KESKUSTELU

Jompikumpi uutisista taitaa nyt juksata, joko tämä tai tuo MAK:n linkittämä.

...läpi 1900-luvun merivesi on noussut keskimäärin 1,7 milliä vuodessa... Tuohan on sata vuotta, ja 1,7 milliä vuodessa tekee sadassa vuodessa 17 senttiä!

Apinaa koijataan ja artisti maksaa!

Merien pintojen piti nousta nopeasti, kun koemme lämpimintä vuosikymmentä historiassa, mutta nehän on laskenut vuodesta 2010 lähtien.

http://ilmastohuijaus.blogspot.com/

Eikä nuo jäätiköidenkään määrätkään ole juuri muuttuneet, ainakaan sillä nopeudella, mitä on ennustettu tapahtuvaksi.

http://arctic.atmos.uiuc.edu/cryosphere ... arctic.png

http://arctic.atmos.uiuc.edu/cryosphere ... arctic.png

Ellei maapallon lämpötila rupea pian nousemaan, merien pinnat kohoamaan jne. menetämme kohta uskomme koko ilmaston muutokseen.
Lämpötilojen nousuvauhdin piti olla useita asteita tällä vuosisadalla ja merien pintojen nousun muutamia metrejä.

Yksi isoimmista ongelmista näissä kiivaissa ilmastokeskusteluissa on juuri tuo, että maallikot kuvittelevat saavansa todisteet ilmaston lämpenemisestä suunnilleen ikkunasta katsomalla - ja eletään tässä ja nyt lyhytnäköisesti.

Pienet vuoristojäätiköt reagoivat kyllä nopeasti ja ne ovatkin häviämässä hirveätä vauhtia esim Pamir-Himalajalta. Suuret mannerjäätiköt ovat taas hitaampia, sillä jäätikön pohjalämpötila on ratkaisevassa asemassa ja muutokset paksun jään alla vievät aikaa. Lisääntyvä lumisade saa aikaan jäätikön lisääntyvän virtauksen ja pohjan sulamisen, mutta viive on pitkä. Mutta se voi olla todella nopea, kun feed-back ilmiöt iskevät.

Jos monet (kuten Tiuri) väittävät ilmaston kylmenevän, on tämäkin totta. Ilmasto on kylmentynyt varsin tasaisesti noin 6000 v ja kylmenee edelleen. Mutta ihmisen aiheuttama lämmin piikki on järistyttävän terävä tässä 100 v mittakaavassa. Geologisesti ottaen piikki ei voi olla pitkä - kun metsät on tuhottu ja öljyt/hiilet poltettu ja CO2 liuetettu, niin palataan taas arkeen ehkä 200-400 v päästä. Seuraukset voivat tästäkin piikistä olla erittäin dramaattiset. Noin 135.000 v sitten ilmaston lämpötuila kävi tasolla, jolle sen nyt arvioidaan nousevan ja merenpinta oli tuolloin 6 m nykyistä ylempänä. Tampere olisi hyvä pääkaupunki, mutta yritetään nyt estää tämä globaali katastrofi vielä.

Eikös tuo Pamir ole niin korkealla että siellä on aina pakkasta?

Pamirin alueella on tietenkin hyvinkin eri korkeuksilla olevia kohtia. Lumiraja, jonka yläpuolella jäätikkö ja lumi ei sula vaihtelee vuodenaikojen mukaan. Jos menet Google Earthilla (GE) katsomaan, niin näet millä korkeudella se on kussakin osakuvassa. Jää valuu vuorilta laaksoihin lumirajan alapuolelle ja sulaa siellä. Sulamista tapahtuu myös jäätikön pohjalla lumirajan yläpuolellakin. GE-kuvista näet hyvinkin selvästi, että jäätikön reunalle kertyneet aivan tuoreen näköiset moreenit ovat kaukana jäätikön nykyisestä reunasta. Jäätiköt pienenevät nopeasti eri määrän eri paikoissa - laaksoissa 100 m vuodessa. Esim. Intialle ja Nepalille jäätiköiden sulaminen on katastrofi, sillä kuivuudesta kärsiville pelloille ei enää saada kasteluvettä kesäisin kun "vesitornit" - jäätiköt eivät sitä tuota.

Etelämantereen keskiosissa on aina -40 astetta pakkasta - silti jäätikkö sulaa siellä ... pohjastaan.

Niin, tai sitten näiden "vesitornien" osuus onkin vain muutamia prosentteja lopun tullessa monsuunisateista:
http://www.scientificamerican.com/artic ... redictions
Aika nopeasti myös tuntuu unohtuvan 'Glaciergate'. Tällä vauhdilla kun ne Himalajan jäätiköt eivät ole kadonneet kuin vasta aikaisintaan vuosisatojen päästä... ja toisekseen jäätiköidenkin vesi on sadannasta peräisin.

Qin=Qout

Tämä jäätiköiden merkitys kesän vesivaroihin on erittäin otollinen aihe näille ilmastokinaajille - kummallekin epätieteelliselle osapuolelle. Järisyttävää todistetta kaivetaan näistä havainnoista kummassakin ryhmässä. Totuus on kuitenkin varsin selkeä.

Jos otamme vaikka Ganges-joen esimerkiksi, niin joen yläjuoksulla jäätiköiden sulavesien osuus on 80 %, puolessa välissä noin 50 % ja suistossa alle 10 % johtuen vedenkokooma-alueen pinta-alasta ja korkeudesta. Samanlaiset asetelmat ovat kaikkissa joistoissa. Lisäksi kesävirtaamiin on otettava mukaan myös lumenviipymästä kertyvä vesimäärä, mikä on myös suuri tekijä kesävirtaamalle.

Kun ilmaston muutos on jo nyt radikaalisti pienentänyt jäätiköitä ja kun lumiraja nousee jo keväällä yli 100 m korkeammalle kuin ennen, on kesävirtaaman komponentit muuttuneet. Seuraavan 30-50 v aikana jäätiköiltä tulevan virtaaman osuus on normaalia suurempi johtuen juuri siitä, että jäätiköt ovat häviämässä - sen jälkeen tapahtuu radikaali kesävirtaaman lasku ja tällä tulee olemaan katastrofaalinen merkitys mm maataloudelle. Yhtä katastrofaalista on kevätvirtaaman nopea lisääntyminen, mikä aiheuttaa tulvia. Tällaiset tulvat ovat tuhonneet Pamir-Himalajan alueella jopa kaupunkeja - puhumattakaan infrastruktuurista - ja tuhansia ihmisiä kuolee vuosittain lämpenemiseen liittyvissä katastrofeissa, kuten maanvyörymissä, lumivyöryissä ja tulvissa.

Näistä asioista on helppoa keskustella meillä Suomessa, mutta kun tutustuu ongelmiin henklilökohtaisesti vaikka Pakistanissa, ymmärtä katastofin laajuuden ja ihmisten kärsimyksen jo nyt.

Mitenkähän esimerkiksi Suomen jokiin riittää vettä vaikka meillä ei ole yhtään jäätikköä? Kymijokikin on tällä hetkellä ihan tulvarajoilla.

Etelämantereen kesäinen merijäätikkö on kasvanut viime vuodesta reilut miljoona km², lähes neljänneksen:




Viimeaikaisten teorioiden mukaan tämä johtunee veden hälyttävästä lämpenemisestä

Tuo merijään laajuus ei liity mitenkään tähän keskusteluun jäätiköistä, ilmastonmuutoksesta ja merenpinnasta. Tai jos liittyy, niin se indikoi ilmeisimmin jäätikön nopeutunutta sulamista, makean veden määrän kasvua jäätikön äärellä ja näin alhaisempaa jäätymislämpötilaa. Itse Etelämantereen mannerjäätikkö selfeineen on se asia, mikä voi muuttaa koko maapallon nopeastikin katastrofiksi. Kuten sen historia opettaa, voi merenpinta nousta nopeasti jopa 6 m nykyistä ylemmäksi kuten tapahtui 135.000 v sitten.

Tässä on vedenpuuteongelman ydin. Vesimäärät riippuvat sateista ei jäätiköistä, sillä jäätikönkin määrä riippuu lumisateista. Ilman lämpötilalla voi olla vaikutusta lumisateiden määrään ja siten jäätikön määrään. Harhakuva on monella, että ilman lämpeneminen sulattaa jäätiköt.

Tuo fraasi on jo nyt vanhanaikainen. Sitä käyttää enää ajattelussaan pysähtynyt joukko. Kun ei ole edes ilmastonmuutosta, kuinka sille olisi seurauksia? ITL väittää, että tämä kylmä aika on Siperiasta tullut ja liittyy ilmastonmuutoksen aiheuttamiin ääri-ilmiöihin. Mutta kylmyys Euroopassa juuri nyt on normaalia ilmaston vaihtelua. Kylmeneminen on tällä kertaa lisäksi globaalia vaihtelua.

No tuo yllä oleva on niitä salaliittotarinoita - tieteen kanssa ei tuolla ole mitään tekemistä.

Esimerkiksi Pamirin-Himalajan alueella sademäärät ovat nousseet ylempänä ja laskeneet alempana. Kaikki jäätiköt ovat pienentyneet radikaalisti. Tuo veden johtama lämmönsiirto ei ole mikään mainittava idea ... lämpö johtuu jäähän monella luonnollisella tavalla ja sade on yksi. Jäätikön päällä sataa kylmempää lunta kuin mikä on jäätikön lämpötila. Jäähän johtuva kokonaisenergia on osattu mallintaa jo 100 v sitten ja siitä ei oikein saa mitään salaliittoa syntymään.

Suomessa jokien virtaamaan vaikuttaa vesistöalueen sadanta, lumen sulaminen, ja maastopidäntä (viive, jonka maan pintakerrokset ml. kasvillisuus saa aikaan veden kulkeutumisessa puroon) sekä pohjaveden kulkeutumisnopeus. Suomessa viive on varsin pitkä kun metsät ja suot pidättelevät vettä. Toisin on tropiikissa, jossa lateriitti ja sen niukka kasvillisuus ei pidätä vettä juuri lainkaan ja sade aiheuttaa jokien tulvimisen heti.

Talvellahan lähes koko sadanta jää lumena maastoon ja vasta keväällä se vesi tulee jokiin. Silti joissa on vettä pääosin pohjaveden syöttämänä.

Ilmastohörhöt näköjään löytävät epätoivoisen oljenkotrren aina jostakin nettiä selaamalla. Ei tullut sitten mieleen laittaa viestiisi niiden kaikkien muiden jäätiköiden volyyminmuutoskuvia mitä varmaan näit selatessasi. Pamirin alueella on muistaakseni muutama laaksojäätikön kielekettä, jotka ovat pysytelleet samanpituisina 10 v ... ja sitten 3000 sellaista, jotka ovat perääntyneet hyvinkin samaan tahtiin noin 100-150 m vuodessa.

Tällainen laaksojäätikkö on hieman huono ilmastoindikaattori, sillä kun iso jäätikkökilpi ylempänä sulaa ilmastonmuutoksen kiihdyttämänä, se saattaa valua nopeasti laaksoihin ns. surge-ilmiön seurauksena. Näitä eteneviä laaksojäätiköitä tullaan taatusti näkemään enemmänkin kun jäätiköt romahtavat. Surget kuuluvat muutenkin normaaliin jäätikön dynamiikkaan.

Tästä näet oikein tarkkaan miten jäätiköt ovat käyttäytyneet vuosien kuluessa:

http://www.environmentmagazine.org/Arch ... -full.html

Kuten esimerkiksi juuri tämä

Voiko olla varma, etti näissä liioitella ja valita tietoja ilmastonmuutoksen todisteluksi.


Uskotko todella, että alailmakehän mahdollinen 0,8 asteen lämpeneminen sulattaisi jäätiköitä kiihtyvällä vauhdilla? Jos uskot, arvioi ensin sulaneiden jäätiköiden määrä ja ota sitten taskulaskin ja laske tähän kulunut energia. Huomaat ettei environmentalistien väite, että lämmennyt ilma sulattaa jäätiköitä, ei voi pitää paikkaansa. Ei Suomessa lämminnyt kevät ilma sulata edes lumia pois, siihen tarvitaan aurinkoa ja sateita tai vähintään kovia tuulia, jotka haihduttavat lunta.