KESKUSTELU

Jos ajatellaan Siperiaa, jossa routa sulaa kesäisin vain pinnasta, niin merkitystä ei luulisi olevan.
Tai sitten siellä on jonkinlainen tasapainotilanne, jossa jäätymiset ja sulamiset eivät ehdi vaikuttaa ikiroutaan.

Tukevalla lumipeitteellä on merkitystä albedon suhteen, mutta kuinka merkittävää sekään on, on täysin arvoituksellista.



Pohjoisnavan jääpeitteen kohdalla taitaa olla kyseessä "muna ja kana" ongelma, eli kumpi oli ensin.
Kyse voi olla maapallon eräästä vesitermostaatista, jolloin kun sitä lämpöä talvikautena riittää tuhlattavaksi asti, niin jäätä on vähemmän, ja kun ei riitä, niin jäätä on enemmän.

En halunnut torpata pohdiskeluasi, vaan tuoda siihen pelkästään omat ajatukseni(?) ja ihmettelyni.

Pohjoisnavan suhteen voidaan todeta, että siellä ei Aurinko ole paistanut koskaan sinä aikana, kun Maapallolla on ollut nykyinen akselin kallistuskulma. Alkuaikana Maapallo on ollut kuumempi kuin nykyisin, toisaalta meret ovat silloin olleet suolattomia. Voisi kuvitella, että sen jälkeen, kun merivesi on lakannut kiehumasta, napa-alueille on alkanut muodostua jäätä, jos napojen päällä on ollut vettä. Sade on tullut varsin pian lumena, mikä on jäähdyttänyt merivettä entisestään. Jos taas paikalla on ollut manner, niin jäätiköityminen on alkanut aiemmin, jos napojen kohdalla ollut vuoristoista maastoa kuin jos siinä kohdassa olisi ollut tasamaata.

Ennusmerkit viittaavat jälleen hurjaan pohjoisen pallonpuoliskon lumitalveen. Tilastossa viiden lumisimman talven joukossa on neljä talvea viime vuosikymmeneltä, joista kolme aivan viime vuosilta.


Rutgersin mukaan lokakuun viimeinen viikko (43) oli lumipeitteen laajuudessa jo huippuluokkaa ja marraskuun alkupuolella on jatkettu samaa tahtia. Lunta on satanut keskimääräistä aikaisemmin laajoilla alueilla Etelä-Venäjällä ja Etelä-Aasiassa. La Nina olosuhteiden vaikutus on nähtävissä Yhdysvaltain länsipuolen lumipeitteessä.

IPCC:n vuoden 2007 raportin Chapter 4 käsittelee lumipeitteen vähenemisen itkuvirttä.
http://www.ipcc.ch/pdf/assessment-repor ... apter4.pdf

Vuoden 2007 raportti lopettaa tarkastelunsa vuoteen 2004. Jos vanhat merkit pitävät paikkansa, katkeaa vuoden 2012 raportin aikajana vuoteen 2009. Näin saadaan lumipeitteen määrälle vielä pienenpieni aleneva trendi.

Itkuvirren sisällön kruunaa joukko viitteitä papereihin, joista kaikista puuttuu viimeiset neljä talvea. Paras sanoma poliittiseen yhteenvetoon saadaan nimittäin katkaisemalla tarkastelu vuoteen 2007.

Tuo IPCC:n 2007 raportti kertoo talven lumipeitteen pysyneen vakaana. Vuoden 1995 raportin ennustus talven lumipeitteen vähenemisestä on kuitenkin osoittautunut täydelliseksi fiaskoksi. http://www.msnbc.msn.com/id/45148082/ns ... tats-show/

2007 raportista käy ilmi, että kevään lumipeite on vähentynyt keskimäärin pari miljoonaa neliökilometriä. Graafin mukaan selkeä notkahdus maalis- huhtikuun lumipeitteessä on tapahtunut 1980-luvun jälkipuolella (luonnollisen ilmastonvaihtelun vuoksi). Seuraava IPCC:n raportti pitäisi olla valmis v. 2014. Kevään NH lumipeite on selvästi heräämässä taisteluun menetetyistä alueista. Selkeästi näkyviä tuloksia tästä saadaan mahdollisesti vasta 10 - 20 vuoden kuluttua, joten tulevissakin IPCC:n raporteista päästäneen kertomaan kevään NH lumitilanteen todistavan ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen puolesta.