KESKUSTELU

Sattuneesta syystä on tullut tavallista tarkemmin seurattua säteilytilannetta Suomessakin. Nyt olen kiinnittänyt huomiota siihen, että Hki, Tku ja Tre ovat esimerkiksi selvästi "säteilevämpiä" kuin ympäristökuntansa.
http://www.stuk.fi/sateilytietoa/sateil ... lytilanne/

Mikä kaupunkiympäristössä aiheuttaa säteilyä? Vapautuuko betonista, murskatuista kallioista, asfaltista, teräksestä vai ihmisistä tuo "ylimääräinen" annos? Maasta luulisi vapautuvan vähemmän kun valtaosa maanpinnasta on peitetty asfaltilla ja betonilla.

Asfaltin ja betonin ainesosana käytetään kalliosta louhittua kiveä, joka ainakin Uudellamaalla ja kymessä sisältää uraania paikoitellen kohtuullisen paljon. Pääkaupunkiseudulla on käytetty valtavsti ns. tunnelikiveä.

Myös hiilivoimalat kantavat oman kortensa kekoon.

Varmaan näin, mutta Tampereella ja Turussa ei ole hiilivoimalaa - esim. Porissa taas on kaksi suurta, muttei juurikaan sen enempää säteilyä kuin naapurikunnissa.

Mielestäni hiilivoimaloiden esiintyminen ei korreloi merkittävästi suuremman kaupunkisäteilyn kanssa. Eli todennäköisempää syytä kaivataan.

Onkohan kellään tiedossa laskelmaa paljonko louhitun kiviaineksen käyttö on lisännyt säteilyä? Tampereella taitaa Pyynikinharju säteillä jonkinverran ihan itsekseenkin.

Kaupugeissa tuulee vähemmän, joten radon ehtii kerääntyä samaan paikkaan.

Joissain kaupungeissa tuulee enemmän lämpösaareke ilmiön vuoksi. Esim Chicago The Windy City. Mutta tuossa oletuksessa voi olla perää kun kyseessä on Suomen kaupungit.

Yksi seikka joka tulee mieleen on että mahdollisesti biomassan määrällä voisi olla vaikutusta säteilyn määrään ja täten kaupungit säteilevät enemmän?

Kaupungit on lakisääteisesti tumpattu täyteen säteilymateriaalia, joka yksiössä piipittää näet palovaroitin.

Tämäkin on totta mutta näinköhän yksistään riittää selittämään eroa?

Toisaalta Seinäjoella on 0,073 µSv/h, mutta muissa lähipaikkakunnissa on keskimäärin hieman korkeampia arvoja. Ehkä selittävänä tekijänä on se, että meren ääressä altistuu helpommin Itämereen dumpatuille radiaktiivisille jätteille, kyseessä on kuitenkin kaikista radiaktiivisin meri.


http://www.stuk.fi/sateilytietoa/sateily_ymparistossa/itameri/fi_FI/itameri/


http://atuubi.yle.fi/node/6506

Tampere nyt ainakin säteilee ihan maaperän vuoksi.. Kuulemani mukaan Pyynikki olisi maailman radioaktiivisin asuttu paikka maapallolla. Tiedä sitten..

Kaupungit todennäköisesti säteilee enemmän koska niissä on enemmän palohälyttimiä.

Säteilyä lähtee yllättävistä paikoista:




http://www.stuk.fi/sateilytietoa/sateil ... _laitteet/

Kaupunkien runsaampi säteily tuskin kuitenkaan johtuu runsaista jalokivimääristä, vaan mistä?

Siitä, että kaupungeissa ei tuule niin paljoa. Ja kaupungeissa mitataan tarkemmin, kuin keskellä korpea.

Luonnon taustasäteily vaihtelee maapallolla monisatakertaisesti. Muutamilla seuduilla luonnosta saa säteilyä reilusti enemmän kuin on ydinvoimalan työntekijöille sallittu. Maapallon säteilevimmät paikat ovat suosittuja turistikohteita.

Iranin Ramsarissa saa luonnosta jopa viisi kertaa enemmän säteilyä kuin on ydinvoimalan työntekijöiden suurin sallittu vuosiannos, ja Brasilian Guaraparissakin yli kolminkertaisesti.

Luonnostaan runsaasti säteileviä paikkoja ovat myös muun muassa Intian Kerala, Australian Flinders Ranges ja Kiinan Yangjiang.

Paikat eivät suinkaan ole aidoilla eristettyjä, ihmisiltä suljettuja reservaatteja, vaan suosittuja turistikohteita.

Taustasäteilyn lähde on maaperä. Kiviaines sisältää vaihtelevia määriä uraania ja paikoin myös toriumia, jotka hajoavat monipolvisen ketjun kautta lyijyksi. Kaikki hajoamisketjun väliaineet säteilevät.

Pieni osa taustasäteilystä tulee avaruudesta.

Iranin Ramsar Kaspianmeren rannalla on tunnettu kuumista lähteistään, jotka ovat sekä paikallisten asukkaiden että turistien suosiossa. Vesi sisältää runsaasti radiumia. Lähteissä voisi saada jopa 260 millisievertin säteilyannoksen vuodessa.

Säteilyn tuntiannoksia mikrosieverteinä

Normaali taustasäteily Japanissa: 0,03–0,07

Tokio, Fukushiman jälkeen: 0,1

Fukushiman ja Tokion välillä keskimäärin: 0,1–0,4

Normaali taustasäteily Suomessa: 0,04–0,3

Guarapari, hiekkaranta 1,5–32

Ramshar, Iran: 30

Tsernobylin lähialueen pahiten saastunut alue 1 m korkeudella maasta 20–40

Fukushiman ydinvoimalan portilla mitattu: 200

Tämä on noin sata kertaa enemmän kuin on taustasäteily missään Suomessa ja 300 kertaa enemmän kuin nyt on mitattu Tokiossa.

Guaraparissa taustasäteilyn tasoksi mainitaan jopa 175 millisievertiä vuodessa, mutta taso vaihtelee paikallisesti paljon. Kaupungilla säteilee vaihtelevasti, hotellihuoneissa tuskin enempää kuin Suomessa. Eniten säteilee rannan musta hiekka. Valkean hiekan säteily on matalaa.
Paikallisten keskuudessa ei tavallista enempää syöpää

Ydinvoimalan työntekijän suurin sallittu vuosiannos on 50 millisievertiä. Alin vuosisäteilyannos, jonka on tutkimuksissa havaittu olevan selvästi yhteydessä kohonneeseen syöpäriskiin, on 100 millisievertiä.

Ramsarissa jotkut asukkaat saavat vuoden aikana selvästi tätä suuremman säteilyannoksen. Paikkakunnalla ei kuitenkaan ole tavallista runsaammin syöpää, mikä hämmentää tutkijoita.

Iranilaistutkimusten mukaan Ramsarin asukkailla on jonkinlainen sopeutuma korkeaan säteilytasoon.

Soluilla on kyky korjata säteilyn aiheuttamia vaurioita, jos ne saavat toipumisaikaa eli korkea säteilyannos ei tule kerralla.

Laboratoriokokeissa 1,5 Grayn annos gammasäteitä aiheutti ramsarilaisten lymfosyyttisoluihin vähemmän kromosomimuutoksia kuin sama annos vertailuryhmän toimineiden ihmisten lymfosyytteihin.

Äskettäinen tutkimus Lapin poromiehistä viittaa samaan. Poromiehet altistuivat 1950-luvun ydinkokeiden laskeumalle muuta väestöä enemmän, mutta heillä on jopa vähemmän syöpää kuin muulla väestöllä.

Suomikin on luonnostaan ainakin Japaniin verrattuna runsaan taustasäteilyn maa. Suomen säteilevin paikkakunta on itäisellä Uudellamaalla sijaitseva Liljendahl. Säteilyn taso on vain sadasosa Ramsarin annoksista, mutta kymmenkertainen Tokioon nähden.

Tsernobylissä on edelleen ydinvoimalan ympärillä 30 kilometrin yleisöltä suljettu vyöhyke, jolla vierailee toisinaan työntekijöitä ja tutkijoita. Ongelmana on, että säteilyn taso alueella vaihtelee hyvin paljon. Paikoin löytyy normaalia taustasäteilyä, paikoin todella korkeita tasoja.

Vuonna 2000 Teksasin teknillisen yliopiston tutkija Robert J. Baker kumppaneineen mittasi pahiten saastunutta, niin sanottua Punaisen metsän aluetta voimalan välittömässä läheisyydessä. Metrin korkeudella säteilyä oli 20–40 mikrosievertiä tunnissa, mikä vastaa Ramsarin lukemia.

Tutkimusryhmä löysi säteilyn aiheuttamia haittoja, mutta niiden merkitys oli pieni verrattuna ihmisen poissaolon luonnolle aiheuttamiin etuihin. Paikan lajirunsaus ja eläinmäärä vastaa hyvää luonnonsuojelualuetta.
http://www.tekniikkatalous.fi/energia/y ... 600896.ece

Suurin säteilynlähde on varmaankin rakennuksissa käytetty kivi ja maaperän säteily.