Pieni selvitys koulutuksen merkityksestä AGW-uskossa

TimoT · **Liittynyt:** Ma Loka 15, 2007 9:01 am **Viestit:** 1284

väläys kirjoitti:

Huono vertaus. Kännykkä on kulutushyödyke, josta on käytännön hyötyä itselleni, siitä huolimatta, etten ole perehtynyt kvanttimekaniikkaan .
Pitäisi verrata siihen, että sijoittaisin rahani johonkin kohteeseen, jonka kannattavuudesta tehdyistä riskianalyyseista ja voittojen todennäköisyyksien arvioinneista en ymmärtäisi mitään, enkä ylipäätään ymmärtäisi mitään sijoitustoiminnasta. En tietäisi myöskään kohteen pääosakkaiden motiiveja sijoittaa siihen tai heidän kertomansa motiivit olisivat ristiriidassa sen taloudellisen toiminnan kanssa, jota kohteeseen sijoittaminen on.

Vielä tuotakin puistattavampi ajatus on, että pitäisi mennä marssimaan kadulle tai muulla tavoin poliittisesti aktivoitua asian puolesta, jota ei käsitä, mutta rivimarssijan tehtävä olisikin vain totella auktoriteetteja. Sen lisäksi pitäisi teeskennellä pelkäävänsä auktoriteetin povaamaa tuhoa, vaikka pitäisi pelkoa naurettavana, eikä itsestä tuntuisi siltä.

ahaa, en tajunnutkaan, tuo onkin jo mielenkiintoisempaa. Taisit tulla kuvanneeksi koko ilmastoaktivismin mahdottomuuden. Ja oikeastaan, vaikka lopulta ymmärtäisikin asian, niin miten matemaattiset kaavat muuttuvat toimintaa virittiväksi voimaksi? Siihenkin tarvittaisiin vielä lisäksi aimo annos mielikuvitusta.

Kännykkävertauksen tarkoitus oli vain havainnollistaa, että nojaamme arjessamme koko ajan tieteeseen, jota emme itseasiassa tajua. Onkin sanottu että nykykulttuuri ei ole ollenkaan tieteen läpäisemä, ihminen vain elää sen varassa sitä ymmärtämättä. Tieteen ja nykyihmisen avioliittoa koetellaankin, kun tiede alkaa vastuuttaa mattimeikäläistä tekemään jotain (mittavaa), jota ei ymmärrä.

Romario · **Liittynyt:** La Tammi 09, 2010 7:40 pm **Viestit:** 443

TimoT kirjoitti:

Onkin sanottu että nykykulttuuri ei ole ollenkaan tieteen läpäisemä, ihminen vain elää sen varassa sitä ymmärtämättä. Tieteen ja nykyihmisen avioliittoa koetellaankin, kun tiede alkaa vastuuttaa mattimeikäläistä tekemään jotain (mittavaa), jota ei ymmärrä.

Erittäin hyvin kiteytetty.

kse · **Liittynyt:** La Marras 21, 2009 1:34 am **Viestit:** 1237

Kappas vain - hiilen kiertokulussakaan ei välttämättä ole positiivista takaisinkytkentää:

Mahecha et. al., Global Convergence in the Temperature Sensitivity of Respiration at Ecosystem Level, Science 13, August 2010, Vol. 329. no. 5993, pp. 838 - 840, DOI: 10.1126/science.1189587

Lainaa:

We approximated the sensitivity of terrestrial ecosystem respiration to air temperature (Q10) across 60 FLUXNET sites with the use of a methodology that circumvents confounding effects. Contrary to previous findings, our results suggest that Q10 is independent of mean annual temperature, does not differ among biomes, and is confined to values around 1.4 ± 0.1. The strong relation between photosynthesis and respiration, by contrast, is highly variable among sites. The results may partly explain a less pronounced climate–carbon cycle feedback than suggested by current carbon cycle climate models.

...ja biomassan tuotannon malleissa pitäisi ehkä ottaa huomioon negatiivinen takaisinkytkentä:

Beer et. al., Terrestrial Gross Carbon Dioxide Uptake: Global Distribution and Covariation with Climate, Science 13 August 2010, Vol. 329. no. 5993, pp. 834 - 838, DOI: 10.1126/science.1184984

Lainaa:

... Complementing theoretical or process-oriented results (37, 38) about climatic limitations of GPP, our observation-based results now constitute empirical evidence for a large effect of water availability on primary production over 40% of the vegetated land (Fig. 3A) and up to 70% in savannahs, shrublands, grasslands, and agricultural areas (Table 2). Our findings imply a high susceptibility of these ecosystems’ productivity to projected changes of precipitation over the 21st century (39), but a robustness of tropical and boreal forests. Results of current process models show a large range and a tendency to overestimate precipitation-associated GPP (Fig. 3B). Most likely, the association of GPP and climate in process-oriented models can be improved by including negative feedback mechanisms (e.g., adaptation) that might stabilize the systems. Our high spatial resolution GPP estimates, their uncertainty, and their relationship to climate drivers should be useful for evaluating and thus improving coupled climate–carbon cycle process models.

Jääköhän niistä oletetuista positiivisista takaisinkytkennöistä kohta enää kiveä kiven päälle?

juakola · **Liittynyt:** Ti Marras 10, 2009 7:20 pm **Viestit:** 1257

Näistä GISS:n skenaarioiden A B ja C osumisesta havaintoihin olikin puhetta jo jossain aiemmin, nyt siitä on myös Pielke Sr:n blogissa:
“Is Jim Hansen’s Global Temperature Skillful?” Guest Post by John R. Christy

Lainaa:

The three warm-color time series are taken from Hansen’s published testimony in June 1988 in which global surface air temperatures were projected under three scenarios by his global climate model. The red curve follows a scenario (A) of continued emissions growth based on the previous 20 years before 1988 (which turned out to be an underestimate of actual emissions growth.) The orange represents a scenario (B) of fixed emissions at the rate achieved in the 1980s. The yellow curve portrays a scenario (C) in which “a drastic reduction” in GHG emissions is assumed for 1990-2000. The observations are global tropospheric temperatures adjusted to mimic the magnitude of surface temperature variability and trends according to published climate model simulations (i.e. a reduction in satellite anomalies by 0.83.)

Lainaa:

The result suggests the old NASA GCM was considerably more sensitive to GHGs than is the real atmosphere since (a) the model was forced with lower GHG concentrations than actually occurred and (b) still gave a result that was significantly warmer than observations.

Katsotaanpa minkälaista viilausta (eli aerosolipakotteita) nykyisiin ilmastomalleihin täytyy tehdä vuonna 2020, jos CAGW-uskonto halutaan säilyttää...

Halsu · **Liittynyt:** Pe Loka 09, 2009 2:23 am **Viestit:** 924

Juho Akola kirjoitti:

Katsotaanpa minkälaista viilausta (eli aerosolipakotteita) nykyisiin ilmastomalleihin täytyy tehdä vuonna 2020, jos CAGW-uskonto halutaan säilyttää...

Niin se kehitys kehittyy: jos toteutunut reaalimailman mittaustulos ei seuraa mallinnusta, mallinnusta pitää parantaa. Näin tiede toimii.

Kuvaavaa on, että tuossakin tartutaan vuoden 1988 ennusteeseen - jo vuonna 1995 tehdyt ennusteet olivat hyvin lähellä totuutta, ja oletettavasti tarkkuus on vain parantunut siitä eteenpäin.

juakola · **Liittynyt:** Ti Marras 10, 2009 7:20 pm **Viestit:** 1257

Halsu kirjoitti:

Kuvaavaa on, että tuossakin tartutaan vuoden 1988 ennusteeseen - jo vuonna 1995 tehdyt ennusteet olivat hyvin lähellä totuutta, ja oletettavasti tarkkuus on vain parantunut siitä eteenpäin.

Eli MMH2010 ja Douglass et al unohtuivat kuin pieru saharaan. Ja jos haarukan yläpäästä revityt aerosolipakotteet ovat mielestäsi "lähellä totuutta" niin onnea vaan... kyse taitaa olla enemmänkin oletuksesta jolla malleja viilataan "paremmiksi" ilman että takaisinkytkentöjä tarvii viilata pienemmiksi.

Halsu · **Liittynyt:** Pe Loka 09, 2009 2:23 am **Viestit:** 924

Juho Akola kirjoitti:

Eli MMH2010 ja Douglass et al unohtuivat kuin pieru saharaan.

Antaisitko tarkemmat referenssit noista niin tutustun.

juakola · **Liittynyt:** Ti Marras 10, 2009 7:20 pm **Viestit:** 1257

Halsu kirjoitti:

Antaisitko tarkemmat referenssit noista niin tutustun.

Huoh...
http://www.pas.rochester.edu/~douglass/ ... OC1651.pdf
http://rossmckitrick.weebly.com/uploads ... sl2010.pdf
Viilaamalla ja viilaamalla toki saadaan mallit toisintamaan "lämpenemistrendi" globaalisti mutta kun tarkastellaan eri alueita ja korkeuksia niin mallit eivät osukaan havaintoihin - mallit eivät tiedä miten ja miksi energia liikkuu maapallolla.

TimoT · **Liittynyt:** Ma Loka 15, 2007 9:01 am **Viestit:** 1284

nuo kaksi kse:n esille nostamaa tutkimusta pitänee nostaa vielä esille. Science Dailyssa avataan asiaa molempiin liittyen, kannattaa lukea.

Toinen tutkimus viittaa lämpötilan sijasta esim. maankäytön ja veden saatavuuden keskeiseen rooliin hiilen kierron tasapainossa, toinen taas siihen, että aiemmissa kenttätutkimuksissa on saatu liian korkeita arvoja maaperän hiilipäästöille, kun taas mallinnuksessa ollaan ilmeisesti oltu enemmän oikeilla jäljillä.

Eli malleja uusiksi. Maankäytön vaikutuksista ilmastoon tullaan puhumaan?

http://www.sciencedaily.com/releases/20 ... 190604.htm

Kiinnostavalta kuulosta myös Naturessa julkaistu tutkimus planktonin muutoksista. Melkoinen pudotus tapahtunut. Lämpeneminen? Entäs kalastus? saasteet? Myös hiilen kiertoa ajatellen merkittävä asia. Scientific Americanissa asiasta:

Lainaa:

global population of phytoplankton has fallen about 40 percent since 1950. That translates to an annual drop of about 1 percent of the average plankton population

http://www.scientificamerican.com/artic ... population

Reifengas · **Liittynyt:** Su Touko 30, 2010 12:45 am **Viestit:** 728

Mikä on AGW?

Reifengas · **Liittynyt:** Su Touko 30, 2010 12:45 am **Viestit:** 728

Haluan tietää, mihin uskon, tai sitten en.

Reifengas · **Liittynyt:** Su Touko 30, 2010 12:45 am **Viestit:** 728

Ai, se onkin uskonasia!. Mitä semmoinen tekee TIEDE-mmm ..mm..keskusteluissa?

kse · **Liittynyt:** La Marras 21, 2009 1:34 am **Viestit:** 1237

Juho Akola kirjoitti:

kse kirjoitti:

Tässä McKitrickin tarina siitä kuinka helppoa noiden tulosten saaminen julkaistuksi oli:

Circling the Bandwagons: My Adventures Correcting the IPCC

En vielä kerennyt lukaista koko pumaskaa kunnolla, mutta pikasilmäisyllä vaikuttaisi siltä että kyse oli tästä paperista, joka käsittelee lämpömittaridatassa olevia kontaminaatioita:
http://ross.mckitrick.googlepages.com/C ... ts.rev.pdf
Joka tapauksessa lukemisen arvoinen.

Tulipa tuossa silmäiltyä muutamissa alarmistiblogeissa M&W 2010 ympärillä käytävää kiivailua ja silmään sattui, että keskustelu josssain vaiheessa lipesi tuohon McKitrick (2010) "Atmospheric Oscillations do not Explain the Temperature-Industrialization Correlation" -artikkeliin. Joku itseään fiksuna pitävä alarmisti (ilmeisesti jopa ihan tutkija?) "debunkkasi" McKitrickin tuoreimmat tulokset sillä, että Ross on täysi ääliö kun se laskee tuollaisia turhia korrelaatioita, koska totta kai nuo oskilaatiot vaikuttavat lämpötiloihin eivätkä siten ole riippumattomia niistä jne.

Noh, tuo debunkkaus voisi ehkä olla hivenen uskottava, jos ei tuntisi aiheen takana olevaa historiaa. Vuonna 2004 de Laat & Maurelis sekä McKitrick & Michaelis toisistaan riippumatta ja toisistaan poikkeavia menetelmiä käyttäen osoittivat, että alueelliset lämpötilatrendit korreloivat kyseisen alueen teollistumisen kanssa. Nämä tulokset tietysti debunkattiin mm. riittämättömään tilastolliseen testaukseen ja aineistoon vedoten. Kumpikin parivaljakko kuitenkin toisti tulokset tiukimmin menetelmin ja laajemmin materiaalein (de Laat & Maurelis (2006) ja McKitrick & Michaelis (2007)).

Parannetut tuloksetkin tietysti debunkattiin, mutta McKitrick ja Nierenberg (2010) vastasivat tähänkin kritiikkiin. Nyt jäljelle jääneenä valtavirran ilmastotutkijoiden esittämänä kritiikkinä oli (ilmeisesti) enää se, että M&M tai M&N eivät olleet huomioineet sitä, että ilmaston syklit voisivat selittää havaitut korrelaatiot. McKitrick teki työtä käskettyä ja osoitti em. artikkelissa, että näin ei kuitenkaan ole - ja mikä on lopputulos? "Roskaa, eihän kukaan ääliö voi väittää, että syklit vaikuttaisivat trendeihin!1!!!1!!"

Herää vain kysymys, että minkähän lainen oman uskon vastainen evidenssi alarmistitutkijoille sitten oikein riittäisi?

KESKUSTELU

Pieni selvitys koulutuksen merkityksestä AGW-uskossa

Paikallaolijat