KESKUSTELU

Olisi hyödyllistä, jos Ilmatieteenlaitos lisäisi informaatiokanavilleen tietoja kansalaisia erikoisesti kiinnostavista tilastoista. Esimerkiksi näille olisi jo sosiaalinen tilaus:

1. Lämmityskauden pituus kunakin vuonna mittausjakson ajalta, esim 50v. (lämpötila pysyvästi alle +10 C)
2. Kasvukauden pituus kunakin vuonna mittausjakson ajalta, esim 50v. (lämpötila pysyvästi yli +5 C)
(3. Ja miksei vielä termisten talvien ja kesien pituudet kunakin vuonna mittausjakson ajalta, esim 50v.)

Tilastot lämmityskausista ja kasvukausista saisivat varmasti laajan yleisön, ja myös luottamusta laitoksen toimintaan ja tarpeellisuuteen kansalaisten ja veronmaksajien piireissä auttaisivat nämä toimenpiteet.

Kaikin puolin kannatettava ehdotus olisi tuo. Omastakin puolestani onnellinen olisin, jos ilmatieteen laitos ohjat välillä käteensä ottaisi, ja osoittaisi konkreettisesti, että sillä on selkärankaa osoittaa pitävänsä yllä sitä yhteiskunnallista funktiota, joka sille kaiketi erinäisten hallinnollisten tahojen toimesta määriteltykin ihan on.

Muuten hyvä, mutta onko kovin informatiivista esittää nuo tiedot koko maan keskiarvoina, kun alue on laaja? Toisaalta 50 vuotta on liian lyhyt ajanjakso, 100 vuotta olisi ehdoton minimi.

Hyvää palvelua.

Koska otsikkona on "Pro Ilmatieteenlaitos" kerron positiivisenkin kokemuksen:

Aikoinaan aloitin foorumille (Testi-osioon) ketjun Helsinki Testbed -sadetutkassa ilmenneestä renkaasta. Täällä kukaan ei pystynyt selittämään asiaa suoralta kädeltä, joten tiedustelin asiaa suoraan sähköpostilla sivustolta löytämältäni vastuuhenkilöltä.

Vastaus tuli parissa tunnissa ja siinä kerrottiin suomeksi syyt ilmiöön ja annettiin linkit asian syvällisempään ymmärtämiseen.

Minusta Helsinki Tesdtbed on parasta ajankohtaista palvelua, mitä säistä nykyään saadaan. Mielellään näkisi firman toiminnan olevan yhtä avointa historiatiedoissaan.

Ei kai olisi kovin vaikeaa esittää vuosittaiset esim. lämmityskauden pituudet eripuolilta maata. Pohjoinen, keskinen ja eteläinen Suomi, ja tarpeen mukaan vieläkin tarkemmin. Onhan nuo kaikki tilastot olemassa jokaiselta mittausasemalta.

Käppyrät joista näkisi jokaisen vuoden kohdalta toteutuneen lämmityskauden ja kasvukauden pituuden 50 vuoden ajalta.
Näillä tiedoilla olisi varmasti käytännöllistäkin merkitysta esim maanviljelyksessä, ihmisen muisti kun on hatara.

ps
Toki aina paranee, miten pitemmälta jaksolta tilastot esitetäisiin.

Mitä tuo otsikko yrittää kuvatakaan, mutta oikeasti sen alle sopisi hesarin uutinen, jonka mukaan ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Talas on valittu Helsingin yliopiston vuoden alumniksi.
Näilläkin palstoilla esitetyt erottamiusvaatimukset eivät ole ilmeisesti kuuluneet valitsijoiden korviin. Vain onko salaliitto näin laajalle levinnyt?

Taas puhui Opettaja niin viisaita, että piti oikein Wikipediasta sivistää itseään. Lieneekö kyseisen Petterin nimen (Talas/Taalas) ohella epäselvää olevan sukupuolikin:

Lainaan tässä aluksi itseäni:

Ilkka Ahmavaara kirjoitti:

Olisi hyödyllistä, jos Ilmatieteenlaitos lisäisi informaatiokanavilleen tietoja kansalaisia erikoisesti kiinnostavista tilastoista. Esimerkiksi näille olisi jo sosiaalinen tilaus:

1. Lämmityskauden pituus kunakin vuonna mittausjakson ajalta, esim 50v. (lämpötila pysyvästi alle +10 C)
2. Kasvukauden pituus kunakin vuonna mittausjakson ajalta, esim 50v. (lämpötila pysyvästi yli +5 C)
(3. Ja miksei vielä termisten talvien ja kesien pituudet kunakin vuonna mittausjakson ajalta, esim 50v.)

Tilastot lämmityskausista ja kasvukausista saisivat varmasti laajan yleisön, ja myös luottamusta laitoksen toimintaan ja tarpeellisuuteen kansalaisten ja veronmaksajien piireissä auttaisivat nämä toimenpiteet.

Nyt kun Berkeleyn data, ja monet muut alkavat olla avoinna, minua tosiaan kiinnostaisi tietää tuo kasvukausi, miltä sen kehitys näyttäisi Suomessa. Etelä-Suomi varsinkin.
Toisinsanoen todellinen kasvukausi, se valoisa aika jolloin maanviljelystä voidaan tuloksellisesti harjoittaa, onko siinä havaittavaissa pitenemistä vai lyhenemistä?
Ilmaston lämpenemisen kannalta edullisinta olisi, että se tapahtuisi keväitten aikaistumisen merkeissä, siis valoisan ajan, eikä syksyn pitenemisen.
Jos ilmasto lämpenee, tarkoittaako se tosiasiallisen kasvukauden lyhenemistä vai pitenemistä pohjoisessa?
Jos ilmasto viilenee, sama kysymys.

Eli siis olisiko abc, jeans, terrawatti, arroios, tai joku muu tän sivuston kirjoittajista valmis tekemään jonkinlaisen käppyrän ja selvityksen tästä. Noita esittämiäni kysymyksiä ei kai liene mahdollista selvittää ilman näistä näkökulmista käsiteltya dataa. Ilmatieteenlaitokselta en tosiaankaan ole sitä löytänyt.

PS
Aineisto on periaatteessa niin minun kuin kenen muun tahansa hallussa, ja tekisinkin siitä ees jotain esitystä (ei harmainta aavistusta mitä se sanoisi), mutta en nyt vaan ehdi, joten toivon jos joku muu ymmärtäis idean innostukseen asti ja jaksais sommitella..


psps
Pro Ilmatieteteenlaitos tarkoittaa tässä otsikossa sitä minä sanookin: Ilmatieteenlaitoksen puolesta. Tämmöinen laitos tarvitaan, ja että se jakaa kansalaisille oikeaa tietoa avoimesti.

Olisihan se käppyrä tietysti hieno, mutta kun laiskuus on ainoa perintö.

Kasvukaudesta käytettään mm. nimitystä "terminen kasvukausi". Muistaakseni alkaa kun keväällä lämpötila on viisi päivää vähintään 5 celsiusta.

Taitaa noita olla muitakin määritelmiä käytössä oppilajista riippuen. Vanha kansa taisi määritellä perunan istutusajan istuttamalla emännän paljaalla pyllyllä pernapellolle. Hän sitten ilmoitti kuuluvalla äänellä sopiko pernut panna peltoon. Tarkemmin en menetelmän muuttujia tiedä.

Mutta takaisin asiaan. Anteeks suo, mutta suosittelen Googlausta (hakusanaksi "terminen kasvukausi"). En viitsinyt katsoa, mutta epäilen, että Ilmatieteen laitoksella on aiheesta valmiit käyrät. Tosin voi pihdata noita tietoja, kun ovat myyntikelpoista ja kyse on ahnaasta valtion laitoksesta.

Kasvuoloja määritellään mieleläään myös ns. "lämpösummalla". Taitaa sekin löytyä googlella ja miksei muillakin hakukoneilla.

Aihetta on käsitelty runsaasti myös Metsäntutkimuslaitoksen sivuilla.