KESKUSTELU

Joo, niin pitäisi ja sekin, mihin ketjuun mikäkin höpötys parhaiten sopii.
Kun keskustelet vaikka agw:stä niin viestisi löytyvät parhaiten siihen liittyvästä ketjusta.
Jos taas keskustellaan kaikissa ketjuissa sekaisin kaikista ilmastonmuutokseen liittyvistä asioista, aiheesta ei varmaan tarvita silloin kuin 1 ketju.

Kun lämpimämpi levy lämmittää viileämpää, kyseessä ei ole mikään systeemi vaan 2 erillistä systeemiä. Kuinka siis viileämpi lämmittää lämmittäjäänsä.
Kaikki kappaleet absorboivat lämpösäteilyä, sinulla on erikoinen käsitys "reaalisesta" fysiikasta ja spekuloinnista.

Ei toimi ei. On vaikka kuinka monta kertaa todistettu, että vesihöyry pilvien muodossa vastaa lähes yksinomaan "kasvihuoneilmiöstä", hiilidioksidin vaikutus on vähäinen ja sitäpaitsi sitä on jo IR:n suhteen saturointipitoisuus, lisä ei lisää absorptiota. Onhan tuo selvää jo jokapäiväisen kokemuksen mukaan, kun talvella kirkastuu, silloin pakastuu ja nopeasti, ei sitä hiilidioksidi paljon estä. Konvektio eli ilmanvirtaukset ovat vieläkin tehokkaampi lämmönsiirtokeino, niin oli elokuussa tuo Venäjän pitkään päällä levännyt kuuma ilmamassa joka ulottui meillekin. Merivirrat vielä vaikuttavat, ENSO eli El Nino Southern Oscillation on neljän vuoden huipussaan.

Tämä menee ehkä vähän sivuun aiheesta, mutta tuosta minulla on teoria; itse asiassa lämmin ilmamassa ei suoraan aiheuta maanpinnalle lämmintä säätä sen sisältämän lämpömäärän takia, vaan sen sisältämän vesihöyryn takia. Tuo vesihöyry vaikuttaa maanpinnan lämpösäteilytasapainopon vuorokauden aikana huomattavasti enemmän kuin mitä lämpimän ilmamassan sisältämä lämpöenergia on.

Auringosta tuleva lämpömäärä on hyvin lähellä vakiota, mikäli taivaalla ei ole pilviä. Silti kahden pilvettömän päivän lämpötila voi vaihdella huomattavasti. Ainoa selitys on se, että ko päivien säteilytasapaino on erilainen, eli kylmällä säällä maanpinta jäähtyy enemmän koska siitä säteilee enemmän lämpöä. Lämpimällä säällä ilmakehän sisältämä vesihöyry estää tätä.

Vuorokauden aikana lämpötila vaihtelee vain rajakerroksen alaosassa, eli noin 1-3 km korkeudessa, talvella vain muutama sata metriä.

Punaiseksi maalattu on satua.
Kirkkaalla pilvettömällä säällä alueen lämpötilan poikkeamat keskimääräisestä riippuvat paikalle tulevan ilman lämpötilasta ja tuulen voimakkuudesta sekä tietenkin auringon korkeudesta eri aikoina. Ilman lämpötilalla ei ole mitään vaikutusta maanpinnan lähettämään säteilyyn. Intensiteetti riippuu vain maanpinnan lämpötilasta. Vesihöyrykään ei estä maanpintaa säteilemästä. Vesihöyry pidättää mitättömän vähän (vain joitakin kapeita kaistoja) maan lämpösäteilystä ja sen vaikutus lämpötilaan on vähäinen. Toisin on pilvien (nestemäistä tai kiinteää vettä) kohdalla, ne pidättävät lämpösäteilyn lähes täysin.

Eli kesäyönä auto olisi hyvä pakastin, jäähtyy -30 asteeseen. Tämmöistä säteilytasapainotiedeharrastelua.
Nyt olisi hyvä kuulla eikun-kommentti.

Ehkä asiaan vaikuttaa suomessa jonkin verran myös tuulen suunta, kun tuulee pohjoisesta, on yleensä aika paljon viileämpää.

Onko vaikeuksia ymmärtää asioita vai tarkoitus vääristellä niitä mieleisiksesi?
Juttujasi jonkin verran lukeneena veikkaan molempia vaihtoehtoja.
Käy mittaamassa ensi yönä onko autosi ulkoilmaa viileämpi jos on pilvetön taivas.
En tiedä onko näin eikä todellakaan kiinnosta.

Se nyt on lähinnä teoriaa, jota ei ole vielä osoitettu oikeaksi eikä vääräksi. Saduksi väittäminen ei tee siitä yhtään oikeampaa tai väärempää ennenkuin se on osoitettu oikeaksi tai vääräksi.


Tuo on perinteinen käsitys, mutta minusta se ei ole koko totuus. Ehkä siinä asetin sanani väärin, että jäähtynyt maanpinta säteilisi enemmän; tarkoitin tällä sitä, että säteilytasapaino ajaa maanpinnan lämpötilan alemmaksi.
Ilmakehän rajakerroksen alapuolella lämpötila vaihtelee vuorokauden aikana helposti kymmenkunta astetta. Ilmamassa, joka on päivällä +20 asteista, on voinut yön aikana olla +10:ssa. Se, mikä ilman lämpötilan nostaa 20 asteeseen on säteilytasapaino. Se, nouseeko lämpötila 15 vai 25 riippuu enemmän säteilytasapainosta kuin siitä, onko paikan päälle tullut muualta ilmaa, joka on yöllä ollut 8 tai 12 asteista.
Mietitään aikaa kaksi kuukautta ennen ja jälkeen juhannuksen. Tuolloin auringosta saapuva säteilymäärä on päivää kohti sama. Mitä eroa on aurinkoisella huhtikuun 20 päivän ja elokuun 20 päivän lämpötilalla? Selittääkö eron pelkästään se, että tuuli on tuonut paikalle erilämpöistä ilmaa? Selittääkö eron pelkästään maanpinnan lämpötila?
Keskipäivällä auringon teho on neliömetriä kohti jotain luokkaa 1000 W / m2. Se on melko paljon verrattuna yhden ilmakuutiometrin sisältämään lämpömäärään 0,34Wh/m3K. Eli tunnissa neliömetrille tuleva auringon säteilyteho lämmittäisi yhden kuutiometrin ilmaa noin 3000 astetta. Näinhän ei tietenkään käy, koska maanpinta, jollle auringonsäteily tulee, säteilee (+ konvektiot ja haihtumiset yms.) saman verran energiaa lämpösäteilynä pois. Muttä tämä kertoo, kuinka suuri merkitys säteilytasapainolla on.

On vaikeuksia ymmärtää, mitä tarkoitat, kun ei ole mitään säteilytasapainoa. Et taida itsekään ymmärtää, mitä kirjoittelet (lihavoitu). Jos kaksi (mustaa) kappaletta säteilee samalla intensiteetillä, niin niiden lämpötilatkin ovat samoja oli sitten kyseessä auto tai taivas.
-30 C muka säteilee hyvin vähän! Musta kappale -30 C säteilee noin 200 W/m2 ja huoneenlämpöinen 420 W/m2. Fysiikan taidoillasi ei selviäisi lukiosta.

Joo-o, tässä säteilytasapainosta,
Maan säteilytasapaino eli Maan säteilytase (Maan säteilytalous[1]) on tase Maahan tulevan Auringon säteilyn ja Maasta lähtevän heijastuneen ja lämmöstä syntyvän säteilyn välillä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Maan_s%C3%A4teilytasapaino

Lainausmerkeissä oleva teksti on lainattu lukion sivulta, "Kirkas, kylmä taivas..."
http://www.peda.net/veraja/sievi/lukio/ ... n_id=25429

Alunperin luin aiheesta hesarista 26.11.2007

Auton tuulilasin jäätyminen ennen sivulaseja hämmentää autoilijoita tyypillisesti syksyisin ja keväisin.

Ilmiö esiintyy, kun ilman lämpötila on lähellä nollaa ja ilmassa on riittävästi kosteutta.

Kosteutta on lähes aina riittävästi, mutta onpahan tänäkin keväänä nähty aamu, jolloin pakkasta oli kirpeät viisi astetta, mutta auton lasit olivat putipuhtaat.

Ilman jäähtyessä ilman kosteus alkaa tiivistyä auton lasien pintaan, koska viileä ilma sitoo kosteutta huonommin kuin lämmin.

Termodynamiikan lakien mukaan lämpöä ei siirry kahden kappaleen välillä, mikäli kappaleiden lämpötila on sama.

Auton lasien kohdalla ongelma on siis ilmeinen: sama ilma ympäröi sekä sivu- että tuulilasia – miksi tuulilasi jäätyy?

Ilmiön jippo piilee taivaalla. Epätasaisen jäätymisen aikaan taivas on pilvetön ja ilma kirkas.

Kirkas taivas ei vaikuta lämmön johtumiseen tai kuljetukseen, mutta lämpösäteilyyn kylläkin.

Säteilyn kautta taivaan tuuliin karkaava lämpömäärä riittää tuulilasin jäähdyttämiseen nollan alapuolelle.

Kappaleen säteilemä lämpömäärä riippuu sen absoluuttisesta lämpötilasta. Lasi jäähtyy, jos se imee ympäristöstä vähemmän lämpösäteilyä kuin se itse säteilee ulos.

Kappale vaihtaa säteilyä tehokkaimmin pinnan normaalin suunnassa – kallistettu tuulilasi säteilee lämpönsä kylmään avaruuteen, mutta se ei saa korvaavaa lämpöä ympäristöstä. Lähes pystysuorassa oleva sivulasi saa säteilemänsä lämmön takaisin likipitäen saman lämpöisestä ympäristöstään.
http://www.hs.fi/artikkeli/Lasien+j%C3% ... 5232113289



Osaat varmasti kertoa mikä "elementti" ei absorboi lämpösäteilyä?

Niinpä, onhan täällä "uskovien" toimesta esitetty jopa sellainen käsite kuin "kylmän säteily" !

Ei ole aikaa pohtia, kuin näitä kahta kohtaa.
Ei ole olemassa säteilytasapainoa eikä säteilypakotteita, ei lyhyt eikä pitkäaikaisena ilmiönä. Siitä pitää huolen maan valtava lämpökapasiteetti ja auringon vakio säteily.

Ei se hämmennä kaikkia autoilijoita, harmittaa tietenkin. Siitä on helppo päästä eroon peittämällä tuulilasi muovikelmulla. Tuulilasi jäätyy joskus. Jäätymiseen tarvitaan tuulilasiin laskeutuvaa kosteutta ja riittävän alhainen lämpötila. Kun kosteus haihtuu tuulilasista (tai nurmikosta), haihtuminen kuluttaa energiaa, jolloin tuulilasi voi jäähtyä alle 0-pisteen ja loppu vesi jäätyy. Laskeutuvat mikroskooppiset vesipisarat voivat olla myös alijäähtyneitä ja jäätyvät välittömästi osuessaan tuulilasiin. Myös ilman lämpötila voi yöllä käydä pakkasen puolella, eikä jää ehdi sulaa aamun lämmetessä. Ilmiöön löytyy useita syitä. Nykymuoti tarjoaa tietenkin ilmiön kyseenalaista selitystä säteilytasapainon avulla - säteily vie energiaa ja vastasäteily tuo, unohtuu kokonaan pääasia (90-100%), lämmön johtuminen ja kulkeutuminen ilma- ja vesivirtojen mukana.
10 km:n korkeudessa lämpötila on -50 C. Kun aurinko lakkaa lämmittämästä, pystysuorat ilman virtaukset kääntyvät laskeviksi. Siksi ilma jäähtyy nopeasti ja alkaa jäähdyttää maan pintaa. Aina ei näin käy. Pilvet estävät kylmää ilmaa laskeutumasta ja siksi pilvisenä yönä on lämmintä.

Kukas uskova noin pöljiä on laukonut?

Sitä en tiedä, tuskin ainakaan hannu.
Vaikka joku kappale olisi - 200 astetta, kyllä siitä tietysti silti lähtee lämpösäteilyä.

Lämpösäteily

"Tiedämme, että protoneilla ja elektroneilla on sähkövaraukset. Kun nämä värähtelevät lämpöliikkeen vaikutuksesta, synnyttävät nämä sähkövaraukset sähkömagneettista aaltoliikettä, joka etenee ilman väliainetta esimerkiksi auringosta maahan. Tällä sähkömagneettisella säteilyllä on energiaa, joka muuttuu lämmöksi sen osuessa kappaleeseen. Näin lämpö siirtyy säteilemällä. Kun kappaleen lämpötila on alle 500°C:n kappale säteilee silmälle näkymätöntä infrapunasäteilyä, mutta kuumemmat kappaleet säteilevät myös näkyvää valoa. Kun kappaleen lämpötila on suurempi kuin käden lämpötila, säteilyn voi aistia kädellä, kun viet käden hyvin lähelle kappaletta (esim lämpöpatteria). Jos kappale on kylmempi kuin käsi, säteilee käsi enemmän lämpöä kuin kappale. Käsi jäähtyy. Mikäli kappale on hyvin kylmä ja riittävän iso, voi säteilyn havaita kylmyyden tunteena. Kylmäkin kappale säteilee, mutta se ottaa emennän vastaan lämpöä ympäristöstä.
http://materiaalit.internetix.fi/fi/opi ... iirtyminen