KESKUSTELU

Marjaleena Lehtosen väitöskirjan (tarkastettu 25.11.2005) mukaan timantteja sisältäviä kimberliittisiä kiviä on löydetty Itä- ja Pohjois-Suomesta, Kaavi-Kuopion, Kuhmon ja Kuusamon seuduilta. Suomesta on löytynyt parikymmentä muutaman hehtaarin kokoista kimberliittiesiintymää. Kookkain Suomesta löytynyt timantti on halkaisijaltaan 5 mm ja painaa 1,2 karaattia.

Olisipa mielenkiintoista tietää nämä kimberliittialueet. Onko eroosio irrottanut timantit kimberliitistä vai miten timantit on löydetty. Jääkö timantti vaskoolin pohjalle jos huuhtoo hiekkaa kimberliittialueella?

Olipa kysymys .
Mutta niin mielenkiintonen , ja mielenkiintoa
lisäs ku muistin yhen Lapin radiossa esitetyn ohjelman.
Ohjelmassa entinen kansanedustaja Akseli Paarman
muisteli vanhoja asioita.
Oli kuulemma venäjältä tullu joku pakolainen, ja pyytäny
yösijjaa, ja muistaakseni opastusta ruottinpuolelle.
Maksuksi oli tarjonnu joitaki kiiltäviä kiviä.
Niitä kiviä oli sitte näytetty asiantuntijalle ( oliko kelloseppa vai mikä , sitä en tarkemmin muista ). Asiantuntija oli sanonu, nuo kivet on tosi arvokhaita, viekää ukko vaikka ruottintaka, kivet kyllä korvaavat kulut.
Tiijän kyllä muutamia esiintymiä, mutta nuista löytyy tietoa Geologien sivuilta. Vahinko vain että kun tuo radio-ohjelma tuli, olin työssä
mettähommissa, kuulin sen kuitenki matkaradiosta, Kotona olsin sen nauhottanu.

Pitäne mennä yliopiston kirjastoon lukeman väitöskirja. Jospa siellä olisi karttoja kimberliittialueista. Olen ollut koko ikäni kiinnostunut kivistä, ja käynyt kultaa huuhtomassa Lapissa ystäväni kanssa. Saalis pantiin aina puoliksi, minä sain vaskoolin pohjalle jääneet mielenkiintoiset kivet ja ystävä kullan. Granaatteja minulla on runsaasti, samoin hematiittiä.

Voisitko Aslak antaa nettiosoitteen mistä alueen tiedot löytyy. Jos et halua sitä julkistaa niin lähetä viesti lootaan.

Jos timantti olisi rapautunut kalliosta irti niin kyllä jäisi vaskooliin. Timantin ominaispaino on 3.52 kun granaatin taasen 3.6 , vertailun vuoksi kullalla jopa 19.3. Eli maitopurkillinen painaisi n.20kg.
Suomen timantit ainakin vielä ovat kiinni kimberliitissä mutta voihan jossain olla sitä sorassa rapautuneena.Ei muuta kuin etsimään kun jo löytämisen taidot jo hallinnassa.

Kauppa-ja teollisuusministeriön sivuilta löytyy tietoa suomen kaivoksista ja kaivoskarttoja. On muistaakseni tietoa jo rauenneista valtauksista. Löytyy myös tulevan uraanikaivoksen tarkka paikka.

Timanttejahan lienee myös lapin jokisorissa mutta kun raakana näyttää tavalliselta kvartsilta niin on jäänyt kaivajilta löytämättä?

Lehdessä oli muutama vuosi sitten juttu naisesta, jolla teki koruja suomalaisista timanteista, olisko ollut jossain Pohjois-Karjalassa. Samalla paikkakunnalla louhittiin jonkin verran timantteja.

Tässähän ensialuksi.
http://cc.oulu.fi/~petuisku/Mineralogia/Teksti.htm
http://www.gsf.fi/domestic/lehtiin/2005/lt051125.htm
http://www.kaavi.fi/vaikko/matkailu/timsuu/timsuo.htm

Geologia on mielenkiintonen ala , ittekki olen ollu siittä kiinnostunu.
Eikä vähiten sen takia että olen ollu geologien töissä muutamana kesänä.
Mutta väitteistä huolimatta , timantit eivät taho pysyä vaskoolissa.
Mutta tuokihan käypi ilmi nuilta sivuilta.

Saako kultaa huuhtoa Lapissa missä vaan? Esim jos ajelee Lappiin ja toppaa jonkin joen törmälle ja alkaa siinä huuhtomaan...ja jos sattuukin "nappaamaan" onko luvallista?

Marjaleena Lehtosen väitöskirjan yhteenveto-osa on osoitteessa:
http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/ma ... mberli.pdf

Malmikaivos Oy:n valtausraportti Lahtojoen esiintymästä kertoo, etteivät timanttien koko ja lukumäärä olleet riittäviä kaivoksen perustamiseen.
Kaivosoikeudet sai sittemmin edellä mainittu koruvalmistaja.

Kauppa ja Teollisuusministeriölle tehdyistä valtauksista saa yleisemminkin tietoa GTK:n sivujen kautta osoitteesta:
http://maps.gsf.fi/gtk/eexpert.asp

Nostromo ! Jos et ihan toisen valtaukselle satu. mikäpäse siinä.
Tuskin kukhan tullee kieltämhän, lähinnä puistavat päätäns , taas
yksi kolpenhelta karannu.
Mie ainaki olen kokkeillu melkhein joka joesta. enkä ole aina
viittiny mitenkhän kauvas kävellä.
On mulla nykki kultaa pienessä lasiputkossa , nuin 50 grammaa.
Eripuolilta lappia huuhottua, Norjasta Rovaniemelle , Kirunasta
Sallhan. Koko lapista on mahollista löytää kultaa.
Mutta tietenki se Ivalojoen seutukunta on parhaita aluvheita.
Rovaniemen ympäristössäki kultaa on hyvin hienoina hippuina, mutta
ihan kullaksi tunnistettavina. Lokan altaasta pohjoiseen sitä esiintyy isompina hippuina. Mutta suurimmaksi osaksi kulta on" malmina," jonkin sivukiven yhteyessä, tämmöistä kultaa ei huuhtomalla löyvvy.
Eikä aina asiantuntematon sitä kivestä ees tunnista.

Suomalaisista timanteista kiinnostuneille vinkkinä:
Tieteen seuraavassa numerossa 2/2006 julkaisemme niistä artikkelin, johon on haastateltu muun muassa tässä keskustelussa mainittua Marja Lehtosta. Lehti ilmestyy 21. helmikuuta.

Suomalaiset timantit on varmasti ihan kivoja.

kyllä timantin pitäisi ominaispainonsa puolesta vaskooliin jäädä kun kvartsi 2.6 ja kuukivikin 3 jää. korundi(rubiini ja safiiri 3.9) alituisesti vaskoolin pohjalla.

Jone !

Tässä lainaus yhestä nuista ylläolevista linkeistä.

Äärimmäisen harvinaisen timanttin löytäminen vaskoolilla vaatii Suomessa kuitenkin aivan ainutlaatuista sattumaa. Australian kallioperä on useimmiten satojen miljoonien vuosien aikana paikalleen rapautuneiden ja kemiallisesti muuttuneiden kerrostumien peittämä. Timantteja ja muita kimberliittimineraaleja löytyy läheltä esiintymää. Nuorta jääkautta siellä ei ole ollut ja kimberliittimineraalien kulkeutuminen ympäristöön on tapahtunut myrskyjen, tulvien, joskus termiittien ja jopa lintujen ansiosta. Kimberliittiesiintymiä on siellä helpoimmissa tapauksissa havaittu ilmakuvista. Timantinetsintä Suomessa on yleensä vaikeimpaa kuin Australiassa, kun luontoemo pyrkii täällä vielä suojaamaan näitä aarteitaan tiheän kasvillisuuden, vesistöjen ja soiden alle.

Pieniä hitusia voi vaskata myös Pirkanmaalla jostain purosista. Itse en ole kokeillut, mutta eräs harrastaja kertoi kokeilleensa. Hitusia ei juuri näe paljaalla silmällä, mutta kertoi jollain kynämikroskoopilla katsottuna olleen kiehtovia nekin.

Minkä tyyppisistä geologisista systeemeistä noita kannattaisi kokeilla? Kvartsijuonteita jos on paljon, niin silloin on mahdollista kultakin.

Aslak, tapana on jok kesä tehdä useampikin reissu Lappiin täältä kaukaa Espoosta.. On kierretty Jäämeren joka niemen nokka maasturilla ( oikeasti ) jo niin moneen kertaan, että voisi vaan keskittyä ylä-Lappiin, joka on kauneinta aluetta Suomessa ( Etelä-Savoa lukuun ottamatta..) Siitä Inarin kohdalta alkaa mielestäni kaunein Lappi ja aito tunnelma, jota ei voi koskaan unohtaa..

Kerro missä parhaat kulta-apajat, niin menen päinvastaiseen suuntaan

Missä kohtaa Lappia olet? ( älä kerro tarkasti, vihjaise...)