KESKUSTELU

En ole vakuuttunut siitä, että ymmärrät, mitä kasvihuoneilmiöllä tarkoitat. Kannattaisi selvittää itselleen pari asiaa. Ensimmäinen on ilmakehän ja siihen liittyen maapallon vesivaipan normaali säätoiminta. Se vastaa energian varastoinnista, tasaamisesta ja liikuttelusta tässä meidän termodynaamisessa elämänpiirissämme. Onko se kasvihuoneilmiötä?

Jos sitten vähitellen olisivat teoreettisesti hallussa ne tekijät, jotka turvaavat meille elämisen mahdollistavan lämpötalouden tässä maan pinnalla, voi ryhtyä pohtimaan väitettyä ihmisen aiheuttamaa muutosta tuossa systeemissä. Kasvihuone se systeemi ei ole. Mitä maailmassa voisi olla "ilmastomuutoksen laukaiseminen"?

On vaikea keskustella sellaisen henkilön kanssa, joka ilman perusteluja uskoo ja väittää, että hiilidioksidilla olisi dramaattinen rooli ilmakehän toiminnoissa.
Voi yksinkertaistaen kysyä, mitä hiilidioksidi saa maapallon ilmakehässä aikaan sellaista, jota vesihöyry ei jo olisi ennättänyt suorittaa? Vielä täsmennys, että tarkoitan luonnollisesti asioita, jotka liittyvät ilmakehän sääilmiöihin ja lämpötalouteen.

http://video.google.com/videoplay?docid ... cs+lecture
Professori Richard A. Muller selittää, 25 minuutin kohdalta alkaen.

Vauhdikas, mutta ei mainittava luento. Saman olisi lukenut paprusta vartissa. Hyvä huomata että kielitaito riitti jutun seuraamiseen hyvin.

Ilmastonmuutoksen laukaisija on sellainen tekijä joka saa systeemin tasapainon järkkymään niin että se etsii uuden tasapainotilan.



Hetkinen? Myönnätkö tässä siis epäsuorasti että hiilidioksidilla on absorptiospektri kuten vesihöyrylläkin? Aikaisemmin väitit että hiilidioksidilla ei tällaisia ominaisuuksia ole.

Tässä on varmaan väärinkäsitys. Tottakai kaasulla on oma absorbtiospektrinsä, jos sillä tuo kyky säteilyenergian vastaanottoon ja luovuttamiseen on.
Olen yrittänyt tässä sitä korostaa, että co2 ei säteile normaalissa alailmakehän paineessa. Absorbtiokyvystä ei automaattisesti seuraa säteily.
Siksipä hiilidioksidi luovuttaakin alailmakehän normaalipaineessa vastaanottamansa energiakvantin samantien eteenpäin törmäilemällä muihin ilmaseoksen molekyyleihin ja atomeihin. Luultavasti tästä oli kysymys.

Tuota tuota, kun hiilidioksidi alailmakehässä absortiospektrinsä mukaisesti "sieppaa" infrapunasäteilyn energiapaketin, ja luovuttaa sen saman tien vaikkapa sellaiselle partikkelille, jolla tätä "sieppauskykyä" ei ole, niin eikö kokonaisuutenaan kyse ole eräänlaisesta "lämpöresistiivisyyden" kasvusta, eli energian säilyvyys ilmakehässä ikään kuin kasvaa, tai ainakin energian poistuminen hieman hidastuu ?
Onko tällä hidastumisella lopulta mitään vaikutusta lopputulokseen, sillä oletettavasti energian saanti pysyy ennallaan ?

Lämpöä tulee systeemiin, jonka lämpökapasiteetti on hiilidioksidilisän verran hitusen kasvanut. Tämä käytiin lävitse toisen ketjun piirissä tästä
http://www.tiede.fi/keskustelut/viewtop ... c&start=45
eteenpäin. Jos voit katsoa siellä olevaa keskustelua, niin jatketaan vaikka sen jälkeen. Ehkä muutkin vielä innostuvat?

Edellä kehuin keränneeni aineistoa eri menetelmistä hiilidioksidin säteilyn mallittamisesta. Luin vuodenvaihteessa muutaman artikkeleista. Muut vain selasin läpi. Osoittautui, että menetelmiä on oikeastaan vain yksi. Muut menetelmät on kehitetty laskennan nopeuttamiseen tarkkuuden kustannuksella. Asia meni sen verran ohi ketjun aiheen, että en kirjoittanut tänne mitään. Ehkä lyhyt yhteenveto siitä, mitä jäi mieleen, on kuitenkin paikallaan.

Paras tulos saataisiin simuloimalla tilannetta. Se on kuitenkin kaikkein hitain vaihtoehto. Siksi ilman absorptio lasketaan edellä käsiteltyjen spektriviivojen jakautumien avulla. Tarkin menetelmistä on line-by-line (LBL) menetelmä. Siinä integroidaan numeerisesti jokainen spektriviiva erikseen. Homman hitaus on ihan ymmärrettävää sillä jo hiilidioksidilla on yli 6000 spektriviivaa. Parhaat menetelmät käyttävät tarkempaa Voigt'in jakaumaa muut Lorenz'in jakaumaa, joka on nopeampi laskea. Koska jakaumat jatkuvat äärettömyyteen, pitää integraali katkaista jossain kohtaa. Laskenta ulotetaan (standardi?) 55 1/cm etäisyydelle. Jostain syystä käyttävät tässä yhteydessä aaltolukua (= 1/λ). Alle 25 1/cm etäisyydellä sijaitsevien viereisten spektriviivojen vaikutus jakaumaan otetaan huomioon. Eri kaasut huomioidaan moolimäärien suhteessa. Yhdessä jutussa tuota kommentoitiin: "vaikka mittausten mukaan yhteisvaikutus on suurempi"? Useimmissa malleissa käytetään HITRAN tietokantaa, joissakin myös GEISAa. Niissä on siis tieto spektriviivojen paikasta ja voimakkuudesta 298K lämpötilassa ja normaali ilmanpaineessa. Lisää LBL menetelmästä täältä. Täällä taas voi leikkiä "kohtuullisen tarkkuuden" säteilymallilla.

LBL menetelmää pidetään liian hitaana käytettäväksi varsinaisissa ilmastomalleissa. Niitä varten on kehitelty nopeampia menetelmiä. Yhdessä menetelmässä otettiin pohjalle vakio absorptio aina taajuuskaistalle ja vain valittua rajaa voimakkaammat spektriviivat laskettiin erikseen. Nopeat metelmät verifioidaan vertaamalla tuloksia LBL:llä saatuihin. 10% tarkkuutta pidettiin hyvänä! Ehkä se on suhteessa ilmastomallien muiden modulien tarkkuuteen.

Hieman sarkastisena sivukommenttina. Olisihan se aika traagista, että ensin uhrattaisiin valtavat panostukset jotta ihmisen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt saataisiin leikattua murto-osaan ja sitten kuitenkin huomattaisiin että keskilämpötila vain jatkaa nousuaan siitä huolimatta.

Tässä ketjussa harjoitetun ansiokkaan tieteellisen pohdinnan valossa ei voi muuta kuin ihmetellä esim. näitä EU:n ajamia vähennyksiä. Kerrankin Suomi oli oikeassa paikassa laittamassa jarrua, kunnes "luontojärjestöt" älähtivät.

Saattaa mennä ohi otsikon, mutta menköön. Olen sitä mieltä, että itse asiassa tämän koko kampanjan syy onkin öljyvarojen hupeneminen eikä ilmasto. Arvostamani tutkimuslaitos ennakoi, että öljynpumppauksen huippu saavutetaan noin 15-20 vuoden kuluessa. On siis verraten kova kiire kehittämään vaihtoehtoisia polttoaineita ja koko teollista rakennetta.
Kävi niin, että 70-luvun ns. energiakriisi ja Rooman klubin epäonniset ennusteet yhdistyneenä samanaikaisiin jääkausipuheisiin veivät ainakin kahdelta sukupolvelta pelon öljyn loppumisesta.
Nyt joku isoaivoinen porukka on tullut sinänsä oikeaan johtopäätökseen, että öljyn kulutus ja polttotalous pitää ajaa säästöliekille. Kunnollinen katastrofin uhka on tunnetusti ainoa tapa, jolla kansakuntien voimavarat saadaan mobilisoiduksi ja kansalaiset kyykkyyn.
Tätä taustaa vasten Al Goren kampanjointi ja Sternin raportti saavat mieltä. Niin että tässä mennään. Mielenkiintoista nähdä, miksi nuo konkreettiset lainsäädäntötoimet ensin EU:ssa ja sitten meillä äityvät. Suunnitelmat ovat olemassa.

Onko tietoa kokeesta, jossa hiilidioksidin vaikutusta ilman lämpötilaan testattaisiin säteilyttämällä umpinaista astiaa, jossa on ilmaa eri hiilidioksidipitoisuuksilla? Tämä ei tietenkään suoraan vastaa ilmakehää, mutta antaisi tietoa hiilidioksidin lämmönsitomiskyvystä.

Jossakin keskustelussa tällainen koe esitettiin. Harrastajan tiedoillani pystyin päättelemään, että koejärjestely ei vastannut asetettua kysymystä.
Muutama päivä sitten Hanna Kokko Hesarissa totesi ykskantaan, että "fysiikan laeista johtuva syy-yhteys on helposti toistettavissa koeasetelmissa" (HS 24.2.07 Mielipide). Voisit yrittää kysyä häneltä ja pyytää linkkiä näiden kokeiden äärelle.
Meitä on monta, niinkuin piruja riivatulla, jotka tästä olisivat kiinnostuneita.

Ei varmaan kannata häneltä kysyä tästä asiasta:

http://www.helsinki.fi/~hmkokko/Publ/index.html

Hän näyttää olevan suuntautunut enemmänkin sukupuoliasioihin.

Eihän siinä mitään, mutta hän (Hanna Kokko) kuitenkin julkisesti väittää tietävänsä, että käypä fysiikkaan perustuva todistelu jostakin löytyy.
Olen kuunnellut paria proffaa, jotka omalla alallaan ovat hyviä, mutta ilmastoasioista puhuttaessa aloittavat velvollisuudentuntoisesti liturgialla kasvihuoneilmiöstä. Arvelen, etteivät he omakohtaisesti tunne tätä oman alansa ulkopuolelle menevää problematiikkaa lainkaan.
Ilmastokeskustelun saamiin tunnustuksellisiin piirteisiin viittaa myös Atte Korhola tänään Hesarin sunnuntaidebatin jälkipelissä, mielestäni perustellusti.

Jep. Minä en ainakaan enää tunne huonoa omaatuntoa hiilidioksidin syytämisestä taivaalle. Selkeää tieteellistä näyttöä kun sen lämmittävästä vaikutuksesta ei näytä olevan. On vain hypoteettisia ilmastomalleja, eikä muuta.