KESKUSTELU

Kritiikki kohdistui tuohon Tucin Tamino-grafiikkaan.

1980-luvun näkemys 1900-luvun lämpötiloihin perustui kattavaan sääasemaverkostoon, osattiin toki silloinkin poimia lämpöisiä asemia dataan.
1990 jälkeen sääasemien määrää vähennettiin vaikeuttaen historiallista vertailua.



Se mitä on tapahtunut 1990 jälkeen


ei anna aihetta huoleen

Kaksi tai kolme rinnakkaista mittausorganisaatiota takaisivat hyvän datan saannin ja kun asia on saanut niin merkittävän yhteiskunnallisen aseman, kustannus olisi perusteltua.

Asemia on ilmeisesti haluttu jättää juuri urbaaneille alueille helpon luennan ja huollon vuoksi?

Näin siinä kävi ja kaupunkien ulkopuolisille alueille jäi ne lämpöiset UHI-asemat kuten lentokentät ja syntyi lapa mailaan

Eikä tuo edes riitä, vastahan todistettiin, että näiden urbaanien alueidenkin asemien dataa oli peukaloitu paremmin agendaan istuvaksi ja sekä NASA:n että UHI:n raakadatan oli "koira syönyt" !

Tuo sääasemaverkostojen data on ainakin GHCN:n osalta saatavilla edelleen. Tuossa 80-luvun taitteessa saatiin myös satelliittimittaukset, ja tällä hetkellä ainakin satelliittimittaukset ja maamittausket tukevat toisiaan siltä osin, että lämpenee ja merkittävästi. Lue vaikka perusteet: http://en.wikipedia.org/wiki/Satellite_ ... asurements


GISS, Hadley, RSS, UAH ja lisäksi läjä muita satelliittien tulkitsijoita. Niitä mittausorganisaatioita ON JO, mutta jostain syystä ei mene jakeluun asia. Ja ne urbaanit asemat tunnistetaan öisillä satelliittikuvilla ja niiden lukemia joko korjataan vastaamaan lähialueen "puhtaita" asemia tai ne jätetään kokonaan pois laskelmista. Jos joku kuvittelee, että työkseen asemien datan kanssa pelaava ei moisia tajua niin kuvitteleeko moiset että näille mittaajille maksetaan palkka banaaneissa? Ne on helvetin terävää sakkia, ja on noin 398532985982 kertaa miettineet nää ongelmat, joita jengi täällä hokee vuodesta toiseen.

Tähän väliin tuikkaan, että banaaneissa tuskin maksetaan, mutta noin vuodesta 1990 noin vuoteen 2000 Venäjällä julkisen sektorin palkat maksettiin pääosin vodkana, rintaliiveinä, mustekyninä ym. vaihtokelpoisena tavarana jotka sitten vaihdettiin paikallisella "ryynokilla" leipään ja kananmuniin tai kulautettiin kurkusta alas. Ja tää tarina on tosi. Taloustietelijänä voisit olla kiinnostunut mitä ko. maassa tapahtui 1990-luvulla ja miten se vaikutti kaikkiin yhteiskunnan perustoimintoihin.

GISSin algoritmit korjaavat ympäristön "puhtaita" asemia - tämä fakta on todistettu jo moneen kertaan. Lisäksi myös GISSin asemaverkostosta jo poistetut asemat korjailevat asemadataa tulevaisuudessa.

Koko GISSin asemaverkostosta "puhtaita" ei-valaistuja asemia on ainoastaan 128 kpl koko maailmassa. Ja yhtään niistä ei ole esimerkiksi USA:ssa. Tietokannoissa olevista "puhtaista" asemista on oikeasti "puhtaita" aniharva - ja näillä "puhtailla" (mutta oikeasti UHI-saastuneilla) asemilla korjaillaan parhaimmillaan asemadataa 1000 km päähän.

http://wattsupwiththat.com/2009/07/20/a ... record-is/
http://wattsupwiththat.com/2009/07/15/g ... -than-row/

Lyhyellä aikavälillä pilvisyys toki nostaa myös yön alinta lämpötilaa - etenkin korkeammilla leveysasteilla - tasoittaen osan lämpötilavaihtelusta. Olennaisinta on kuitenkin tropiikin alueen auringon energia, joka kirkaalta taivaalta paistaessa tuo mereen merkittävän määrän lämpöä. Pilvisellä säällä jää tuo lämpö siirtymättä meriin. Vuosien aikana tämä kääntää merien lämpösisällön laskuun.

Koska maapallosta on yli 70% merien peittämää, määräytyy maapallon keskilämpötila pitkälti merien pintalämpötilan kautta.



Kyllä tämä korrelaatio näyttää minusta erittäin hyvältä:

Wattsin työ on ihan turhaa, koska huonoimmatkin mitta-asemat hoitavat hommansa yllättävän hyvin. http://logicalscience.blogspot.com/2007 ... tions.html

Kyseinen tv-meteorologi ei todellakaan ole mikään alan asiantuntija. Katso vaikka tämä: http://tamino.wordpress.com/2008/03/02/ ... with-that/

Välillä jotain, josta voi olla about samaa mieltä. Mutta pilvisyyteen vaikuttavat hyvin monet seikat, ja merien pintalämpötilojen viileneminen vähentää pilvisyyttä, joka taas lisää säteilymäärää pintalämpötiloihin, joka taas lisää pilvisyyttä jne... ylipäätään ilmakehän vesihöyry on palautekytkentä, koska sen määrä vaihtelee muiden olosuhteiden mukaan nopeasti.


Katsopa viime vuosikymmenien osalta joka on nimenomaan tässä keskustelussa, lämpötilat ovat reippaasti korkeammalla kuin tuo teoria edellyttäisi. Ja millä hitolla ne on keskiajalla mitanneet kosmista säteilyä? Ja onko sillä tosiaan jotain väliä, että korrelaatio proxyjen perusteella on ollut ennen teollista vallankumousta, koska se ei liity keskusteluun millään tavalla. Minähän sanoin, että kyllä se korreloi lämpötiloihin, mutta ei selitä viimeaikaista lämpenemistrendiä ja täysin samaa osoittaa oma käppyräsi.

Ja katso nyt vielä tätä graafia:



Ylemmässä raakadatat, alemmassa lämpötilagraafista poistettu lämpenemistrendi ja muut tekijät. Ainoastaan siten saadaan järkevä korrelaatio.

Eiköhän se kausaalisuus mene niin päin, että vähentynyt pilvisyys nostaa lämpötilaa (ainakin tropiikissa ja päivällä) eikä päinvastoin.


Jos huomioidaan lisäksi AMO+PDO+ENSO saadaan varsin oivallinen korrelaatio - niistä tulee se "lämpenemistrendi" tuohon päälle.

Kosmisen säteilyn määrää historiassa voidaan selvittyää radioaktiivisten isotooppien kautta. Jos se tapana kelpaa CERNille, niin eiköhän se kelpaa meillekin.

Muutenkin vertailussasi on se pielessä, että oletat pilvisyyden määrän vaihtelun vaikuttavan suoraan viiveettä maapallon lämpötiloihin. Ei se mene niin, vaan todellinen vaikutus tulee merien lämpösisällön muutoksista - ja tämä tapahtuu aina viiveellä (globaalilla tasolla). Paikallisesti mantereen päällä vaikutus on tietysti välitön.

Jaa - toistat siis NOAA:n ja GISSin argumentin, että UHI-asemien dataa käyttäen HOMOGENISOIDUT ruraalit asemat verrattuna UHI-asemien dataan tuottavat suunnilleen saman lämpenemistrendin.

Äärimmäisen yllättävää. Voisipa sanoa kerrankin, että nuo homogenisointialgoritmit toimivat niin kuten ne on suunniteltukin toimivaksi.

Kyllä toisen asteen sovitus sopii tuohon paljon paremmin kuin lineaarinen. Ymmärrätkös yhtikäs mitään matematiikasta?



Heh. Vai oikein KTM. Mistä lähtien kauppatieteiden tutkinto antaa valmiuksia luonnontieteisiin? Minulla tekninen korkeakoulututkinto matematiikka pääaineena. Tosin en anna sille juurikaan arvoa, tutkinnot ovat sittemmin kokeneet inflaation.



Ei ole. Esimerkiksi Helsingin trendi 1935-2005 ja Sodankylän 1935-2004 ovat vielä negatiivisia GISS:in datasta laskettuna. Näin ollen voidaan sanoa, että ainakaan 80 vuodessa ei ilmastossa ole tapahtunut muutosta. Viimeisten 20-30 vuoden tarkastelu pelkästään se vasta kirsikanpoimintaa onkin.



Lämpötilojen lasku tämän vuosikymmenen aikana.



CO2 -pakote on noussut tällä vuosikymmenellä enemmän kuin 1980- ja 1990 -luvuilla kummallakin. Ilmeisesti lämpötilat eivät sitten sinun mukaasi nousseet tuolloin 0.4-0.5 astetta CO2:n johdosta, koska sen vaikutus ei voi olla niin iso.

Tätä juuri hain takaa. Miksi ihmeessä itse käytät tarkoitushakuiseti erilaisia aikavälejä perustellessasi omaa kantaasi?



Mitenkäs ENSOt esimerkiksi? Entäs tulivuorenpurkaukset?

Pitkästä tarkastelujaksosta taas seuraa se, että LUOTETTAVAA dataa pitää saada pitkältä aikaväliltä. Nythän on juuri ilmennyt, että tuota dataa on törkeällä tavalla vääristelty.




Kukaan omilla aivoillaan ajatteleva ei voi oikeasti olla sitä mieltä, että lentokentiltä mitatut lämpötilat esittäisivät luonnollista lämpötilaa. Ja juurihan kerroin, että olen heille asiasta kertonut - ja sitä ei tunnuttu noteeraavan mitenkään. Tämä osoittaa mielestäni sen, että dataa tarkoitushakuisesti halutaan väärentää. Samanlaista UHI-datan mukaan ottoa on nähtävästi käytössä laajemmaltikin, yritettäessä perustella väitettä "ilmasto lämpenee ja syynä on CO2".

Onko nyt todellakin niin, että kun auringon aktiivisuudet ja muut tiedossa olevat seikat huomioidaan, niin CO2 ei sitten lämmitäkään. Siltä se vaikuttaisi. Toki datoja väärentämällä saadaan aikaan mystinen lämpötilan nousu, johon sitten CO2 sopii hyvin selittäväksi tekijäksi, kun muutakaan syytä ei ole.



Hyvä, että olet ymmärtänyt keskustelun oleellisimman pointin. Minäkin olen ihmetellyt, että kaikesta hypestä huolimatta ei ole käytettävissä edes luotettavaa dataa. Kun ei ole dataa, ei voi muodostaa kunnollista käsitystäkään.