KESKUSTELU

Eilen 20.11.2006 julkistetun tutkimuksen mukaan (University of California, Irvine (UCI) http://www.uci.edu) ilmakehän metaanin lisäys on viime vuosien aikana alentunut sellaiselle tasolle, että kyseistä kaasua ei enää voida lukea vaarallisten kasvihuonekaasujen joukkoon.

Sherwood Rowlandin ja Donald R. Blaken vetämä tutkijaryhmä on kerännyt kaasunäytteitä seitsemän vuoden ajan pohjoiselta Atlanttilta Uuteen Seelantiin asti ulottuvilta merialueilta. Tulosten mukaan vuosien 1998-2005 välinen metaanipitoisuuden kasvu on jäänyt keskimäärin vuosittain 0,2 prosenttiin.
Vuosien 1978-1987 välillä kokonaiskasvu oli vielä 11 prosenttia. Kehitys alkoi taittua 80-luvun aikana siten, että nyt metaaniongelman katsotaan poistuneen.
Tällä hetkellä tutkijoita työllistävät syyt, jotka tilanteen ovat muuttaneet. Wieniläinen Universität fuer Bodenkultur edustaa kantaa, jonka mukaan kysymys on luonnollisesta vaihtelusta. Siihen ihmisellä ei ole kovin suurta vaikutusmahdollisuutta.

Tietoa metaanin talttumisesta on näkynyt eri julkaisuissa pitkin vuosia. Kasvihuoneilmiötä rummuttava propaganda on kuitenkin niin voimakasta ja kaikenkattavaa, että esimerkiksi allekirjoittanut on suhtautunut metaaniuutisiin varovasti. Mutta näin tässä nyt sitten kävi: skeptikot olivat oikeassa.

NO voi sinua !

JUURI kun sain valmiiksi uuden teoriani, että ilmaston
lämpenemiseen ovat syynä maajussien lehmän pierut, eikä
suinkaan teollisuuden ja autojen hiilidioksidipäästöt !

DAMN you, man .... pilasit päiväni !!!

Jösse

Metaanin suhteellisen osuuden kasvu siis seis. Lienee absoluuttinen määrä taikka suhteellinen osuus koko ilmakehästä (käytännössä siis troposfäärin pohdinta riittää, jos tuosta hiilidioksidin vaikutusketjusta mitään ymmärrän) myös kovin pieni.

Onko metaanilla mitään määräänsä suurempaa vaikutusta ilmakehän lämpötaloudessa? Vai onko metaanoin aiheuttama "kasvihuoneilmiö" sitä samaa kuin hiilidioksidin kohdalla?

Kenties tätä käsitellään siinä hiilidioksidijutussa, jolloin copy-paste riittää. Sopisi vaan tähän ketjuujn hyväksi lopetukseksi, jos tuoltakin edesmenneeltä uhalta puuttui vaikutusmekanismi käytännössä kokonaan.

Kasvihuoneilmiöt ja kattia kanssa!

Sama vaikutus mutta eri voimakkuus. Hiilidioksidiekvivalenttina laskettuna metaanitonnin vaikutus oli muistaakseni [hyvin hatara mutu] nelinkertainen [/hyvin hatara mutu].

A. Ankka

Kirjoitit:

Hiilidioksidiekvivalenttina laskettuna metaanitonnin vaikutus oli muistaakseni [hyvin hatara mutu] nelinkertainen

Hiilidioksidin väitetty määräänsä (0,03 tai jotain prosenttia ilmakehästä) suurempi lämmittävä vaikutus osoitetaan vähintäänkin epäilyttäväksi tuolla:

http://www.tiede.fi/keskustelut/viewtopic.php?t=11654

Mihin siis perustuu metaanin väitetty kyky lämmittää ilmastoa enemmän, kuin mitä se perustermodynamiikan mukaan itseensä lämpöä sitoo?

Entäs sitten kun merenpohjain metaaniklatraattikerrostumat possahtaa? Vai tapahtuuko sitä ikinä?

Siperian suoalueilta kuulemma nousee aivan julmetusti pierua ilmaan.

En jaksanut etsiä punaista lankaa lukemalla koko keskustelua, mutta onko lämmittämismekanismiksi todettu pelkästään säteilyn absorboituminen? Mikä osuus heijastusvaikutuksella on?

Tämä ei ole terävintä osaamisaluettani, mutta eikös kasvihuonekaasujen fysikaalisia ominaisuuksia verrata aina hiilidioksidiin, jolloin saadaan ekvivalenttikerroin? Tämähän on suhteellista, joten suhteellisesti minimaalisen ilmakehän komponentin tapauksessa ei mielestäni kannata pillastua vaikka CO2-ekvivalentti olisi suurikin. Metaania ei tosiaan ilmakehässä paljoa ole, joten sen vaikutuksetkin lienevät melko minimaalisia.

Voisivatko syinä olla se, että metaani adsorboi lyhyemmällä aallonpituudella (korkeampi säteilyenergia) ja toisaalta metaanin molekyylipaino on pienempi, joten tonni metaania sisältää enemmän kaasumolekyylejä kuin tonni CO2:a.

Kukaan ei tiedä.




Mikäli mitään ihmiskunnan kivikaudan asteelle pyyhkäisevää luonnonkatastrofia ei tule, nuo metaanit tultaneen polttamaan seuraavan muutaman sadan vuoden kuluessa. Sitten sen näkee.

Geologisessa aikaskaalassa äkillisellä metaanilisällä ei käsittääkseni ole suurempaa merkitystä kuin hiilidioksidilla, koska se on epäpysyvää ilmakehässä. Marsissa sen puoliintumisaika oli muistaakseni satoja vuosia, luultavasti samaa suuruusluokkaa Maassa. Metaani hapettuu ilmassa hiilidioksidiksi.




Jos ilmasto lämpenee, kyllä sieltä metaania vapautuu.