KESKUSTELU

Hei

Tästä aiheesta on varmaan jo puhuttu usein, mutta vaikuttaako
ukkosenjohdatin salaman lyöntitiheyteen? Siis, kun kirkontorneissa kuoli
paljon kellonsoittajia ennen ja ukkosenjohdattimen asennuksen jälkeen
ei enää, niin löikö torneihin vähemmän salamoita kuin ennen vai jatkuiko
meno entisellään? Vai kenties enemmän ? En ali-/yliarvioi maadoituksen
vaikutusta, mutta minusta olisi hauska tietää, onko tätä tutkittu?

-Suupe-

Hyvä maadoitus lisää salamien lyöntien tiheyttä.

Yleensähän salama iskee aina samaan paikkaan, ts. korkeisiin mastoihin yms. Maadoittamalla esim. kirkon torini ukkosenjohdattimella jännite-ero hieman nousee, jolloin torniin iskee salamat, jotka muuten eivät ehkä olisikaan iskeneet.

Tarkoititko salamien syöntien tiheyttä?

Tietenki salamoita iskee enemmä ku aikasemmin maadotuksen jälkeen. Semaadotuskaapali ku johtaa paremmin sähköö ku joku torni.

Kysymys salamointiin liittyen:

Onko kaikissa kerrostaloissa pakollinen maadoitus? Vaikuttaako maadoitus siten, että jos kerrostaloon jossa asun iskee salama, niin esimerkiksi tietokone ei poksahdi rikki? Maalla kun on tapana vetää kaikki johdot irti ukkosella.
Siis, kannattaako minun kaupungissa, kerrostalossa, vetää kaikki johdot ja antennit seinästä kun on ukkosta, vai voinko olla luottavaisin mielin että ongelmaa ei ole eikä salama iske....?

Korkeat rakenteet ukkossuojatan. Ukkosenjohdatinpuikko asennetaan yleensä niinsanotulla 45 asteen menetelmällä. Eli vetämällä viiva ukkosenjohdattimen tapin kärjestä 45 asteen kulmassa alaspäin ja jos ulkopuolelle jää rakenteita niin useampi tappi tarvitaan. Kerrostalot on ukkossuojattu.

Salama rikkoo sähkölaitteita iskiessää esim. puhelin- tai sähkötolpaan. Tolpissa on tietyin välimatkoin maadoituspisteitä joten salaman ei pitäisi matkata kovin kauas. Jännitepiikki voi kyllä rikkoa laitteita.

Sähkölaitteiden rikkoutuminen ei siis johdu varsinaisesti rakennukseen tulleesta iskusta vaan sähkö- tai puhelinlinjaan. Kaupungissa piuhat kulkee useinmiten maan alla jotenka vaara on humattavasti pienempi kuin maalla missä on paljon pylväsasennuksia.

Ikinä en oo kaupungissa töpseleitä repinny.

http://www.tukes.fi/sahko_ja_hissit/faq ... ojaus.html
Ylijännitesuojat kannattaa hankkia, vaikka asuisi kaupungissa. Tosin suoralta iskulta ne eivät suojaa.

Kiitoksia sekä Maukka että tietää, nyt olen taas astetta viisaampi, ja voin ottaa rennommin kun seuraavan kerran ukkostaa!

En tiedä onko pakollinen, mutta vaikka olisikin ei ole sanottua, että se toimisi.

Vaan jos ukkonen huolestuttaa, niin ostat vajaalla 50 EUR:lla jatkojohdon, jossa on mukana ukkossuojaus ja vakuutus, joka korvaa vekottimen mahdollisesti pettäessä laitteet sen takana aina 75 000 EUR:oon saakka.

http://www.verkkokauppa.com/popups/prodinfo.php?id=3535

On laitteita joista lähtee muutakin kuin verkkovirtajohto, voi olla esim. antennijohto katolle. Onko semmoisille olemassa mitään vastaavaa kohtuuhintaista?

Itselläni on tuollainen Surgearrest, jossa on antenni, 8 x schuko, rj-45 verkolle ja vielä puhelimellekin.

Jaa, katsoinpa huolimattomasti, koaksiaalejakin näköjään löytyy. Kätevää.

Kaikissa kerrostaloissa on pakollinen maadoitus, ja on se pakollinen
omakotitaloissakin. Ukkossuojauksen kanssa niillä ei ole suurtakaan
tekemistä, ne kun on tarkoitettu henkilösuojaukseen, eli estämään
vaarallisten kosketusjännitteiden syntyminen sähkölaitteen vikaantuessa.

Pistorasioiden suojakoskettimet yhdistetään KeVillä päämaadoituskiskoon,
johon myös maadoituselektrodi kytketään. Maadoitusjohtimen pituus
saattaa olla kymmeniä metrejä, ja syöksyaallolla tuollainen johdin
edustaa lähinnä suurta vastusta.

Johtimien välille kytketyillä ylijännitesuojilla ei voi suojautua ukkosen
aiheuttamia yljännitteitä vastaan, sillä ylijännitteet ovat johdon ja maan
välillä, eivät johtimien välillä. Pistorasiaan kytkettävät ylijännitesuojat
ovat lähinnä optista onaniaa.

Ainoa tapa suojautua johtoa pitkin tulevia ilmastollisia ylijännitteitä
vastaan on kytkeä johtoon rakennuksen ulkopuolella sarjakuristin ja sen
perään ylijännitesuojat maadoituselektrodiin. Tämä rajoittaa
syöksyaallon aiheuttamaa virtaa, ja suurentaa sähkölaitteiden
selviytymistodennäköisyyttä.

Maadoitusjohtimien impedanssin tulee olla todella pieni. Kupariköysi ei ole
optimaalinen ratkaisu. Pienemmän impedanssin samalla materiaalimäärällä
saa käyttämällä messinkilevystä leikattua liuskaa.
Suurjännitelaboratorioissa käytetään esimerkiksi 0,5 mm levyä, josta
leikataan 100 mm leveä suikale. Liuska vastaa suunnilleen saman
halkaisijan omaavan köyden impedanssia.

Totta. Omassa hätäisessä vastauksessani ymmärsin asiayhteydestä, että kysyjä tarkoitti maadoituksella ukkosenjohdatinta. Maadoituseletrodien toimivuus myös testataan aina.