KESKUSTELU

Tuossa on tuo auringonpilkkuluku selitetty kohtuullisen hyvin.

http://spaceweather.com/glossary/sunspotnumber.html

Eri flare-laskennoissa näyttäisi olevan pieniä eroja. Alvestadilla kuun 9 ensimmäistä päivää on tuottanut 40 M-luokan flarea ja 113 C-luokan flarea. http://www.solen.info/solar/indices.html

M-luokan flarejen määrä on silti suuri, kun sitä vertaa viime sykliin, jossa vain pari kertaa päästiin yli 50 M-flaren kuukaudessa. http://sidstation.loudet.org/03-solar-a ... flares.png

Tämän kuun lopullinen flare-saldo lienee aika suuri, kun flareilu jatkuu tällä hetkellä AR1520:n voimin. Auringon magneettinen aktiivisuus näyttäisi alkavan jatkamaan nousuaan, joten on syytä olettaa, että AR1515 tulee hyväkuntoisena flareilemaan kuun viimeiseksi viikoksi.

Seuraavassa tutkimuksessa on käyty läpi edellisen 3 syklin flareilua. Sykleissä 21 ja 22 on parhaimmillaan ollut muutaman kerran yli 100 M-luokan flarea: http://arxiv.org/pdf/0908.0802v1.pdf

On toi 1520 aika iso pilkkuryhmä, siinä on ny 57 pilkkua katsoin äsken ja Beta-Gamma-Delta magneettinen konffis. Eipä tuol juuri muita pilkkuja edes ole

Tuolla alueella on 3 pilkkuryhmää: http://www.solarham.net/pictures/archiv ... 012_se.jpg

Pilkkulaskenta: AR1520=10+57 AR1521=10+11 AR1519=10+8 yhteensä alueen pilkkuluku =106

AR1515 on kääntynyt pois näkyvistä ja AR1518 on hädin tuskin havaittavissa.
http://www.swpc.noaa.gov/ftpdir/forecas ... 710SRS.txt

Auringonpilkkuja seurataan nykyisinkin melko pienilläkin teleskoopeilla. Jotkut observatoriot jopa samoilla instrumenteillakin kuin 1800-luvulla. Auringonpilkkujen tarkkaan havaitsemiseen riittää jo reilun 60 mm teleskooppi, suuremmilla pilkkujen erottamiseen vaikuttaa ilmakehän häiriöt ja havaitsijan kokemus enemmän kuin teleskoopin erottelukyky. Esimerkiksi Locarnon observatoriossa pilkkuja havaitaan objektiivin halkaisijaltaan 80-milliseksi supistetulla teleskoopilla. Kirjoittelin pilkkulukujen historiasta, havaitsemisesta, laskemisesta sun muusta enämpikin tuonne: post1741954.html#p1741954

Itse asiassa pilkkusarjan luvut toisen maailmansodan jälkeen ovat liian korkeita (n. 20%), mikä on ilmeisesti johtunut laskemistavan muutoksesta Locarnon pilottiobservatoriossa. On kuitenkin helpompaa kompensoida virhe nostamalla vanhoja kuin laskemalla moderneja lukuja. Lopputuloksen kannalta sama, sillä kysehän on relatiivisesta pilkkuluvusta (R). Pilkkusarjan korjaamista varten on perustettu auringontutkijoiden työryhmä, kannattaa lukea heidän esityksiään aiheesta: http://ssnworkshop.wikia.com/wiki/Home

Nuo eivät ole pilkkujen, vaan aktiivisten alueiden tunnuksia. Sitä voi pitää samalla pilkkuryhmän tunnuksena mikäli aktiivisella alueella on pilkkuja. Jokaiselle uudelle aktiiviselle alueelle NOAA antaa yksilöivän tunnuksen juoksevana numerointina.

Juoksevasta numeroinnista voit päätellä uusien aktiivisten alueiden määrän. Mutta koska kussakin pilkkuryhmässä voi olla useita pilkkuja, et voi saada siitä suoraan pilkkujen määrää. Joten laskusi ei koske pilkkulukuja vaan jotain muuta. Lisäksi kukin pilkkuryhmä pilkkuineen voi olla Auringon pinnalla useita päiviä.

Relatiivinen pilkkuluku (eli Wolfin luku) lasketaan seuraavasti:
R = k * (10*ryhmät + pilkut)
Ja Hoyt&Schattenin ryhmäpilkkuluku (GSN, Rg): Rg = 12 * ryhmät

SIDC:n ylläpitämän pilkkusarjan (Ri, ISN) ylläpitomenetelmistä kannattaa lukaista seuraava informatiivinen esitys: The International Sunspot Index Ri

Ei.

Ei.

Se on kesäkuun päivittäisten pilkkulukujen keskiarvo. Ei tarkoita että kesäkuun ajan olisi ollut näkyvissä 64,5 pilkkua puolikkaineen.

Jep, kyllä niissä ilmenee pieniä eroja varsinkin kun seuraa nopeasti päivittyvää alustavaa dataa. Itse laskin flaret Locheed Martinin seurannasta: http://www.lmsal.com/solarsoft/latest_events/

Näin on. Massapurkaustenkin esiintymistiheys on jo nyt edellisen syklin maksimin tasoilla.

Minäkin veikkaan 1515:n palaavan, mutta saa nähdä sitten parin viikon päästä missä kunnossa on. Lisäksi kookkaan pilkkuryhmän 1520 magneettinen konfiguraatio on entisestään sotkeutunut ja on nyt Beta-Delta-Gamma, joten flareilun jatkoa luvassa (tänään jo pari M). 1520:n koko on kasvanut ja on nyt jo 1320 mh, joten taitaa olla syklin toiseksi suurin pilkkuryhmä.

Suuri pilkkuryhmä 1520 on kasvanut hieman sekä koossa (1370 mh) että pilkkujen määrässä (60). Magneettikenttä on ollut edelleen Beta-Delta-Gamma, mutta flareilu jäänyt silti 1515-ryhmää rauhallisemmaksi: eilen pari M- ja tänään toistaiseksi voimakkain 9,9C-flare.

Suuri pilkkuryhmä 1520 pamautti tuossa äskettäin X-flaren.


GOES-datan perusteella voimakkuus oli X1,4.
Välittöminä vaikutuksina soihtupurkaus aiheutti R3-radiopimennyksen ja S1-luokan protonimyräkän. Käyrän muodosta päätellen flareen on todennäköisesti liittynyt massapurkaus. Pilkkuryhmän sijainnin puolesta voisi olla osin Maata kohti, tai sitten alta ohi. Näkee sitten luotainten kuvista.


ETA: Ainakin näiden STEREO-luotainten previkkakuvien perusteella olisi tapahtunut massapurkaus ja suuntautunut ainakin osin Maata kohti.

STEREO-Behind


STEREO-Ahead


Mut saa nähdä sit miltä näyttää muiden luotainten kuvissa.

Video eilisestä pitkäkestoisesta X1,4-flaresta: http://www.youtube.com/watch?v=MMYaNz1tKuw

Flare aiheutti energisten protonien S1-myrskyn joka on jatkunut edelleen:


Flareen liittyneestä massapurkauksesta on ollut toistaiseksi vain vähän luotainten kuvia saatavilla, näkyy parhaiten STEREO-B:n kuvasarjassa:


Purkaus on nopea ja suuntautunut Maata kohti. Sen odotetaan osuvan jo huomenna 14.7. Mutta koska dataa on ollut vähän vaihtelevat ennusteet osuman ajankohdasta paljon haarukan ollessa aamusta iltaan.

Goddardin ennusteessa osuisi puolilta päivin (+-6h):


Ja SWPC:n ennusteessa illalla:


Joka tapauksessa massapurkaus osuu huomenna. Pilven geomagneettiset vaikutukset riippuvat sen magneettikentästä. Voimakkaat geomagneettiset myrskyt ovat mahdollisia varsinkin jos plasmapilven kenttä osoittaa etelään.
Joten la-su välisenä yönä mahdollisesti revontulia pimeillä taivailla.

Flaren tuottanut suuri pilkkuryhmä 1520 on edelleen kasvanut. Nyt sen koko on jo 1460 mh. Ryhmän magneettikenttä on Beta-Delta-Gamma joten flaret edelleen mahdollisia (M 80%, X 35%).

Massapurkaus on ensi havainnoista arvioitua nopeampi ja ennusteita sen osumasta on päivitetty aikaisemmiksi. Goddardin mukaan osuisi huomenna aamupäivällä ja SWPC:n arviossa iltapäivällä, molemmissa kuitenkin tuntien epätarkkuus. Aurinkotuulen nopeus voi osumassa olla jopa 700 km/s. Geomagneettisten vaikutusten voimakkuus riippuu plasmapilven magneettikentästä mutta myrskyä odotettavissa. Ja reposia.


Energeettisten nopeiden protonien aiheuttama S1-myrsky jatkuu edelleen.
Pilkkuryhmä 1520 ei ole laukonut uusia voimakkaita flareja eilisen X:n jälkeen.

Mutta sen magneettikentän sekavuudesta johtuen ovat voimakkaat flaret edelleen mahdollisia.

X-flaren massapurkauksen plasmapilvi saapui äsken ACE-luotaimen tonteille (~17.30UTC).

Nopeus näyttää olevan noin 650 km/s ja magneettikenttä etelään, mutta vasta noin 10-20 nt verran. Geomagneettinen myrsky todennäköinen (G1-G2?).

Viikonlopuna vallinnut G1-G2-luokan geomagneettinen myrsky on alkanut laantua. Planetaarinen K-indeksi vaihteli viiden ja kuuden välillä:


ACE-luotaimen mittauksista näkyy massapurkauksen plasmapilven kulku:

Pilven magneettikentän Bz pysytteli loppupuolella pitkään etelässä mikä voimisti geomagneettista vaikutusta ja revontulia (kuvia: http://spaceweather.com/gallery/index.p ... tle2=light).

Heinäkuun alustavien päivittäisten pilkkulukujen keskiarvo on nyt noin 84.

Tällä viikolla pilkkuluvut tulevat jonkin verran laskemaan suuren pilkkuryhmän 1520 kääntyessä Auringon länsireunan taakse. Ryhmä ei ole tuottanut uusia voimakkaita flareja taannoisen X-flaren jälkeen, mutta purkaukset edelleen mahdollisia. Aiemmin voimakkaasti flareillut aktiivinen alue 1515 kääntyy viimeisellä viikolla takaisin esiin jolloin näkee onko siinä edelleen potentiaalia purkauksiin.

http://www.solarham.net/ <--- katsotaan ny viel mihin pilkkujen määrä menee, esim. nyt siellä on vain 26kpl pilkkuja, joten keskiarvolla on vielä aikaa tasoittua tälle kuulle jonkin verran. 1520 alue on juuri siirtymässä piiloon.

Kun ne komeetat ja muut taivaankappaleet tömähtävät sinne Auringon pintaan, niin tietysti sillä törmäyksestä aiheutuneella paineaallolla kestää jonkin aikaa edetä, ennen kuin se ilmenee massapurkauksena toisaalla. Tilannetta voi verrata vaikka tsunameihin maapallolla. Jos vaikka Tyynellämerellä syntyy tsunami, niin se voi iskeä vasta tuntien päästä eri mantereiden rannikoille.

Tilannetta voisi verrata siihen kun hyttynen törmää valtamereen. Miksi se komeetta aiheuttaisi mitään Auringon pinnassa?

_________________
“He was a dreamer, a thinker, a speculative philosopher...or, as his wife would have it, an idiot.” Douglas Adams