KESKUSTELU

Se ettei kuussa ole geologista toimintaa ja sulaa ydintä ei edelleenkään tarkoita etteivät kuun radioaktiiviset aineet tuottaisi tänä päivänäkin lämpöä. Tämä todennettiin jo kuulennoilla tehdyillä mittauksilla.

Apollo-lennoilla havaittiin myös Radon-222-kaasun purkauksia kuun sisältä. Tämä on selvä merkki radioaktiivisesta toiminnasta.

Aivan vastaavalla tavalla maassakin. Ei se uraani maan sisälle jälkikäteen ole kaivautunut ja se hajoaa aivan samaan tahtiin kuin kuussakin.

Ok. Kuun pinnan lämpötilalle niillä jäänteillä ei ole merkitystä.

Siitä olen samaa mieltä.

Jos tarkastellaan Saharan 10cm paksuisen maakerroksen lämpötasetta, niin 20 asteen lämpötilassa se tykittää jotain 300-350 W/m2 ylöspäin. Millä mekanismilla tuo ilman kosteus mielestäsi siirtää lämpöä tuohon maakerrokseen estäen sitä jäähtymästä? Täytyy olla aika tehokas ja ilmeisesti aikaisemmin tuntematon mekanismi, siksi hurjaa on tuo lämpösäteilyn poistuma...



Mikä on "varsin lujaa" (olisiko referenssiä)? Tuulessahan inversiota ei synny ja suurimmat lämpötilaerot yön ja päivän välillä on juuri inversiossa.

Lisäksi voisit miettiä seuraavaa tilannetta. Meillä on lämpösäteilyn läpäisevässä laatikossa, joka muuten on tyhjiö, ohut levy lappeellaan irti laatikosta. Laatikon pohja ja sivut pinnoitetaan (kumpaankin suuntaan) mahdollisimman heijastavalla aineella, tavallinen peilikin riittää jo aika pitkälle. Tällöin ainoa mekanismi joka vaikuttaa levyn lämpötaseeseen on ylhäältä päin tuleva ja sinne lähtevä säteily. Jos kasvihuoneilmiötä ei ole, niin silloin ylhäältä päin levyyn ei tule muuta säteilyä kuin avaruuden taustasäteily, mutta ulos lähtee Planckin mukainen määrä. Näin ollen levyn lämpötila syöksyy nopeasti kohti absoluuttista nollapistettä. Siitä vain kokeilemaan! Kasvihuoneilmiön suuruus W/m2 voidaan laskea aika tarkkaan levyn loppulämpötilasta, kun muut ominaisuudet tunnetaan.

Talvella on tietenkin se merkitys, että meri silloin jäätyy. Kun Aurinko huhti-toukokuussa paistaa 24/7, niin sen säteet kohtaavat jäänpinnan, kuten se on niillä leveyksillä aina tehnyt. Kesällä jää toki sulaa, enemmän tai vähemmän. Sula alue on suurimmillaan elo-syyskuun taitteessa, kunnes syys-lokakuussa alkaa kaamos ja jäätyminen.

Jos sulaa aluetta on loppukesällä enemmän, niin varmaankin lämpöä absorboituu enemmän. Mutta mihin se varastoituisi, vaikuttaakseen talven ajan? Ei ainakaan ilmaan, koska se kuten kaikki kaasut ei ole lämmön varastointipaikka tai lämmön johde, vaan eriste. (Siksi esim. meillä on kaksin- tai mielellään jo kolminkertaistet lasit rakennuksissa). Seuraavan vuoden kesänä ei lämmönabsorbointisäästöjä ole mistään saatavissa. Syklin täytyy alkaa alusta.

Ei minkään tarvitse mihinkään varastoitua. Kyse on tasapainosta.

Jos jäätä muodostuu talven kuluessa vähemmän kuin kesäkauden aikana katoaa, niin monivuotinen jää vähenee ja lopulta Jäämeressä on vain yhden talven aikana syntynyt jää joka sitten hajoaa ja sulaa joka kesä samaan tapaan kuin miten nyt tapahtuu vaikkapa Perämerellä.

Pysyvän jääpeitteen katoamisen seurausvaikutukset vaikkapa Grönlannin mannerjäätiköille voivat olla yllättävät.

Jos käsitin offmindin viittaaman lähteen oikein, niin nimenomaa kuun sisältä tuleva lämpövuo on arvioitu olevan 15 mW/m2. Kuun kokonaislämpövuo edellyttäen, että vuo pinnalla on vakio, olisi 1,7E12 W. Uraanin halkeamisenergia on 200 MeV, joten 1,7E12 W edellyttaisi, että kuussa hajoaa noin 40 g/s uraania. Kuussa on tietenkin muitakin radioaktiivisia aineita.
Japanilaisen tutkimuksen mukaan
Maan lämpövuo on likimain 0,1 W/m2 eli 7 kertaa kuun lämpövuo.

Lopputulos offmind puhuu taas kerran läpiä päähänsä eikä oikein näytä ymmärtävän eroa lämpökapasiteetti-lämpövuo. Kuitenkin hän puolustaa kovin ilmastonmuutosta muiden fanaatikkojen mukana kuten seuraavassa Leone.


Et älynnyt tarkoitustani, joten kaava tässä

W = e(T)*5,68E-8*T^4

Kaavassa e(T) on lämpötilasta riippuva emissiokerroin, jota on käytettävä aina, kus kysymys ei ole virtuaalisesta mustasta aukosta. Tässä kasvihuonekaasuveijarit tekevät kardinaalivirheen. e riippuu materiaalista ja kerrointa e on mitattu tekniikan tapeisiin. Arvot vaihtelevat suunnilleen 100 asteen lämpötilassa 0,1 (kirkas hopea), 0,5 (teräslevy) ja 0,95 (lamppunoki).
Maan e(T) vaihtelee alueittain samoin kuun, joten kaava antaa eri tuloksia kuussa ja maassa.

[/quote]

Marsin ja maan vertailusta en osaa sanoa juuta enkä jaata, ja Sahara tietämyksenikin on onnetonta.

Olen kuitenkin lukenut joitakin matkakertomuksia Saharasta, ja niiden mukaan siellä on hyvin voimakkaat lämpötilavaihtelut päivän ja yön välillä. Siis verrattuna suhteessa muihin paikkoihin maapallolla. Itse olen ajatellut, että se johtuu juuri kosteuden puutteesta, johon viittaat tuolla yllä. Päivällä 4% jne..

Täytyi oikein katsoa Mollier diagrammia. Jos päivällä on 40°C ja 4% RH, niin jos yöllä lämpötila laskee pakkaselle, ollaan tosiaan jossakin 80- 90 RH:ssa, mutta absoluuttinen kosteus on jotakin pari gramman luokkaa ilmakiloa kohti, joka gramma määrä kuvaa paremmin sitä absoluuttisen vesihöyryn määrää ilmassa, jolla on jokin fysikaalinen merkitys.

Itse asiassa juuri autiomaiden suurien vuorokausi lämpötilavaihtelujen takia olen ollut taipuvainen ajattelemaan, että nimenomaan vesihöyryllä on suuri kasvihuonemerkitys. Jossakin määrin suomalaisessakin elinympäristössä yleensä suuri kosteus tarkoittaa leutoja öitä ja kuivat kirkkaat päivät kylmiä öitä. Joku meteorologi tietenkin voisi kertoa, mille seikalle kesäiset yöpakkaset ovat herkkiä.

Nyt oli kyse Saharasta ja Marsista. Eikä niiden pinnan emissiviteetin mahdollinen ero vaikuta millään lailla johtopäätöksiin.

Tuossa yllä esitin yksinkertaisen koejärjestelyn, jolla ilmakehän alassäteilyn kokonaisintensiteetti voidaan mitata. Siitä vain mittaamaan ja tekemään tieteellinen vallankumous, jos kerran mielestäsi kasvihuoneilmiötä ei ole olemassa. Hopi, hopi!

Juuri näinhän se menee. Kun ilma on todella kuivaa, niin ilmakehän alassäteily on pienempää. Mutta kosteuden lisääntyessä alassäteily ei kasva rajaansa enempää. Sama pätee hiilidioksidipitoisuuteen.

Vesihöyryllä ei ole juurikaan merkitystä minään takasin säteilyn lähteenä. Vesihöyryn vaikutukset ilmakehään liittyvät veden korkeaan höyrystymislämpöön. Veden tiivistyessä pilvissä haihtumisenergia vapautuu, joka estää yläkerrosten ilmaa jäähtymästä.
Vesi aerosolisesti ilmaan liuenneena nesteenä on hyviin merkittävä IR-säteilyn pidättäjä. Vesihän pidättää lähes kaiken lämpösäteilyn. Tästä syystä pilvet saavat lämpöenergiaa maanpinnan lämpösäteilystä.
Ilman liikkeiden aiheuttama lämmön kuljetus on aivan eri kertaluokkaa, kuin kaasujen säteilyn kuljettama lämpöenergia. Eikä lämpöopin 2. pääsäännön mukaan säteilykään voi kuljettaa suljetussa systeemissä lämpöä pienemmästä lämpötilasta korkeampaan. Mutta tätähän eivät kasvihuoneilmiöveijarit halua ymmärtää.

Kasvihuoneilmiöhypoteesissa on yksi vakava ongelma. Ilmiön kannattjat eivät osaa laskea, mikä olisi maapallon lämpötila ilman ilmakehää, ilman meriä ja vuoria tai mikä on maapallon lämpötila näiden kanssa.

Yrityksiä on, mutta kaikki näkemäni laskelmat perustuvat mustan kappaleen säteilyyn. Pilvet, ilmakehän kaasut ja maan pinta eivät ole virtuaalisia mustia kappaleita, joten laskelmat ovat puuta heinää.

Sensijaan kohtalaisen järkevä laskelma on seuraava. Pilvien lämpötila on lähellä nollaa ja niiden määrä noin 60% maan pinta-alasta. Pilvien lämpösäteily avaruuteen on noin 0,71*5.67E-8*273^4=224 (W/m2) ja maanpinnan 0,71*5.67E-8*288^4=277, joten keskimääräinen säteily on 245 W/m2. Joka on riittävän lähellä arvioitua maan saamaa säteilyä 235 W/m2. Eihän ole tarkkaa tietoa emissiokertoimien arvosta, joka tässä on oletettu olevan 0,71=1-0,29. Mihin muuhun tarvitaan kasvihuoneilmötä, kuin ympäristöliikkeiden propagandaan ja vallan tavoitteluun?

Arthur P. Smith todistelee kasvihuoneilmiötä seuraavassa http://arxiv.org/PS_cache/arxiv/pdf/080 ... 4324v1.pdf
Matematiikka varmaan on aivan oikein kuvaamaan yksinkertaistettua maapalloa, mutta sitten hän olettaa sivulla 3 joka mitätoi kokonaan todistuksen arvon ja antaa tulokseksi 33 asteen konsensukseen sopivan arvon.

Jos uskot olevasi oikeassa, niin mene nyt hyvä mies tekemään yksinkertainen yllämainittu koe, jolla voit mitata mahdollisen kasvihuoneilmiön voimakkuuden. Mikset jo kiiruhda?

Tarkoittanet tätä hieman sekavaa koetta

Artikkelista http://arxiv.org/PS_cache/arxiv/pdf/070 ... 1161v4.pdf

(Eli rautakuution säteillessä yhdeltä sivultaan lämpösäteilyä sen lämpötila puolittuu noin 3 tunnissa.)
Tuohan merkitsee, että 20 C-asteen rautakuutio saavuttaa 12 tunnin kuluttua lämpötilan 24 K, jos se säteilee yhdeltä sivultaan tyhjössä ja muut sivut ovat eristettyjä. Maan pinnalle kävisi tietenkin suunnilleen samoin, jos pintaa rajoittaisi tyhjö.
Kokeessasi jäi näköjään huomioimatta lämmön johtuminen kasvihuonekaasuja sisältävästä ilmasta levyyn eikä koe siis kuvaa maapallon olosuhteita. Tämä on juuri se virhe, joka kasvihuonehypoteesin kaataa.

Jos kokeesi levyn säteilevällä sivulla on 20 C-asteista NP-ilmaa, voit harjoitella laskutaitojasi laskemalla tässä tilanteessa säteilyn aiheuttaman jäähtymiskäyrän ja loppulämpötilan raja-arvon, joka ei suinkaan ole absoluuttisen 0-pisteen lähimaillakaan. (Lähemmäksi reaalista tulosta pääsisit, kun ilman lämpötila myös laskisi 12 tunnin aikana esimerkiksi lämpötilaan 0 C). Kun selvität ilman vaikutuksen kokeesi levyn jäähtymiskäyrään, niin jatketaan keskustelua kasvihuoneilmiöstä. Saat muutaman päivän aikaa.

Ne, jotka eivät viitsi laskea, voivat luottaa yksinkertaiseen havaintokykyynsä. Tarkkaillaan maan pinnan lämpötilaa kirkkaina öinä. Miten pinnan lämpötila suhtautuu ilman lämpötilaan? Mikä vaikutus on ilman lämpötilalla ja mikä väitetyllä kasvihuoneilmiöllä?

Miten tuo tyhjiötilanne liittyy Saharaan?

Kokeile sen sijaan seuraavaa:

Hanki kaksi riittävän isoa termospulloa. Täytä ne kiehuvalla vedellä ja sijoita ne huoneen lämpöön. Ennen tuota täytä kuitenkin toisen termospullon tyhjiötila puhtaalla typellä.

Kumpi pullojen sisällöistä jäähtyy nopeammin ja miksi?

Mitä tapahtuu, kun jälkimmäisessä termospullossa korvaat typen CO2:lla?

Eroaako vastaavasti Saharassa maan pinnan lämpötila ja heti sen yläpuolella olevan ilman lämpötila runsaastikin toisistaan?

Entä jos ilmanpaine on vain 7mbar?

Kuumassa Saharan autiomaassa tuon lämpötilan lasku nopeasti lähelle nollaa yöaikaan tekee monen eläimen ja kasvin elämisen noissa kuivissa olosuhteissa mahdolliseksi.

Ilman kosteus suhteellinen kosteus lähestyy nopeasti yöllä 100%:ia ja kosteutta alkaa tiivistyä maan pintaan ja eri kasvien lehdille. Tiivistynyttä vettä käyttävät myös autiomaan yöeläimet hyväkseen.

Toisaalta taas suhteellisen kosteuden nousu tuolle tasolle rajoittaa tehokkaasti lämpötilan laskua siitä eteenpäin, sillä kosteuden pitäisi ensin jäätyä ja vapauttaa energiaa ennenkuin jäähtyminen voi jatkua. Näin ei kesäaikaan ehdi tapahtua yön aikana.

Marsissa tätä ei tapahdu ohuen ilmanpaineen ja vesihöyryn puuttumisen vuoksi.