KESKUSTELU

Kieltämättä minulle on hämärää nuo käsitteet "kuukausittainen keskiarvo 12-kuukauden jaksosta", varsinkin kun tätä keskiarvoa esitetään 7 kuukauden päähän.
11 ja 13 jakautuu niin, että niille voidaan määritellä se keskimmäinen kuukausi.

Tuota vaillinaista ("historia" puuttuu) lukusarjaa katsellessa, ei voi tulla mihinkään muuhun johtopäätökseen, että jos tämän kuukauden aikana ei tapahdu mitään dramaattista, niin tuo minimi joudutaan määrittelemään taas uudestaan.

R12=(R-6/2 +R-5+...+R+...+R5+R6/2)/12
(http://sidc.oma.be/html/readme.txt)


En viitsinyt laittaa pitkää lainausta, koko pitkä data historioineen löytyy aiemmin laittamassani linkissä täältä: http://sidc.oma.be/DATA/monthssn.dat (monthly and monthly smoothed sunspot numbers from 1750)

Minimiä ei ole vielä määritelty, joten sitä ei tarvitse määrittää uudestaan. Se voidaan ylipäätään määritellä vasta vähintään 6 kk jälkeenpäin. Maaliskuu on vahva ehdokas, mutta lähikuukausien aktiivisuus vaikuttaa, joten jää nähtäväksi - kuten New Scientistin artikkelissakin todettiin.

Ymmärtääkseni pitkällä tähtäimellä minimiksi voi hyvinkin jäädä kuukaudet 07 tai 08, kun käytetään 12-kuukauden liukuvaa keskiarvoa. Tällä hetkellähän noille kuukausille ei siis ole arvoa vielä edes laskettu, vaan viimeinen laskettu kuukausi on tuo 03 ja arvohan on laskussa, kuten on itsestäänselvää, koska kuukausittaiset mittausarvot pääosin pienenevät maaliskuun jälkeen.

Arvio taitaa perustua juuri siihen, että Maaliskuun arvo oli korkea, joka nostaa 12 kuukauden keskiarvoa siitä eteenpäin.

Tuo maaliskuun poikkeuksellisen korkea arvo ei ole päässyt nostamaan maaliskuun 12-kuukauden liukuvaa keskiarvoa, koska sitä laskettaessa ovat jo olleet mukana loppukuukausien pienet arvot eli 2 kertaa 0,5 ja kerran 1,1.

On vähän vaikea arvailla, mihin minimi pitkällä tähtäimellä asettuu, mutta jos oletetaan, että auringonpilkkuaktiivisuus nousee tasaisesti aika rauhallista tahtia, niin kuukaudet 07 tai 08 ovat aika todennäköisiä pitkän tähtäimen minimin ajankohtia.

Selvää kuitenkin on, että loppukesällä Auringon aktiivisuus oli hiljaisimmillaan. Tuntuu kummalliselta, jos minimi asettuisi käytetyillä määritelmillä aikaisempaan.

Oli jo pilkku auringossa, mutta se näkyy taas kadonneen.

http://sohowww.nascom.nasa.gov/data/rea ... i_igr/512/

Omalla tavallaan miellyttävää vaihtelua hiljaiselon seuraamisessa.

Liukuva keskiarvo näyttäisi edelleenkin liukuvan alemmas, eli minimin määrittelyä pitänee odotella.

Heikko auringonpilkku 1005 ja uusi 1006 ovat edelleen olemassa: http://www.sidc.be/LatestSWData/LatestSWData.php (tai olivat ainakin aamulla).


No spekuloidaan vähän tulevalla tilastolla. Seuraavassa taulukossa punaiset arvot eivät ole mittauksia, eivätkä mihinkään ennusteisiin tai malleihin perustuvia. Nykäisin ne puhtaasti hatusta demonstraatiomielessä ja ne edustavat pienintä ISN-arvoa, jolla 3/2008 jäisi keskiarvojen minimiksi. Siniset arvot ovat puolestaan niiden pohjalta laskettuja keskiarvoja. Lisäksi on muistettava, että taulukossa olevat mustat SIDC:n julkaisemat arvot eivät ole lopullisia (Definitive ISN), vaan provisonaalisia (Provisional ISN) - lisätietoa: http://www.sidc.be/news/106/sunspotnumberclarified.pdf .

200801 3,3 4,2
200802 2,1 3,5
200803 9,3 3,3 <- eräs ehdokas minimiksi
200804 2,9 3,4
200805 2,9 3,7
200806 3,1 3,6
200807 0,5 3,4
200808 0,5 3,6
200809 1,1 3,5
200810 4,8 3,4
200811 4,8 3,6
200812 4,8 3,7
200901 4,8
200902 4,8
200903 4,8
200904 4,8
200905 4,8
200906 4,8

Kuten yllä näkyy, maaliskuu jäisi minimiksi jo melko pienelläkin Auringon tulevalla aktiivisuudella - vaikka tasaisena pysyvälläkin. Siksi New Scientistissa lainattu tutkija sanoi sen olevan todennäköinen ehdokas. Mutta toisin kuin taulukossa Auringon aktiivisuus ei tule olemaan tasaista, vaan se todennäköisesti tulee kasvamaan tulevaisuudessa, jolloin nuo hatusta vetämäni arvot olisivat kasvavia. Maaliskuu näyttäisi siis melko todennäköiseltä ehdokkaalta minimiksi, mutta tämä riippuu tietenkin tulevasta kehityksestä.

Jos haluaa spekuloida vielä lisää, voi lokakuun lukuja veikkailla vaikka tämän taulukon pohjalta: http://www.swpc.noaa.gov/ftpdir/indices/DSD.txt (pilkkulukuna on SESC, ei ISN). Tuon perusteella lokakuun ISN pyyhkisi tällä hetkellä suunnilleen 4,7 tasolla. Mutta on hyvin spekulatiivista veikkailla sitä näin varhain ja vieläpä SESC-luvuista (käytin kertoimena 12kk keskiarvoa 0,62).

Minimin määrittelyä joudutaan todellakin odottelemaan, mutta mikäpäs kiire sillä.

Kun nyt näkyvät aktiiviset alueet kiertyvät pimeälle puolelle, niin voipi olla ettei pilkkuja enää nähdä tässä kuussa.



Tietyllä porukalla on kovastikin ollut kiire lyödä minimi jo lukkoon, ettei pilkkujakson pituus korreloi liian hyvin lämpötilojen kanssa.

Voipi olla, tai sitten niitä voi syntyä lisää. Se on todennäköisempää, sillä tähänastisten pilkkujen sijainnin perusteella (perhosdiagrammi) aktiivisuus vaikuttaisi olevan kasvussa. Saa nähdä. Oma veikkaukseni on etteivät nämä jää lokakuun ainoiksi pilkuiksi ja että uusia pohjoisten/eteläisten latitudien pilkkuja nähdään vielä - mutta se on pelkkä valistunut arvaus.

Heh, Auringolla ei ole pimeää puolta



Ja joillain muilla vaikuttaa olevan halu päinvastaiseen. Samantekevää, nämä eivät ole jonkin porukan noin vain lukkoonlyötävissä. Minimi selviää sitten kun se selviää, ja vähintään 6 kk minimin jälkeen.

Vaihteeksi ketjun varsinaiseen aiheeseen eli aurinkotuuleen liittyen:

NASA laukaisee huomenna Aurinkokuntaa ympäröivää heliosfääriä tutkivan IBEX-luotaimen (Interstellar Boundary Explorer). Luotain havainnoi terminaatioshokiksi kutsuttua Aurinkokuntaa ympäröivää aluetta, jolla aurinkotuuli törmää tähtienvälisen avaruuden hiukkasiin. Luotain mittaa alueelta takaisin kimmonneita hiukkasia.

Havaintojen mukaan aurinkotuulen voimakkuus on heikennyt viimeisen 15 vuoden aikana. Tämän uskotaan vaikuttavan Aurinkokuntaa ympäröivään heliosfääriin - terminaatioshokki vetäytyy sisemmäksi. Tämän vuoksi suurempi määrä kosmisen säteilyn hiukkasia pääsisi heliosfäärin läpi sisään Aurinkokuntaan, jolloin kosminen säteily lisääntyisi Aurinkokunnassa.

IBEX-luotain laukaistaan peräti 322 000 km korkeudella Maata kiertävälle radalle, jotta maapallon magneettikenttä ei häiritsisi mittauksia. Luotain tuottaa puolen vuoden välein koko taivaan kattavan kartan, jossa näkyy heliosfääristä tulevien hiukkasten suunnat ja nopeudet. Näin saadaan aivan uutta tietoa heliosfääristä ja sen takana olevan tähtienvälisen avaruuden olosuhteista.


Space.com: http://www.space.com/missionlaunches/08 ... eview.html
Tähdet & Avaruus: http://www.ursa.fi/blogit/ta/index.php? ... &tb=1&pb=1



Aurinkokuntaa ympäröivä heliosfääri ja sen rakenne. Yli 30 vuotta sitten matkaan lähteneet luotaimet Voyager 1 ja 2 ovat saavuttaneet jo terminaatioshokin ja matkaavat nyt heliovaipassa (heliosheath). Voyager 1:n arvoidaan saavuttavan heliosfäärin ulkorajan heliopaussin vuonna 2015. Myös Pioneer 10 ja 11-luotaimet ovat matkalla ulos Aurinkokunnasta.

Eiköhän se ole niin, että sisäisen paineen vähetessä, ulkopuolista säteilyä saattaa olla tulossa, mutta kokonaisuudessaan kosminen säteily ei ainakaan lisäänny, ellei kosmisella säteilyllä nyt tarkoiteta aurinkokunnan ulkopuolista säteilyä, joka ei sinällään poikkea siitä sisäisestä säteilystä.

Kosmisella säteilyllä tarkoitetaan Aurinkokunnan ulkopuolelta tulevaa suurienergistä hiukkassäteilyä ja Auringosta peräisin olevaa pienienergisempää hiukkassäteilyä. Heliosfääri osaltaan suojaa Aurinkokuntaa sen ulkopuolelta tulevalta säteilyltä. Jos aurinkotuulen heikkenemisen myötä terminaatioshokki vetäytyy sisemmäksi, on odotettavissa ulkopuolelta tulevan suurienergisen kosmisen säteilyn määrän lisääntyminen Aurinkokunnassa. Tämä puolestaan vaikuttaisi mm. tulevien avaruuslentojen suunnitteluun.

Jahas, ja tämä selittää sen, että auringon säteily voi torpata aurinkokuntamme ulkopuolelta tulevan säteilyn ?
Eli säteily vastaan säteily, paine vastaan paine.

Kuitenkin...

http://www.oulu.fi/astronomy/planetolog ... m_sat.html

Tuosta sitä on vaikea löytää, pikemminkin kaikki säteily lisää säteilyä.
Kaikki valokin näkyy kaikkialle, ja valo on säteilyä.

Tottapuhuen en tajua yhtään mitä tarkoitat. Mitä tuolta olisi pitänyt löytää?

Kosminen säteily on hiukkassäteilyä.