KESKUSTELU

Ymmärsinköhän nyt ollenkaan oikein?
Viestin linkki löytyy tuosta viestin otsikkoriviltä "Lähetetty" sanan edeltä olevasta pikkukuvakkeesta.
Esim. lähettämääsi viestiin on tällainen linkki:
post1578091.html#p1578091

Ymmärsit täysin oikein, suurkiitos!

Olen siis sokea ja/tai tyhmä, mutta en ollut tuota huomannut vaikka useampaan kertaankin olen käynyt läpi mielestäni kaikki mahdolliset kentät tässä käyttöliittymässä.

You're welcome, sir.

Mielenkiintoista, että vaikka esittää vakautumuksen syvällä rintaäänellä, kuinka maapallon lämpötila nousee koko ajan hälyttävästi ja maailmanloppua ennustaen, Ilmatieteen laitoksen Mikko Alestalo ei kykene antamaan tämän parempaa vastausta:

1) Aikaväli 1880-2010

Useampi tutkimusyksikkö seuraa globaalin keskilämpötilan kehittymistä. Vaikka havaintoaineistot ovat käytännössä kaiketi lähes samat kaikilla yksiköillä, laskumenetelmät poikkeavat jonkin verran toisistaan. Eroja tulee siitä, miten havaintoja painotetaan aluekeskiarvoja laskettaessa, varsinkin harvan asemaverkoston alueella. Osa ei ulottane laskujaan asumattomille napa-alueille asti. Keskiarvon määrityksen virherajojen ja tarkasteltujen alueiden erojen puitteissa tuloksia voidaan pitää yhteneväisinä. Siten ei ole mielekästä järjestää tuloksia luotettavuuden mukaan.

Tämä viimeistään todistaa, ettei kunnollista, aukotonta ja luotettavaa aikasarjatietoa olekaan olemassa, vaan kaikki perustuu edelleen uskoon ja IPCC:n jumalalliseen ilmoitukseen.

Törmäsin pari vuotta sitten muistaakseni venäläiseen paperiin noin vuodelta 1980, jossa oli NH lämpötilakäyrä siihen asti. Paperi vaikutti erittäin asialliselta ja siinä oli tarkoin pohdittu mm. analyysin puutteita ja virhetekijöitä. Siinä oleva käyrä oli kovin erinäköinen HadCRUT:iin tai GISTEMP:iin verrattuna: 30- luku näyttäytyi siinä selvästi lämpimämpänä kuin 70 -luku, ja käyrä muistutti Suomen tai USA:n kansallista dataa. Valitettavasti paperi ei enää ole saatavilla ainakaan kyseisestä linkistä.

Joka tapauksessa, tuo oli selvä osoitus siitä, että käytettävissä olevasta datasta saa kyllä aika erimuotoisia käppyröitä riippuen menetelmistä. Uskoakseni venäläisessä paperissa ei ainakaan ollut mitään motiivia vääntää tuloksia johonkin suuntaan. Tällainen motiivi GISTEMP:in ja HadCRUT:in suhteen selvästikin on olemassa.

Löysinkin paperin toisaalta:

http://journals.ametsoc.org/doi/pdf/10.1175/1520-0450(1982)021%3C1781%3ATRSTDS%3E2.0.CO%3B2

Kun ottaa huomioon millä tyylillä ja asenteella historiallisia lämpötilasarjoja adjusteerataan, niin kyllä homma on tosiaan aikalailla puhtaan uskon varassa. Hyvänä esimerkkinä siitä, minkälainen kyhäelmä menee jopa Naturessa läpi ilmaston muutoksen nimissä on esim.:

Thompson et. al., A large discontinuity in the mid-twentieth century in observed global-mean surface temperature, Nature 453, 646-649 (29 May 2008), doi:10.1038/nature06982 (kopio löytyy täältä: http://www.atmos.colostate.edu/ao/ThompsonPapers/Thompson_etal_Nature2008.pdf)

Eli lyhyesti: teorian mukaan SST-tilastossa oleva hyppäys on mahdoton, joten datassa on pakko olla vikaa -> huomataan, että eri mittaustapojen kautta saatujen tietojen määrässä on selvä muutos hyppäyksen aikoihin -> koska eri mittaustavoilla on erisuuruinen bias, niin selityshän voisi olla tässä -> hierotaan excelillä sopiva korjausparametri korjaamaan globaalia SST-keskiarvoa -> saadaan "sopiva" tulos ja siten päätetään käyttää tätä korjausta jatkossa puolivirallisissa tilastoista, johin mm. IPCC nojautuu työssään.

Tyhmälle insinöörille tulee mieleen kysyä, että jos "hyppäys" on tosiaankin eri mittaustapojen antamien tietojen virheellisestä yhdistämisestä aiheutunut, niin eikö se varmimmin näkyisi tarkastelemalla kunkin mittaustavan antamia keskiarvosarjoja erikseen -> jos niissä ei ole ko. hyppäystä, niin sitten kyseessä on artefakti - jos taas on, niin sitten pitäisi ehkä miettiä mitä se merkitsee teorioiden kannalta.

Jatkoajatuksena tyhmälle insinöörille tulee se, että miksi ihmeessä em. ihmettely ei tullut yhdenkään vertaisarvioijan mieleen...

No, yleensäkin SST-fiksaukset ovat aika kamalaa soopaa - tiedetään, että eri mittausmenetelmillä on eri biakset ja että laivat ovat siirtyneet menetelmistä toiseen vähitellen. Kukaan ei kuitenkaan tarkalleen tiedä (tai viitsi selvittää) miten ja milloin muutokset ovat tapahtuneet ja siten korjauksia vedetään stetsonista tyyliin "jos vuonna x menetelmällä a olis vaikka 90% mittauksista ja b:llä 10% ja vuonna x+y a:lla 10% ja b:llä 90% ja bias olisi vaikka 0,z°C, niin sitt korjaus olis tämmöne" - tärkeimpänä kriteerinä adjusteerauksen "oikeellisuudelle" näyttää olevan vain se, että tulos tuntuu tutkijasta uskottavalta. Jep.

Tietysti Sciencessäkin menee kaikenlaiset tilastotieteen valossa arveluttavat ilmastonmuutos länkytykset läpi, kuten:

Dessler, A Determination of the Cloud Feedback from Climate Variations over the Past Decade, Science 10 December 2010, Vol. 330 no. 6010 pp. 1523-1527, DOI: 10.1126/science.1192546 (vapaa kopio täällä: http://ibl.colorado.edu/Dessler.pdf)

Dessler koitaa kovasti löytää positiivista palautekytkentää pilvisyyden ja lämpötilan välillä - ja löytääkin omasta mielestään lineaarisen korrelaation vaikka kuvan 2A silmäilyn perusteella se aika uskomattomalta vaikuttaakin. No, myöhemmin tekstissä Dessler joutuu myöntämään, että korrelaatio on "heikko" kun r^2 on vain 2%... heikko? Häh? Insinöörin tiedoilla tuossa tapauksessa pitäisi todeta, ettei aineiston perusteella ole osoitettavissa minkäänlaista korrelaatiota.

No, ehkä vertaisarvoijat eivät tätä tohtineet sanoa ääneen, koska Desslerin koko sepustus roikkuu tämän olemattoman korrelaation varassa eikä sen kiistämisen jälkeen koko jutussa olisi ollut mitään julkaistavaa.

Niin, ClimateAuditin Steve McIntyre käsitteli tuota hyppäystä (ja mielestäni paremmin kuin Jonesin ja kumppanien paperi) jo paljon ennen kuin Thompson et al oli edes herrojen aatoksissa:
http://climateaudit.org/2008/05/28/natu ... t-finding/

Se että Thompson et al submitoi ongelmaa käsittelevän paperin muutama kuukautta sen jälkeen kun aiheeseen oli palattu CA:ssa, on tietenkin puhdasta sattumaa, koska "oikeat ilmastotieteilijät" eivät koskaan lue CA:ta. Jos he olisivat saaneet idean CA:sta, toki he olisivat sen asianmukaisesti atribuoineet.

Yhteensattuma on myös sekin, että juuri yhtä päivää tuon CA:n artikkelin ilmestymisen jälkeen, (Thompson et al co-author) Phil Jones teki oletettavasti lähes ainoan visiittinsä ko. sivustolle. Tämä ilmenee (muista syistä) surullisen kuuluisassa Climategate sähköpostivaihdossa Jonesin ja Michael Mannin välillä.

http://www.eastangliaemails.com/emails. ... 063122.txt

Ehkäpä kirjoitin hiukan epäselvästi HV:n ja Kaisaniemen luvuista. Pitäisi kai sanoa tarkasti, että samassa prosessissa sen eri paikoissa olevan kahden mittarin lukeman keskiarvo ei täytä keskeisen raja-arvolauseen edellytyksiä. Sen sijaan jos meillä on Kaisaniemessä vaikkapa kolme mittaria metrin etäisyydellä toisistaan, ja niistä lasketaan keskiarvo, niin silloin mittaamme käytännössä samaa ilmiötä. Jo se seikka Kaisaniemen aikasarjassa, että ensimmäiset noin 15 vuotta, on mitattu arvoja nykyisen Porthanian kohdalla aiheuttaa mielestäni sen, että kyse on eri mittasarjasta, vaikka paikoilla ei ole etäisyyttä kuin 500m. Periaatteessa kai myös vanha valkoinen puupömpeli ja nykyiset instrumenttisuojat eivät anna aivan samoja lukuja lämpötilamittauksissa, joten tuollaistakin saumakohtaa kannattaa pitää silmällä. Periaatteessa mittasarja muuttuu aina kun mitataan fyysisesti eri paikassa tai kohdassa. Monasti mittarja muuttuu jos mittalaite muuttuu, mikäli sitä ei ole huolella kalibroitu. Monasti mittasarja voi muuttua, jos mittaaja muuttuu. Erityisesti teollissuudessa voi syntyä eri mittasarjoja työkalusta tai tekijästä riippuen.

Vaikka ehkä nyt tuntuu jankutukselta, niin keskiarvo on vaarallinen suurre, ja erityisesti siksi, että se on helppo laskea. Otan vielä esimerkiksi vaikkapa peruskoulun oppilaiden keskipituuden. Ajatellaan, että terveydenhoitaja mitaa tätä, ja hän toteaa, että keskipituus on kasvanut. Kun asiaa lähdetään tutkimaan tarkemmin ja jaetaan joukko poikiin ja tyttöihin, niin huomataan, ettei kummankaan ryhmän keskipituus ole muuttunut merkittävästi, mutta keskiarvo on muuttunut siksi, että tyttöjen osuus oppilaissa on kasvanut ja siksi, että tytöt kasvavat tuossa iässsä nopeammin. Sekä tyttöjen että poikien pituus jakauma on oletettavasti normaali jakautunut, mutta yhdistelmä on kaksikyttyräinen jakauma.

Jo edellisen esimerkin perusteella voisi miettiä, mitä kaikkia ongelmalähtetä liittyy globaalin keskilämpötilan käsitteeseen ja sen muutoksiin liittyviin merkitsevyysrajoihin.

Kaiken kaikkiaan tämä on nyt enemmän pohdintaa aiheesta, mitä globaali keskilämpötila oikeasti tarkoittaa ja voidaanko siitä tai sen muutoksesta tehdä ylipäätänsä perusteltuja tulkintoja.

Ei mistään.

Ajattele nyt - jos olet ennustanut jotakin vaikkapa säästä... niin mikä voi olla tärkeämpää kuin se, mikä sää on todellisuudessa ollut?

Vaikka joskus onkin parin tunnin sisään korjailtu koodeja CA:n tekstien perusteella, sattumaa vain. Mannin mailit vahvistanevat että CA:a ei tosiaankaan lueta, eikös ne kohta ole julkisia?

Eikös nuo mailit ole Mannin UVA-ajalta (1999-2005) eli pääsääntöisesti pre-CA?

Pahus, pitäisi saada nähtäväksi kaikki Jossain niissä on pakko olla kiekkomailan virherajojen laskentaproseduuri, voisi sitten valita leirinsä kun näkee onko laskettu oikein vai väärin.

Kyllä ne mittarit on kalibroitu ja Sodankylä,Jokioinen ainakin mittailivat rinnakkain molemmilla systeemeillä useita vuosia.Tulihan sinne 0,1 C asteen heittoja,mutta +-0 lopputuloksena.
Kieltämättä vanhassa systeemissä kovilla pakkasilla (-40C ym) mittari on luettava sukkelasti,sillä äkkiä lukema muuttuu plussan suuntaan 0,5 -1 astetta,jos ei löydä heti patsaan päätä huurteisesta mittarista.Mittaajiakin oli monensorttista.No ne mittausmenetelmät ovat historiaa.