KESKUSTELU

Joo ei. Paitsi noin päivittäin, mutta sitähän ei varmaan lasketa


Jos nyt kehtaa jotain Abdusamatovin "deep freeze" -hörhöilyjä pitää perusteluina.

Auringon aktiivisuus voi varmaankin vaikuttaa ilmakehän syklisiin vaihteluihin. Auringon aktiivisuuden vaihtelun merkitys Auringon säteilyssä on kuitenkin hyvin pieni joten planeetan keskilämpötilaan vaikuttavana pakotteena se jää helposti muiden pakotteiden (kuten kasvihuoneilmiön voimistumisen) jalkoihin.

Se nyt vissiin on aivan turhaa saada sinua ymmärtämään, että on olemassa muitakin vaikutusmekanismeja kuin suora TSI:n vaihtelu.

MM. NAO:n ja aktiivisuuden välillä on lukuisten papereiden perusteella selvä yhteys, joka ei selity TSI:llä.

Taitaa olla mennyt jyvät ja akanat sekaisin. Merellä ja maalla korkeapaine syntyy ilman lämmitessä ja veden haihtuessa ja matalapaine ilman jäähtyessä ja vesihöyryn tiivistyessä. Ilmakehän kineettisillä ilmiöillä lienee mitätön merkitys ilmanpaineeseen vuoristoja lukuunottamatta.
Haihtuessa ilman kaasumäärä lisääntyy ja kosteuden tiivistyessä vähenee. Alkeisfysiikkaa, siksi matalapaineella sataa. Satanut vesi on poistunut ilmakehän kaasuista ja aiheuttanut matalapaineen.

Auringon säteilyllä on suuri merkitys jo eri vuodenaikoina. Pieni lasku osoittaa, että maan radan eksentrisyydestä johtuen, tammikuussa pintaan tuleva säteily on 15 W/m2 suurempi kuin heinäkuussa, siis kymmenen kertaa suurempi kuin IPCC:n olettama AGW-säteilypakote. Tämän voi havaita myös satelliittimittauksista.

Olisiko tämä sivu kohtuullinen yhteenveto Auringon aktiivisuuden, geomagneettisuuden vaihteluiden ja ilmakehän oskillaatioiden välisistä korrelaatiosta:
http://www.climatelogic.com/trends/nort ... ivity.html

Mitään Maapallon keskilämpötilaa nostavaa tai laskevaa noihin NAO ja AO -vaihteluihin ei kuitenkaan taida liittyä?

Mutta jos viittasit ideaan galaktisten kosmisten säteiden vaikutuksesta, niin siinähän on ongelmana trendien puute.

Oletko sattunut huomaamaan, että Maapallo kiertää Aurinkoa? Vaihtelu siis toistuu vuodesta toiseen eikä sellainen saa aikaan nousevaa tai laskevaa trendiä planeetan keskilämpötilaan vaan sellainen vaatii jotain muuta.

Miten tämä sopii yhteen UAH-päivämittausten kanssa? Niissä heinäkuu on aina (1999-2009) lämpimin kuukausi ja joulu-tammikuu kylmin (noin karkeasti katsottuna). Vai luenko sitä jotenkin väärin?

Kyllä. Tuo on ylivoimaisesti paras näkemäni sivusto ilmastosta.



Katsotaanpa. Oletetaan ensin, että meillä on 2 neliömetrin suuruinen musta pinta, jonka lämpötila on tasainen 15 astetta C. Tuo pinta säteilee Planckin mukaan 390.865 W/m2. Oletetaan sitten, että tuon pinnan toinen puoli on lämpötilassa 10 astetta ja toinen puoli 20 astetta. Tällöin pinta säteileekin keskimäärin 391.572 W/m2, eli 0.71 W/m2 enemmän. Kummassakin tapauksessa pinnan keskilämpötila on sama.

Tämä tarkoittaa sitä, että yleisesti jos keskilämpötila on vakio 15 astetta, niin pinnan säteily on pienimmillään silloin kun lämpötila on tasaisesti jakautunut.

Nyt maapallolla havaitut lämpötilajakaumamuutokset, jotka ovat ilmeisesti olleet seurausta noista oskillaatioista, ovat olleet sellaisia että keskilämpötila arktisella alueella on voimakkaasti muuttunut, mutta päiväntasaajan seudulla muutos on tuskin ollut näkyvä. Yleisesti jos arktinen alue esimerkiksi viilenee, niin silloin lämpötilajakauma maapallolla muuttuu epätasaisemmaksi, mikä siis yllä olevan mukaan tarkoittaa, että pinta säteilee enemmän. Mikäli maapallolle tuleva teho säilyy tällöin vakiona, niin maapallon keskilämpötila laskee, jotta tasapaino säilyy.

Näin ollen koska AO/NAO muuttavat maapallon lämpötilajakaumaa, ne muuttavat myös keskilämpötilaa, vaikka maapallolle tuleva teho olisi vakio. Muutokset ovat suuruusluokaltaan aika hyvin sitä, mitä muutoksia ollaan maapallon keskilämpötilassa nähty:

Nuo ovat varmaankin vain pohjoisen pallonpuoliskon lämpöjä. Maapallohan on radallaan lähimmillään Aurinkoa tammikuun alussa.

Mutta kyse on edelleen vain oskillaatioista. Auringon säteily pitää vaihtelut käynnissä mutta pitkällä aikavälillä (min 30v.) planeetta ei lämpene tai viilene ellei oleteta jotain muuta.

Ei tarvita mitään muuta mekanismia kuin seuraava:
Negatiivinen NAO/AO tarkoittaa heikentyneitä pasaatituulia. Heikentyneet pasaatituulet saavat aikaan pitkään jatkuvan El Ninon, joka purkaa merien lämpösisältöä tehokkaasti avaruuteen.

Merien lämpösisällön lasku viilentää vähitellen koko maapalloa.

Viimeksi tällainen hyppäyksenomainen viilentyminen tapahtui 1940-luvun alussa, jolloin El Nino kesti melkein 3 vuotta yhteen menoon.


Miten niin? Siinä jos mikään näkyy hyvä trendi.

Se sanoo, että "Daily global average temperature of near surface layer (ch04)", siis tämä näin:

Kyse on oskillaatioista, joiden amplitudiin Auringon aktiivisuus näyttää vaikuttavan. Tuossa esimerkki kuinka paljon maapallon lämpötilajakauma voi muuttua tämän mekanismin myötä:



Tässä siis palauduttiin 3. heikoimmasta aktiivisuusjaksosta jälkeen Maunderin minimin. Tämän (ja seuraavan) pilkkujakson myötä nähdään voimakkuudeltaan jopa suurempi ja laajempi käänteinen efekti, joka on jo alkanut:



(Toivotaan ettei kuvat häviä mihinkään).

1990 -luku oli voimakkaiden El Ninojen valtakautta, mutta se ei johtanut mihinkään viilenemiseen?

Se on totta, ettei varmoja ennustuksia voi näiden heilahtelujen tulevista liikkeistä tehdä. Tällä hetkellä kuitenkin näyttää siltä, että kylmän veden alue pohjoisellla Tyynellämerellä on loittonemassa Pohjois-Amerikan mantereesta ja Aleuttien matalan eteläpuolella vesi on lämpenemään päin. Tämä voi tietää lämpimän PDO-jakson kehittymistä, mutta voihan tilanne toki vielä kääntyäkin. http://weather.unisys.com/surface/sst_anom.html

PDO-graafista näkyy vahva lämmin vaihe v. 1940 - 42. Samalainen voisi nytkin alkaa El Ninon ja -AO:n vetämänä. Tämä tietäisi globaalisti lämpimiä aikoja, mutta kylmiä talvia Suomen suunnalle tuleviksi vuosiksi.