KESKUSTELU

Kysymys matemaattisesti kyvykkäille ihmisille joilla on geologisia pohjatietoja:

Riittääkö 3 km korkea jäämassa, joka ulottuu Keski-Euroopan tienoille painamaan maan elastista pintakerrosta kasaan niin paljon, että se nostaa paikallisesti napa-alueiden alaisen maankuoren lämpötilan yli routarajan?

Veden kokonaismassa 1.4 × 10^18 tonnia (http://en.wikipedia.org/wiki/Hydrosphere) saattaisi olla lähes kokonaisuudessaan sitoutunut napa-alueille myös pienepien jääkausien aikana, jotka ilmeisesti toistuvat tasaisina kausina: (http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Ice_Age_Temperature.png)

Riittääkö 3 km korkea jäämassa, joka ulottuu Keski-Euroopan tienoille painamaan maan elastista pintakerrosta kasaan niin paljon, että se nostaa paikallisesti napa-alueiden alaisen maankuoren lämpötilan yli routarajan?

Tietääkseni siihen ei tarvita edes painumaa, vaan riittääpi se että jäätä on noin paksulti kallioperän päällä. Toinen juttu sitten, että onko lämpötila plussalla mannerjään pohjassa joka paikassa, tästäkin olen kuullut, ettei ole, vaan paikoin jäätikkö on jäätynyt pohjaansa kiinni.

Voiko näin vanhaan viestiin edes vastata...

Edellinen mekanismihan sitten riittäisi alkusysäykseksi napajäätiköiden sulamiselle. Tietyn pisteen jälkeen maankuori on tarpeeksi lämmin sulattamaan päällä olevaa jäämassaa. Mitä enemmän painetta, sitä enemmän lämpöä. Ja mitä enemmän massaa, sitä enemmän painetta.

Muistelen lukeneeni, ettei se maan kuori painu kasaan, vaan se painuu/laskeutuu syvemmälle.
Ei mitään tietoa lämpötiloista, valitettavasti.

Maan kuoresta ytimeen edetessä ensimmäiset 50-200 km ovat kiinteää ainesta ja sen jälkeen tulee 3000 km paksu kerros, josta wikipedia mainitsee:



Jos siis jään paine saa kuoren laskemaan (glasiaali-isostasia), niin eikö siinä syrjäydy tuota "silicate materialia", Se pakkautunee kasaan tai sitten siirtyy kohti päiväntasaajaa.

Tuo kun toistuu säännöllisesti sadan tuhannen vuoden välein... Voisiko olla eräs mahdollinen mekanismi vuorinen kasvamiselle?

Muutteeksi geologiaa, kun ilmastonmuutosta piisaa +5 astetta ja vesisade En ole mistään löytänyt mainintaa tuosta jään paineen, massan vaikutuksesta.
Vuorien kasvaminen ja syntyminen liittyy, tuohon laattojen liikkeeseen ja
vulkanismiin. Vallitsevan oppisuunnan mukaan.

Tietysti, mielenkiintoista, kuinka kauas tai laajalle se mantelin materiaali leviää, vai tiivistyykö se, pittääpä ottaa selvää...

Kyllähän sillä maankuoren painumisella uskotaan olevan vaikutusta, kauempanakin.
Esim Saksassa on lienee mitattu "maanlaskeutumista" vs meidän maannousu.
Ei kuitenkaan läheskään yhtä paljon. Eli periaatteessa on vuorienkin pitänyt kasvaa jonkinverran, jääkausien aikoina, jäättömillä reunaalueilla.

Leonardo da Vinci kehitti tuonkaltaisen elastisen maankuoren teorian selittämään vuorten kasvua. En muista yksityiskohtia, joten en lähde sitä sen enempää referoimaan. Mutta, kuulostaa siis mahdolliselta.

Kyllähän tuo laattatektoniikka, selittää vuori(jonojen) kasvun aika yksiselitteisesti, ettei siihen enää muita teorioita tarvita.

Tietääkseni tuo maanlaskeutuminen Saksassa, on mitattu ja sen ajatellaan olevan yhteydessä jääkausien aiheuttamaan nousuun joka nyt siis palautuu.

Kysymys on aika epämääräinen, mutta jos tarkoitat vaikka Etelämantereen olosuhteita, niin aloitetaan sieltä. Paksun mannerjäätikön pohjan lämpötila on aina hyvin lähellä sulamistilaa. Etenkin, jos jää liikkuu (siis etäämmällä keskuksestaan), saavutetaan sulamispiste helpolla. E-mantereella noin 25-30 % jäätikön pohjasta on sulana. Sula osuus vaikuttaa siihen, kuinka paksu / jyrkkärinteinen jäätikkö voi olla. Sulapohjainen jää latistuu. Jäätikön koko on siis hyvin paljon riippuvainen pohjan lämpötilasta.

Lisääntyvä lumisade jäätikön päällä pienentää jäätikköä siksi, että näin virtaus kasvaa, kineettinen energia kasvaa ja sulattaa jäätä yhä enemmän ja näin taas virtaus kasvaa (feedback). Jäätikön reunalla jäätyväpohjaiset alueet patoavat taakseen jäätä - jos myös siellä sulapohjainen alue kasvaa, pienenee jäätikkö nopeasti. Järjestelmän stabiilisuus on varsin herkkä ja joillakin arvoilla jäätikön mallinnuksissa voidaan nähdä jäätikön sulavan hyvin nopeasti (ns. collapse; romahdus). Tällainen tapahtui edellisellä lämpökaudella (130.000 v sitten) ja merenpinta oli 6 m nykyistä korkeammalla.

Skandinaavian muinainen mannerjäätikkö oli kasvaessaan varsin paksu, mutta kun maapohja sen alla sitten vajosi tarpeeksi alas (n. 800 m) alkoi sulavapohjaisen alueen osuus kasvaa, ja jään virtaus reunojaan kohtaan kiihtyi. Jäätikkö oli tuhoon tuomittu sen jälkeen ja sen häviämistä ei voinut estää enää radikaalikaan kylmeneminen. Osaksi tästä johtuu jäätiköiden kasvamisen-sulamisen sykli, mikä kestää 100.000 vuotta (jäätiköitymisessä myös maapallon rataelementeillä on iso osuus - Milankovichin syklit). Iso jäätiköityminen ei voi olla lyhytkestoisempi.

Skandinaavian jäätikkö painoi kallioperää alas ja pieneltä osin se nousi jäätikön ulkopuolella. Siksi vaikkapa Tanskassa ja Hollannissa maa on vajonnut jääkauden jälkeen. Meillä taas maa on kohonnut takaisin niin, että tästä johtuva kohoaminen on jo lähes loppunut (kilpikohoaminen jatkuu). Maankohoaminen tulee erottaa rannansiirtymisestä jääkausien aikana. Jäätikön ollessa laajimmillaan, merenpinta laski 130 m ja palasi nykyiselleen jään sulettua.

Mites sitten olen nähnyt ennusteita merenkurkun sulkeutumisesta ja alueen rannikko saakin neliökilometrin pinta-alaa vuodessa (?)

Kohoaminen myös jatkuu jonnekin mustalle merelle asti, vaikkei siellä ole "koskaan" ollut jääkautta.

Voisiko Mustanmeren alueen kohoaminen johtua tästä
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/6/68/Tectonic_plates_hotspots-sv.svg/800px-Tectonic_plates_hotspots-sv.svg.png

Meillä vallitsee kaksi maankamaraa kohottavaa komponenttia - 1) glasiaali-isostasia kun jäätikön painama kallioperä palautuu tasapainoon ja 2) kilpialueille tyypillinen kohoaminen, mikä nähdään siitä, että maassamme syväkivet ovat pinnassa.

Miksi sitten meillä useiden kilometrien syvyydessä kiteytyneet kivet ovat pinnalla? Yksi mielenkiintoinen selitysmalli tähän on se, että toistuneilla jäätiköillä ja niiden eroosiolla olisi osuus myös tähän. Kaikki kilpialueet ovat jäätiköityneet kilven kohoamisen aikoihin. Jo Virossa kallioperää peittää kilometrin nuoret sedimentit ja niihin jääkausi ei paljoa vaikuttanut.

Kilpialueemme tektoniikka on yhteydessä maan kohoamiseen linjalla, mikä menee Mustaamerta kohti ... en osaa sanoa, liittyykö tämäkin kilpialueen kohoamiseen, vai onko takana joku kolmas mannerlaattaamme kohdistuva paine.

Suomen kallioperä on maailman nopeiten liikkuvaa ja meillä on maankohoamisen maailmanennätys. Tarinat lujasta kallioperästämme ovat ydinjätemiesten keksimiä. Kallioperämme on tässä myllerryksessä hajonnut pieniksi pirstaleiksi ja siksi jatkuvat maanjäristyksemme ovat erittäin heikkoja vaikka maa liikkuu paljon.

Kyllä siihen maanjäristysten heikkouteen on aivan muut syyt.
Vain tästähän on jo aiemmin "keskusteltu"
Mielenkiintoinen väite tuo"ydinjätemiehet", tiedemiehenä pitäisi sinun
myös liittää lähdeviitteet.