KESKUSTELU

Kerätään tähän ketjuun tunnettuja merkittäviä ( myös vähäisemmät käyvät )
tapoja käyttää meriä, järviä ja jokia hyödyksi, sekä yritetään keksiä uusia. Myös kaikki muu mielenkiintoinen asiaan liittyvä kommentointi sallittua!


- kalastus ( voi muuttua ryöstökalastukseksi )
- kulkuväylinä ( merkittävä kehitys ei ehkä enää mahdollista )
- makean veden valmistus
- merien asuttaminen ( erittäin mielenkiintoinen, kattaa merenpohjat ja valtavat lauttamaiset liikkuvat asutusalueet )
- merien tutkimus ( meret yhä varsin vieraita ihmisille )
- viljelysmaana ( uudet lajikkeet )
- merimaisterit, järvimaisterit ja jokimaisterit ym. oppiarvot ( vrt. metsänhoitajat )
- meristä ratkaisu aavikoitumiseen ( millä tavoin? )
- meriturismi ( saastuminen? )
- robotit valloittavat meret
- miksi tutkia planeettoja roboteilla, kun voisimme tutkia meriä?
- Miten Japani käyttää meriä hyödyksi nykyisin? ( onko se suunnannäyttäjä, sillä sen saarimaisuus, ihmismassat ja vähäiset luonnonvarat ehkä ovat pakottaneet sen siihen )


KEKSIKÄÄ LISÄÄ!


Petri Sahervo

Avaruuden ja meren tutkiminen ei ole toisiltaan pois. Avaruustutkimus on tärkeää perustutkimusta, joka käy aivan liian heikoilla nykyään. Tietysti merentutkimusta voidaan lisätä myös samaan aikaan. Erityisesti syvänmerentutkimusta. Näin siis tieteellisessä mielessä. Ihmiset syököön pottua

Vaikka ne kelluvat kaupungit ovatkin hyvin kiinnostava idea, niin veikkaan niitä vain uudeksi saasteongelmaksi.

......................



Miksi tehdä jättikallista perustutkimusta avaruudessa, kun meristäkään ei vielä tiedetä kaikkea? Mielestäni avaruustutkimuksen ihannointi on muiden planeettojen kuin maan tutkimuksen osalta romanttista askartelua, josta on kyllä hyötyä, mutta valitettavan vähän uhrattuihin varoihin nähden. Mielipiteitä on tosin monia.


Petri Sahervo

Aivan samoin on merentutkimuksen laita. Se on vielä avaruudentutkimustakin kalliimpaa ja vaikeampaa ja meren (syvän) luonnonvarat ovat vähintään yhtä vaikeasti hyödynnettävissä kuin asteroidien. Meri on esimerkiksi pitemmillä matkoilla täysin läpinäkymätön, sitä ei voi kartoittaa kiertoradalta kuin hyvin rajallisesti välillisiä keinoja käyttäen.

En minä vastusta merien taloudellista hyödyntämistä, jos sitä ei toteuteta sikaillen ja saastuttaen. Mutta siihen en käytännössä usko. Toisaalta meren luonnovarat otetaan käyttöön joka tapauksessa sitä mukaa, kun se tulee taloudellisesti kannattavaksi, joten sama kai se on mitä minä kannatan tai vastustan. Ehkä se on kuitenkin parempi olla niiden joukossa, jotka saavat edes rippeet niistä hyödyistä. Haitat lankeavat joka tapauksessa kaikille.

Toivon kuitenkin, että tulevaisuudessa avaruuden kaivostoiminta vähentäisi tarvetta tuhota meriä (eli olisi niin halpaa että merien hyödyntäminen ei pystyisi kilpailemaan). Se on nähdäkeni ainoa mahdollisuus välttää massiiviset ympäristöongelmat.

Miksi tehdä yhtään musiikkia, kun kuvataiteessakin on vielä keksimistä?

Avaruuden tutkiminen on yhtä tärkeää, kuin Maapallon tutkiminen. Molempia tarvitaan.

edit. ainiin. Kaikilla on mielipide ja .... Onneksi tieteessä ei ole kyse mielipiteistä, vaan asioista.

Mielestäni merien pohjia voitaisiin ottaa hyötykäyttöön yksinkertaisesti etenemällä rannalta päin kohti syvää vettä vähitellen tekniikan kehittyessä. Tämä kuitenkin ilmeisesti edellyttäisi, että olisi olemassa meren rantaviivaa, joka syvenee suhteellisen tasaisesti eikä esimerkiksi yhtäkkiä syvänteeksi muuttuen.

Mielestäni muuten ainakin maallikon näkökulmasta katsottuna merten tutkimus ja hyötykäyttö luultavasti on sekä hyödyllisempää että halvempaa kuin muiden planeettojen tutkimus. Numeroarvoja en osaa sanoa, mutta mielikuvani on tämä, ja luulen, että se on keskimäärin yleisempi kuin päinvastainen tai edes se näkökulma, että meren- ja avaruudentutkimus olisivat yhtä hyödyllisiä ja hintavia toimia. Muut ketjun lukijat: "Ottakaa kantaa tähän kysymykseen"!



Petri Sahervo

Kyllä merenpohjia on otettu hyötykäyttöön. Öljynporausta, kaasunporausta ainakin tehdään jopa satojen metrien syvyisen veden alta. Mutta ongelmana on se, että meret ovat suunnattoman laaja alue, eikä ole kovin tehokkaita menetelmiä alueen karkeaan kaukokartoittamiseen. Jos tehdään yksi sukellusrobotti ja pannaan se kävelemään rannalta merelle, on hyvin epätodennäköistä että sen havaintopiiriin osuu mitään hyödyllistä. Se näkee ehkä muutamien kymmenien metrien päähän ja voi kävellä sadan metrin päästä hyvin arvokkaan resurssin ohi. Vertaa sitä vaikka siihen, että pantaisiin yksi mies kävelemään läpi Suomen Hangosta Petsamoon. Vielä niin, että koko ajan olisi sumuinen jää ja näkyvyys nain 50 m. Millä todennäköisyydellä hän osuisi matkallaan johonkin arvokkaaseen luonnonvararesurssiin? Hyvin pienellä.

Maan pinnalla voi kuitenkin nähdä kauas, vaikka satelliitista kokonaisen mantereen kerralla ja mitata spektroskooppisesti mitä missäkin on. Sitten voidaan lähettää kiinnostaville alueille tutkijoita, jotka edelleen kartoittavat ne tarkasti, tekevät seismisiä mittauksia, poraavat koereikiä ja löytävät vaikkapa malmeja tai öljyä, jos sellaisia on. Merellä tuollainen tutkimus on aivan valtavan paljon kalliimpaa kuin Maan pinnalla. Ja varsinainen tuotanto ei välttämättä ole edes mahdollista.

Taivaankappaleet ovat sikäli parempi tutkimuskohde, että useimpia niistä voi tutkia myös kauempaa, etsien kiinnostavimmat pienet pisteet, joihin sitten voidaan suunnata tarkempi tutkimus. Jos vaikka Mars-luotaimet olisi pudotettu umpimähkään jonnekin planeetan pinnalle, niiden tieteellinen anti olisi varmasti kertaluokkaa pienempi.

Onko muuten kehitysmaissa paljonkin Suomen Lapin tyylisiä tekojärviä jne? Eikö niitä kannata rakentaa, vai ovatko ne mahdottomia esim. Afrikassa alueen kehittymättömyyden takia? Mielestäni aavikoiden muuttaminen hedelmällisiksi tekoaltaiden ja -järvien avulla ja jokien keinotekoinen haaroittaminen olisivat varsin mielenkiintoisia rakennushankkeita. Jos faaraot olisivat rakennuttaneet pyramidien ja sfinksien sijasta tekojärviä, puutarhoja jne., niin olisi mielenkiintoista tietää, kuinka viheriöivä Egypti nykyisin olisi.





Petri Sahervo

Neuvostoliittolaisilla on kokemusta siitäkin. Seurauksena mm. kuivunut Aral-järvi ja helvetinmoiset ympäristöhaitat. Ei se reaalimaailma ihan niin toimi, että muutetaan kikkakolmosella aavikko kukoistavaksi maatalousmaaksi ja meret ehtymättömiksi raaka-ainevarastoiksi.

Ja taitaa Egyptiläisilläkin olla oma kokemuksensa tekojärvien haitoista.

No ovatko sitten Lokan ja Porttipahdan tekoaltaat epäonnistuneita? Niistä muuten puhutaan täällä Etelä-Suomessa mielestäni varsin vähän. Itselläni ei ainakaan ole syntynyt mielikuvaa, että niitä pidettäisiin laajalti epäonnistuneina tekeleinä? Niiden merkitystä tietysti vähentää niiden syrjäinen sijainti ( joka muuten voi vähentää niiden haittavaikutuksiakin ). Jossakin Saharan kupeessa olevan väkirikkaan alueen käytössä niiden merkitys ehkä olisi huomattavastikin suurempi. Idässä ovat muuten monet muutkin rakennushankkeet epäonnistuneet ( vai ovatko? Ainakin Tshernobyl on ) joten Venäjän/Neuvostoliiton hankkeista ei ehkä voida vetää kovin pitkällemeneviä johtopäätöksiä.

Tuo Niilin Aswan Dam ( patoallasko? ) muuten näyttää olevan aivan Niilillä, ja Wikipedian mukaan sillä on ollut merkittävä vaikutus alueella ( merkittävän kielteinenkö? ). Heti aluksi tuli mieleeni, että ongelmat ovat voineet johtua juuri siitä, että se on rakennettu Niilille eikä vähemmän väkirikkaalle alueelle tekojärveksi. Itse tosin kaipaisin hieman kauempana Niilistä olevia keinotekoisia järviä Saharaa hedelmöittämään jne.




Petri Sahervo

Ainahan se riippuu kenen kannalta asiaa katsoo. Kyllä niistä joku hyvät rahat repii ja suurimmalle osalle suomalaisia ne ovat "jossain kaukana", joten ympäristöongelmista ei tarvitse välittää. Kyllä Suomessa on verrattain vähäisen vesivoiman tieltä tuhottu kokonaisia jokiekosysteemejä.



Juuri missään muualla ei ole yritetty niin suuruudenhulluja suunnitelmia. On joko ymmärretty niiden haitallisuus tai sitten markkinat eivät ole uskaltaneet rahoittaa epävarmoja mammuttihankkeita. Neuvostoliitossa riitti se, että NKP:n iso kiho saa aivopierun, niin sitä oli koko kansa toteuttamassa hintaa kyselemättä.



Mitä ihmettä ajat takaa? Oletko koskaan tullut ajatelleeksi, että tekojärveen vaaditaan jokunen kuutiokilometri vettä. Tuolla seudulla vettä on täsmälleen yhdessä paikassa, ja se on aavikon läpi virtaava Niili. Jos kaivat montun keskelle Saharaa ja teet padon ympärille, ei se kuiva monttu mitään hedelmöitä muutamaan miljoonaan vuoteen, ennen kuin ilmasto muuttuu kosteammaksi.




Petri Sahervo [/quote]

--------------------



Niilin vettä voitaisiin ohjata sisämaahan päin jokimaisia kanavia pitkin maan pinnanmuotoja noudatellen. Kyseisiä "jokia" voitaisiin vuosien kuluessa vähitellen kaivaa eri suuntiin ja laajentaa siten Niiliä ympäröivää hedelmällistä aluetta. En tosin ole varma maanpinnan korkeuseroista tuolla alueella, eli onko uusia jokia mahdollista saada virtaamaan Niilistä poispäin. Kyseiset virrat voisivat olla myös silmukkamaisia, eli ne lopulta laskisivat vetensä takaisin Niiliin.




Petri Sahervo

Tuo tie on jo kuljettu päätepisteeseen. Suurin osa Niilin vedestä käytetään kastelujärjestelmiin jo nyt. Ympäristösyistä tuskin halutaan, että joki kuivuu loppumatkaltaan kokonaan.

Jos ihan oikeasti halutaan aavikolle vihreyttä ja vettä, niin se on tuotava merestä putkia pitkin. Tarvitaan valtavan isoja suolanpoistolaitoksia ja muuta tekniikkaa. Silti on mahdollista, että vesi ei välttämättä autakaan. Jotkut alueet voivat olla jo valmiiksi suolaisia ja sinne johdettu vesi vain nostaa suolan pintaan. Sahara on tosin ollutkin välillä rehevä tai ainakin rehevämpi, kuin nykyään. Jokatapauksessa investointi olisi valtavan suuri ja rahat pitää löytää jonkun pohatan lompsasta.

Onko tekniikasta odotettavissa mitään helpotusta tulevaisuudessa edes teoriassa? Eikö esim. Punaisenmeren vettä voitaisi ohjata johonkinpäin, patouttaa sitä tai muuttaa sitä jollakin keinolla makeaksi vedeksi. Entä Välimeren vettä? Onko alueen maissa kaikki joet, järvet jne. jo hyötykäytössä? Onko kyse siis siitä, että vettä ( makeaa tai merivettä ) ei tulevaisuudessakaan voida siirtää hedelmöittämään sisämaan kuivia alueita?



Petri Sahervo