tapahtuisi aavikon kasvillisuudelle ja eläimistölle? Sanomattakin on kai selvää, että eläimistä suuri osa hukkuisi, mutta vaikutuksesta kasveihin en ole ihan varma. Nousisiko suolot pintaan vai alkaisiko aavikolla kasvaa jotain? Kallistuisin noiden suolojen kannalle jos siis kaikki hiekka ei valuisi veden mukana meriin.

Afarin syvängön pinta on monin paikoin 100 metriä merenpinnan alapuolella. Maanpinta tulee painumaan lisää, ja miljoonan vuoden päästä Afarin meri syntyy. Samalla syntyy Itä-Eritrean ja Djiboutin edustalle saari.

Tämä painuva maanpinta on aavikkoa, ja jos Afarin meri olisi jo olemassa, elämä tulisi varmaan lisääntymään em. veden ympärillä.

Olisikohan järkeä kaivaa joku kanaali mereltä sinne mantereelle?

Hm. Katselinpa kerran meren rantaa noin 200 km etelään Agadirista. Eipä ollut korren kortta näkyvissä, vaikka merivettä oli Atlantin toiselle rannalle saakka. Sadevesi se on poikaa ...