KESKUSTELU

Muutamassa muussa ketjussa onkin jo keskusteltu pohjoisen lumipeitteen laajuudesta ja asiaa on myöskin käyty läpi WUWT:n sivuilla viime päivinä. Ilmiö on sen verran mielenkiintoinen, että se ansainnee oman viestiketjun....

Kuluvan talven aikana lumipeite on ollut lähes koko ajan lokakuun lopusta saakka keskimääräistä suurempi ja viime viikkoina on menty 1960-luvulta lähtien tehtyjen sateellittimittausten ennätysten tuntumassa.

Kyseessä ei tunnu olevan yksittäisen vuoden poikkeus, pohjoisen pallonpuoliskon mantereiden talvisen lumipeitteen laajuus on ollut trendinomaisessa kasvussa 1980-luvulta saakka.

http://wattsupwiththat.files.wordpress. ... ow_ext.png

Lisäksi kesän lumilaajuuksien minimien pieneneminen on myöskin päättynyt 1980-luvulla.

Voiko talvien tilannetta selittää pelkästään sillä, että ilmasto on lämmennyt ja lämmin ilma voi sisältää enemmän kosteutta. Kuiville ja kylmille alueille lisääntyvän kosteuden myötä syntyvät uudet lumikentät jotenkin käyvät järkeen, mutta kun toisaalta ilmaston lämpenemisen pitäisi vähentää lumipeitettä kaikkialla missä on talvikuukausien aikana oltu pitkän ajan lämpötiloissa lähellä nollaa.

Eikös tämä rakennu aika suoraan maalais(tai kaupunkilais)järjellä? Auringon säteily on ollut koko 1900-luvun lopun selkeästi aiempia aikoja lämpimämpää ja siten lämmitänyt tätä maa-saunaamme ja sen meri-vesipataa. Kun lämpeneminen on vaimennut, ilma maanpäällislauteilla viilenee, mutta vesipata pitää paremmin lämpöä ja höyryttää ilmaan kosteutta. Kun nuo höyryisät ilmamassat kohtaavat kylmät, nyt siis pakkasen puolella olevat, mannerilmat läjähtää kosteus lumena alas (ja viilentää kamaraa edelleen, jolloin lunta tulee lisää ja... viimeistä kania et edes nää!)

-Katso äiti! Ilman CO2:ta!-

Tämän talven lumipeite pohjoisella pallonpuoliskolla oli toiseksi laajin vuodesta 1967. 2000-luvulta Top 5:een mahtuu kolme talvea.


Kulunut vuosikymmen oli lumipeitteisempi edellisiin verrattuna.

Muistan vielä 1990-luvun loppupuolelta, kun Suomi oli menossa kovalla tohinalla mukaan Kioto-sopimukseen. Tuolloin Paavo Lipposen hallituksen ympäristöministeri perusteli kansalaisllle sopimukseen mukaan menon tärkeyttä mm. sillä, että ihmisen aiheuttaman ilmaston lämpenemisen merkit näkyvät jo ja että yksi sen ilmentymä on pohjoisen pallonpuoliskon lumipeitteen väheneminen. Lumen väheneminen tuolloin oli totta, mutta nyt perusteelle ei enää ole perusteita. Eipä tarvitsekkaan, sillä Suomi on nyt mukana Kiotossa ja innoissaan solmimaan uusia, entistäkin ankarampia sopimusehtoja. Tämän päivän hittivedätyksiä näyttävät olevan mm. ilmastonmuutoksen aiheuttama korallien vaaleneminen ja se kun Etelämantereen jäätikkö ei kasvakaan kiinni Argentiinaan, vaan jää alkaa lohkeilemaan jäätikön laidoilta.

Eikö se ole aika johdonmukaista? Vai mihin perustuu ajatus, että ns. ilmaston lämpenemisen pitäisi vähentää talven lumisateita? Näin äkkiseltään kyllä tuntuisi, että lämpimämpi ilma pikemminkin pystyisi sitomaan enemmän kosteutta.

Koko vuoden osaltahan tilanne taitaa olla hieman erilainen.
http://tamino.wordpress.com/2010/02/22/snow/

Lumipeitteen laajuuden kasvu tarkoittaa nimenomaan sitä, että lunta on tullut yleisemmin siellä, missä tavallisesti sataa vettä.

Oli kylmä tai oli kuuma, satoi vettä tai satoi lunta, myrskysi tai ei, tuli kuivuus tai tuli tulvat - kaikki todistavat Pyhän Yhteisen Ilmastonmuutoksen puolesta. Halleluja!

On se hyvä, että ollaan päästy post-normaalin tieteen valtakaudelle - ennen vanhaan kun olisi pitänyt hankalasti laatia teorian pohjalta ennusteita ja korjata teoriaa tai jopa hylätä se, jos ennusteet menivät mönkään. Nykyään riittää vain kun jälkikäteen selittää, että mikä tahansa ilmiö - vaikkapa taivaalta satavat kalat - sopii teoriaan kuin nappi silmään.

Ja miten se siis on ristiriidassa ns. ilmaston lämpenemisen kanssa? Et kai oleta että se ns. ilmaston lämpeneminen tarkoittaa sitä että aina olisi lämpimämpi sää?

Ei vaan sehän tarkoittaa sitä että lunta on entistäkin laajemmilla alueilla, mutta se on aikaisempaa lämpimämpää! Tai näin ainakin ilmastonmuutostieteen post-normatiivisen logiikan mukaan.

Jäämme odottamaan FMIn tiedotetta tästäkin merkittävästä maailmanlaajuisesta sääilmiöstä. Älkää pidättäkö hengitystänne.

Hmmm.... Miten olisi otsikko:
"Lumen määrä maailmanlaajuisesti ei ole lisääntynyt"

Noh yes, Dominohan se siellä trendilinjoja piirtelemässä. Ei noista todellista käsitystä saa lumipeitteen vaihtelusta.

Tästä voi käydä kuukaudet läpi askeltamalla '< MONTH >':
http://climate.rutgers.edu/snowcover/ch ... ui_month=1

Pohjoisen lumipeitteen vaihtelun kannalta tärkeimmät tekijät ovat AO- ja NAO-ilmiöt. AO:n kylmä jakso päättyi 1987 ja se näkyy selvästi kaikissa vuoden alkupuolen kuukausien lumipeitteissä. 2000-luvulla AO on painunut kohti neutraalimpaa suuntaa ja se näkyy lumisuuden lisääntymisenä tammi- ja helmikuussa tällä vuosikymmenellä. Vuosien 1950 - 80 kylmän NAO-jakson päättyminen näkyy selvästi kesänajan lumi/jääpeitetilastoissa. Loppuvuoden kuukausilla ei ole selvää suuntaa tai AO/NAO korrelaatiota.

Talvien lumipeitteen laajuus on ollut viime vuosikymmenen kasvussa. Nyt voi alkaa odottamaan, että myöskin keväiden lumimäärissä voisi tapahtua hyppäystä tulevina vuosina AO:n kääntymisen myötä. NAO tuskin kääntyy vielä aikoihin, joten kesäinen lumi/jääpeite ei kovin nopeasti palaa ennen vuotta 1980 olleisiin mittoihin.

Eikös tuolta näy ihan sama "tarina" kuin niissä taminon käppyröissäkin? Eli talvikuukausien lumen laajuus vaihtelee voimakkaasti mutta mitään erityistä pitkän ajan trendiä ei ole ja kesäkuukausien muutokset kääntävät koko vuoden osalta trendin laskusuuntaiseksi.


Nuoremman Dryaksen jälkeisenä lämpenemisen aikana esim. Grönlannnin jäätikön lumikertymät tuplaantuivat eli se ei olisi mikään suuri yllätys jos myös nykyisen lämpenemisen aikana talviset lumimäärät lisääntyvät.

Aika taitavasti yhdistit ironian yrityksen oikeassa olemiseen

Tosin se "lämmin lumi" tunnetaan perinteisesti ns. märkänä lumena mutta onhan se ymmärrettävää että moinen asia on päässyt unohtumaan kuluneen talven aikana ja ns. pakkaslumi tuntuu ainoalta vaihtoehdolta.

Trendien etsimisessä lumipeitteen kehityksessä ei ole järkeä, kun sykliset tekijät vaikuttavat siihen niin paljon ja datakaan ei ole saatavana kovin pitkältä ajalta. Tamino on löytänyt 'tarinan' elokuun lumipeitteen kehityksestä piirtämällä siihen trendiviivan. Tämä kertoo siitä, ettei Tamino ymmärrä ilmaston syklisyydestä mitään.
http://climate.rutgers.edu/snowcover/ch ... ui_month=8
Kuvan tarina kertoo siitä, että NAO siirtyi positiiviseen jaksoon 1980-luvun alussa ja on siellä edelleen. Positiivisen NAO:n aikaan lämpimät länsituulet kiertävät pohjoisessa livakammin vuoden mittaan. Siperiassa Jäämeren rannat vapautuvat silloin kesäisin lumesta herkemmin kuin negatiivisen NAO-jakson, joka vallitsi ennen vuotta 1981. Tarina jatkuu vasta sitten, kun NAO siirtyy seuraavan kerran kylmään jaksoon ja päästään vertailemaan sen ajan lumia ennen vuotta 1981 vallinneeseen tilanteeseen.

Tämän kuun lumipeite on nyt ajankohtainen. Graafi kertoo sellaisen tarinan, että viimeisin luminen maaliskuu on vuodelta 1987, sen jälkeen AO kääntyi negatiiviseen jaksoon. Tamino varmaan piirtäisi tuohonkin trendilinjan, vaikka tilannetta olisi tarkastelva ennen vuotta 1987 ja sen jälkeen.
http://climate.rutgers.edu/snowcover/ch ... ui_month=3

Vaikka AO-arvo onkin valunut alaspäin viime vuosikymmenellä, ei se ole vaikuttanut maaliskuiden lumitilanteisiin kuten on nähtävissä talvikuukausien lumipeitteissä. Nyt AO on kuitenkin kääntynyt negatiiviseen jaksoon ja tulosta pitäisi alkaa tulemaan jo tässä kuussa. Lumipeite suli kohtalaisesti helmikuun lopulla, mutta reilusti yli miljoonan neliökilometrin +anomaliaa itse kuitenkin odotan maaliskuulta. Lupaavalta lumimaaliskuulta näyttää ainakin Ruotsin osalta: http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2010/03/ ... origin=rss

Onko lumipeitteen laajuudella mitään takaisinkytkentää, eli aiheuttaako lumen lisääntyminen kylmenemistä/lämpenemistä tai ilmankosteuden lisääntymistä/kuivumista jne. ja siten lisää tai vähentää seuraavan vuoden lumipeitteen laajuutta?

Voisi ajatella, että lumipeite sinänsä viilentäisi ilmaa ja sillä siten olisi positiivinen takaisinkytkentä. Mutta onko näin? Sehän tarkoittaisi sitä, että esim. jos lumipeite kasvaa vähän, positiivinen takaisinkytkentä aiheuttaisi sen, että seuraavana vuonna lumipeite kasvaisi lisää jnejne, kunnes olisimme lumipallomaassa.

Takaisinkytkentä olisi siis tuon perustella (emme elä lumipallomaassa) joko negatiivinen tai neutraali. Tai sitten muut takaisinkytkennät kumoavat mahdollisen positiivisen takaisinkytkennän.

Voisiko lumipeite toimia talvella riittävästi eristeenä, joten se vähentäisi *maanpinnan* lämpöhukkaa talvisin ja siten lämmittäisi seuraavaa kesää ja syksyä ja siten myös pienentäisi seuraavan talven lumipeitettä. Tällöin lumipeite olisi negatiivinen takaisinkytkentä. Vastaavasti lumeton maa viilentäisi seuraavaa kesää ja lisäisi sitä todennäköisyyttä että lunta seuraavana talvena tulee enemmän.

Negatiivinen takaisinkytkentä lumipeitteen laajuudelle taas tarkoittaisi sitä että lumipeite yleensäkin toimisi globaalien lämpötilanmuutosten negatiivisena takaisinkytkentänä eli lumipeite käytännössä hidastaisi lämpötilanmuutoksia kumpaankin suuntaan.

Edit: tämä siis ei ole mikään teoria, vaan hypoteesi. osoittakaa vääräksi tai oikeaksi ymmärryksenne mukaan
jos tässä jotain perää on, niin samantyyppinen kytkentä voisi toimia myös pohjoisnavan jääpeitteessä, joka siis vähentäisi pohjoisnavan talvista lämpöhukkaa ja toimisi myöskin negatiivisena takaisinkytkentänä.