KESKUSTELU

Pahoittelen oli ehkä kieltämättä poliittisesti korrektimpi termi. Ajattelin jo, että olisin päässyt tiedustelemaan joltakin ahtaajalta mitä hän ajattelee tämänhetkisestä tilanteesta, mutta eipä onnistunutkaan. Pöh.

niin, ymmärrän toki että siihen ikäasiaan on aina niin helppoa tarrautua, jopa pakollista. myönnän että en ole vielä ehkä yleissivistykseltä suurimmanosan tämän foorumin käyttäjien tasolla, eikä tarvitse vielä ollakkaan. väitän kuitenkin että osaan jo käyttää omaa järkeäni ja nähdä asioita omilla silmilläni.

mutta ihanpa aikuisten oikeasti, en näe edes mitään järkeä lähteä tuomaan omia mielipiteitäni esille koska sillä ei ole mitään vaikutusta sinun ajatteluusi. olen sen oppinut Advocatus Diabolin väittelystä että ihminen/(uskovainen siinä tapauksessa) on sokea omien mielipidelinssiensä läpi.. liian monesti. joten jatkakaa hienoa keskustelua aiheesta.

alkuperäinen kommenttini oli tehty suuren raivonpuuskauksen alaisena täysin kontrolloimattomana ja täysin vaistojen varassa

ps. ja haetko jotain hienoa imagoa tai jotain kyösti pöysti ilmiötä tuolla järkyttävällä "murteellasi"?

kieltämättä haluaisin itsekkin kuulla joidenkin ahtaajien kommentteja tästä asiasta, ja haluaisin ehkä jopa vähän tökkiä niitä terävällä kepillä.

No murteeseni on puututtu jo riittävän usein.
Olen kaikille vastannut samoin: jättäkää lukematta jos ette ymmärrä. Kirjoitan äidinkielelläni, koska sen osaan parhaiten, enkä sitä häpeä ollenkaan.
Ruotsissa ollessani huomasin , että eripuolilta ruotsia tulleet
ihmiset puhuivat sumeilematta kotiseutunsa murretta, eikä sitä kukaan pitänyt pahana.Päinvastoin ihmisiä arvostettiin heidän kotiseutuuskollisuutensa johdosta.

Mutta suomessa sellaista ihmistä joka käyttää omaa murrettaan katsotaan pitkään.

Tosin onhan täälläkin poikkeuksia, niimpä Sami Jauhojärvi puhuu omaa murrettaan , eikä Häntä kukaan moiti.
Sattuu jopa puhumaan suunnilleen samaa murretta, kuin mitä itsekkin puhun.
Eihän meiltä Samin isän kotikylään pitkä ole, niin että murrekin on sama. Tunnen jopa miehenki !!
Mitä tulee itse lakkoon Aweb sanoikin jo mitkä ovat todelliset lakon vaikutukset rahallisesti, elikkä oikeastaan ihan mitättömät.
Mutta kuten aina ,niin työnantajapuoli pukkaa nytkin
melkoisen paksua "tuubaa", lakon välittömistä vahingoista.

Tuolla ikäkysymyksellä tarkoitin sitä, että ihminen oppii
ajanmyötä jättämään tämäntapaisissa asioissa tunteet sivuun, eikä suhtainnu asioihin ensivaikutelman perusteella.

Pitempään harkittuaan ihminen usein huomaa, että se ensireaktio , tunteen liikahdus saattoikin olla väärä, ja sen myötä syntynyt kuva tapahtumista oli täysin väärä.

Usein nuori ihminen ei osaa katsoa tilanteita laajemmasta näkövinkkelistä, vaan katsoo asioita omista lähtökohdistaan käsin. Silloin on mahdollista että asian kokonaisuusvaikutelma vääristyykin, ja nuori tulisieluinen ikäänkuin liukuu täysin "väärälle puolelle," jopa omaltakin kannalta katsottuna.
Kaikkia asioita pitää osata katsoa useammalta kantilta, ei riitä että katsotaan tätäkin lakkoa pelkästään, joko työnantajan tai ahtaajien kannalta.

Lakkoon johtaneet syyt pitää tuntea, ja lakon kokonaisvaikutus, se kokonaisvaikutus senkin jälkeen voitti kumpi osapuoli tahansa.
Harkitsemaan oppii, samoin oppii tutkimaan asioitten oikeaa
tolaa, ainoastaan iän karttuttua, ja silloin kun kykenee hillitsemään tunteensa.

Kuten jo kerrottu, varastoja ei välttämättä ole käytettävissä. Lisäksi moni tuote on tilaustuotteita, joita ei voi paljoa tehdä varastoon, kun menekistä ei ole mitään tietoa. Jos esim. paperi tehdään väärällä pinnoitteella ja vääränlevyisenä rullana, ei se mene koskaan kaupaksi. Esim paperin osalta puhutaan tiukasti kilpillusta markkinasta, jossa asiakkaan tarve tuotteelle on heti, eikä ASIAKAS voi odottaa että lahtaajat päättävät lopettaa akkojensa kanssa leikkimisen, jotta paperirullat saadaan laivoihin. Sanomalehdet on painettava ja murot kartonkirasioihinsa pakattava joka päivä normaaliin tapaan, joten toimituksen estyessä mistä tahansa syystä, vaihtaa moni asiakas pian toimittajaa sellaiseen, joka kykenee takaamaan tuotteiden toimituksen ajoissa. Kerran menetettyä asiakasta on vaieka saada takaisin, ainakin jos ei tilanne muutu todistettavasti esim. niin että mainitun avainryhmän lakkoilu kielletään. Viivästynyt toimitus lisäksi laukaisee usein erilaisia sopimussakkoja ja vahingonkorvauksia maksettavaksi, tai voi aiheuttaa hinnanalennuksia.

Jos puhutaan jostain toimituksen suhteen ei-kiirellisestä, räätälöimättömästä massatuotteesta, joka mahtuu suht. pieneen tilan ja siis voidaan varastoida, olet jo melkein oikeassa, muttet sittenkään. Nimittäin, tuskin kukaan tuotteet jo tilannut maksaa laskuja ennenkuin saa tuotteensa. Eli siis myyntitulojen saanti viivästyy. Sen sijaan tuotantokustannukset juoksevat kaiken aikaa jos normituotantoa jatketaan. Varastointi- ja kuljetuskustannukset saattavat erityistilanteen vuoksi jopa nousta normaalia korkeammaksi. Tämänkaltainen tilanne vaatii yrityksiltä suuria määriä löysää rahaa, jotta siltä ei lopu kassa. Kun kassa hupenee, on edessä joko kustannuksia aiheuttavan lainan ottaminen, tai jopa konkurssi, jos lainaa ei kukaan suostu myöntämään tai sen maksusta ei selviä.



Höpötystä ilman perusteita tai asiayhteyttä. Ei kukaan ole metsätaloudesta edes puhunut tässä asiassa, sekoittanet sen nyt metsäteollisuuteen? Sekin on tällä haavaa kyllä pyörinyt jo tovin voitollisena, joskin vain niukasti, joten lakko voi olla vaa'ankielen asemassa.



Pari vuotta sitten paperiteollisuuden työntkeijöiden lakko oli selkeästi tällainen. Jos lahtaajat aiheuttavat akkoilullaan yhtä pitkät paperiteollisuuden työseisokit, seuraukset ovat paljon suuremmatkin, koska muukin teollisuus kärsii lisäksi.



Ajamalla vientiyrityksiä konkurssiin tai aikaansaamalla tuotannon siirtämistä ulkomaille, luotettavampien kuljetusyhteyksien päähän markkinoista.



Mitä sitten? Paperityöläiset ovatkin samoista nuoteista laulelleet jo vuosikymmeniä, ja kas, heidän lukumääränsä on tipahtanut kymmenekseen.



Työnantajapuoli ei ole kuitenkaan lakkoillut ja näitä pulmia aiheuttanut. Lapsikin alkaa itkeä ja riehua jos siltä vie tikkarin, joten mitä sitten, jos maksumiehet muuttuvat aggressiivisiksi? Ehkä he ovat olleet kuin lauhkeat lampaat, kun ahtaajat ovat tähän asti erityisen huomattavia etujaan hankkineet, ja maksaneet kiltisti. Nyt lieka on kuitenkin kiristynyt niin, että löysää ei enää ole, mutta ahtaajat onnettomat eivät tätä älynneet vaan kuvittelevat että voivat samaa posketonta rosmoamistaan jatkaa loputtomiin.

Puhuttu ja kirjoitettu kieli ovat kaksi eri asiaa. Murteet ovat puhekieltä, kun taas kirjoitettu kieli on - kirjakieltä. Minäkin puhun useita murteita, enkä juuri koskaan kirjakieltä, mutta en näe mieltä häiritä kommunikaatiota murrekirjoituksella silloin kun medium on teksti eikä puhe.

Ahtaajat ovat pullonkaulana lähinnä vain siitä syystä, että ovat onnistuneet neuvottelemaan sellaiset sopimukset, jotka estävät järkevän työvoiman käytön. Mitään markkinataloudessa myytävää erikoisosaamista heillä ei ole, työhön pääsee peruskoulupohjalta ja uusien koulutus on helppoa.



Satamaoperaattorin kannattavuus ei ole mikään uskon asia, vaan voidaan todeta suoraan tilinpäätöksestä. Kannattavuus on ollut viime aikoina huono.



Edelleen, tämä voidaan todeta tilinpäätöksistä. Satamaoperaattorit ovat täysin riippuvaisia tuonnista ja viennistä, mikäli nämä vähenevät, vähenevät myös satamaoperaattorien työt.



Hierarkian yläpäässä olevat kantavat myös vastuun, johtajilla ei ole työsuhdeturvaa.



Tällainen muutosturva ei tule leviämään muualle, koska se vaatisi koko järjestelmän muutoksen toimiakseen.

Ei voi olla niin, että Suomessa firmat kustantaisivat nykyistä työttömyysturvaa, maksaisivat sosiaaliturvamaksut nykyiseen tapaan ja vielä muutosturvan sellaisten maiden mukaan, jotka eivät joudu työttömyysturvaa ja sosiaaliturvamaksuja maksamaan samalla tavoin kuin Suomessa. Yritysten kilpailukyky ei yksinkertaisesti kestä tätä.



Jep. Ja tässä lakossa parhaiten pärjäävät ne, jotka ovat siirtäneet tuotantoa ulkomaille, koska ne voivat lisätä tuotantoa siellä. Tämä lakkohan puree niihin, jotka ovat investoineet Suomeen.



Mistä rahoista mielestäsi työttömyysturva maksetaan? Taikakeijut taikovat rahat siihen?

et ole kuullut eduskunnasta ja EU byrokraateista ? jälkimmäinen kappale kuulostaa juuri heiltä.

Paitsi jotta eduskunnan ja EU:n pyrokraatit ei todellakaan ole kansantalouden kannalta yhtä tärkeitä. Molemmat porukat voi hyvin olla kuukausi tolkulla tekemättä työtä ja asiat ei muutu miksikään, vana kun ahtaajat on pari päivää poissa duunista niin maa kaatuu.

Minusta vastuusta pitäisi maksaa!

Kun varastot ovat täynnä, tehdas pannaan kiinni. Kun tehdas on pantu kiinni, työntekijöille ei kohta pian tarvitse enää maksaa palkkaa. Kuten sanoin, paperitehtaat tekevät miljoonien eurojen tappiota ilman lakkoakin. Paperiteollisuus väitti muistaakseni, että päivittäiset tappiot ovat lakon vuoksi 7-8 miljoonaa euroa päivässä. HS:n tietojen mukaan ko. teollisuuden tappiot per päivä ovat ilman lakkoakin 4-5 miljoonaa euroa. Tappiota siis lakon vuoksi syntyy, mutta sen vaikutusta on liioteltu aivan älyttömästi. Vain UPM on tehnyt voittoa viime vuosina. Lisäksi kannattaa muistaa, että maamme ylivoimaisesti aktiivisimpia lakkoilijoita ja maan "polvilleen panijoita" ovat olleet nimenomaan paperityöläiset. Voisiko paperiteollisuuden valtaisa tappiollisuus olla osittain selitettävissä tämän kautta? Ehkäpä paperiteollisuuden valtaisat palkkavaatimukset ovat ko. teollisuudelle suurempi koetinkivi kuin ahtaajien vaatimukset?



No HS:ssa tutkittiin tätä väitettä nimenomaan aikaisempien paperiteollisuuden lakkojen pohjalta. Tuo sama väite kun esiintyi näittenkin lakkojen yhteydessä. Lopputulos oli, että väitteellä ei ole pohjaa. Asiakkaat eivät kaikonneet paperiteollisuudelta työntekijöiden lakkoilusta johtuen.



Onko nyt tapahtunut niin?



En kiistä sitä, etteikö ahtaajien lakko aiheuttaisi paperiteollisuudelle ja muullekin teollisuudelle lisää tappioita. Totean vain julkisuudessa olleisiin laskelmiin vedoten (HS), että ko. tappiot eivät ole lähimainkaan niin suuria kuin väitetään, ja että tappioksi on nyt työnantajan taholta laskettu sellaisiakin miljoonaluokan summia, jotka todellisuudessa eivät ole tappioita laisinkaan. Lisäksi, kun työntekijöille on tehtaiden sulkemisen jälkeen lopetettu palkanmaksu, syntyy säästöjä. Näin ollen vyörytyksesi, jossa ahtaajia käytännössä syytetään jonkinlaisesta maanpetturuudesta ovat aiheettomia.





Tarkoitat paperiteollisuutta, kuten minäkin. Joo, siis paperiteollisuus on raskaasti tappiollista. Suomen paperiteollisuudesta vain UPM on viime vuosina tehnyt voittoa. Muiden päivittäiset tappiot ovat 4-5 miljoonaa euroa ainakin HS:n mukaan.

Jos sinulla on tunnussanat HS:n digilehteen niin ko. juttu löytyy tästä:

http://www.hs.fi/haku/?kaikkiSanat=ahta ... ari&rivi=6

Otsikon: "HS testasi viisi myyttiä ahtaajien lakosta" alta.

Jos tunnussanoja ei ole, niin kirjastosi lukusalista löydät varmaankin helposti 6.3. 2010 ilmestyneen numeron. Siinä aika hyvin lytätään paisuttelevat väitteesi.



Oliko? Todisteet?



Liian korkeat palkkavaatimukset ovat varmasti yksi syy paperiteollisuuden ahdinkoon, mutta ei todellakaan ainoa, kuten aiheesta käymiemme keskustelujen perusteella(kin) hyvin tiedät.



Kyllä minäkin pidän heidän vaatimuksiaan kohtuuttoman ahneina, eikä minulta heru sympatiaa heille sen vuoksi. Mutta ehkäpä työnantajien näpäyttäminen työntekijöiden oikeuksista on silti paikallaan ihan koko maan kaikkien työntekijöiden vuoksi. Ei pelkästään ahtaajien.

Ensinnäkin tuossa on muistaakseni jokin seitsemän päivän marginaali, jonka ajan palkanmaksua ei saa keskeyttää vaikak tuotanto katkeaisikin. Toisekseen, olet kyllä oikeassa että tuotannon alasajo vähentää juoksevia kuluja, eli ns. muuttuvia kustannuksia. Sen sijaan kiinteät kustannukset (rakennukset, velanmaksut, tukitoiminnot jne.) eivät vähene mihinkään. Eli vaikka tulovirtoihin tulee nollajakso, menoihin ei tule -> kyseinen ajanjakso tuottaa silkkaa tappiota.



Kuten sanoin jo, väitteesi vaatisi todisteita, mutta eihän sinun mielestäsi tarvitse valheitasi todistella. Toistolla kuvittelet menestyväsi.



Minkä tietojen?



Millä perusteellla? Entä ymmärrätkö, että jos jo ennestään kannattavuudessa on ongelmia, niin ei ennakoimaton, hallistematon lisätappio asiaa ainakaan edesauta, joten mahdollisiin, väitettyihin muihin tappioihin vetoaminen ei poista lakon aikaanaamisia mihinkään?



Ahtaajien lakko ei ole tapahtunut "viime vuosina", vaan nyt, vuoden 2010 ensimmäisellä neljänneksellä. Ei "viime vuosien" tuloksella ole tässä mitään relevanssia, kun puhutaan tämänpäiväisistä tuloksista ja tappioista.



Näinkin varmasti on, mutta paperityöläisten korkeat palkatkaan eivät aikaansaa tuotantokatkoksia, jotka ovat katastrofi. Ne kaventavat vain voittomarginaaleja, mikä on tilanne jonka kanssa voi vielä elää. Liikevaihdon jatkuvuus on tärkeintä eritoten silloin kun ollaan ahtaalla. Paperilakko toissa vuonna oli verrannollinen tilanne, siinä olet oikeassa ja olen kanssasi samaa mieltä. Silloin itsekin tuomitsin ko. lakon vähän samaan tyyliin. Silti tässäkin on ero, koska paperilakko kohdistuu suoraan ja pääosin ainoastaan neuvotteluosapuolena toimivaan teollisuuteen. Ahtaajien tapauksessahan täysin syyttömät sivulliset kärsivät nyt pahiten. Satamaoperaattoreilla ei ole niin suurta hätää, koska kyse on palveluliiketoiminnasta eikä teollisuustuotannosta, sekä markkinat ovat paikalliset eivätkä helposti kilpailijoiden anastettavissa. Toiminta jatkuu kun lakko loppuu, tavalla tai toisella. Tappioita toki voi syntyä, mutta markkinat eivät kokonaan häviä ja konkurssi ei uhkaa.



Väitätkö, että mediakonsernin vastaavana johtajana sinua ei voisi vähempää kiinnostaa, saapuuko eilisen lehden painopaperi vasta huomenna? Etteikö tämä aiheuttaisi silmänräppäyksenkään verran harkintaa toimittajan vaihdosta tai ainakin merkittävistä kompensaatioista? En tunne ko. "HS:n tutkimusta" joka lienee journalismia eikä taloustiedettä, ellei peräti joku kälyinen pakina tai mielipidekirjoitus. Huhujen valossa en näe syytä epäillä markkinoinnin perusajatuksia ja tervettä järkeä siitä, mitä asiakkaan pettymisestä ja pulaan joutumisesta voi aiheutua.



Kyse lienee sopimusasioista, joita ei ulkopuolisille huudella, joten emme voi tietää, mutta moinen on vallitseva käytäntö kaikissa sopimuksissa kaikilla aloilla. Toki joskus voidaan sopia Force Majoure -pykälissä myös niin että ulkopuolisten alojen lakon aiheuttamissa tapauksissa toimittajan sanktiot eivät laukea.



Sinä tai HS ei voi sitä tietää, kyse on parhaimmillaankin arvauksesta. Kuten toki myös toisen osapuolen arvioissa. Asiassa on niin paljon vaikuttavia seikkoja, eikä vähiten lakon kesto. Muutama päivä ei tunnu missään, viikostakaan tuskin jää näkyviä jälkiä. Kolme viikkoa olisi jo vakava asia, kolme kuukautta kuolettavaa. Päiväkohtainen hinta siis nousee ajan pidetessä huomattavasti. En kuitenkaan arvauspohjalta lähtisi vähättelemään ahtaajalakon merkitystä eritoten kun kyse on muutenkin tappiorajalla häilyvästä vientiteollisuudesta herkällä ja kansallisesti tärkeällä alalla. Se on ihan oikeasti vakava asia, jota ei voi kevytmielisin vähättelyin sivuuttaa.



Ei synny, vaan tappiota. Seisova tuotantolaitos ei säästä, vaan kuluttaa.



Miten niin "näin ollen"? Tietämättömyyteen ja arvailuihin perustuvat virheelliset vastaväitteesi eivät tosiasioita kumonneet.



Puhutaan nykypäivästä, ei "viime vuosista". Kyse on suhdanneherkästä alasta, jossa kvartaalit eivät ole veljeksiä. Semminkin kun viime vuosina kaikki merkittävät metäskonsernit ovat ajaneet voimakasta rakennemuutosta ja kulukuuria jo vuosien ajan. Toimet ovat alkaneet purra ja Q4/2009 sekä kuluva kvartaali ovat luultavasti kaikilla jo positiivisia. Alalta on kuultu pelkkiä hyviä uutisia.

Otetaanpa esimerkiksi noin vuosi sitten konkurssipuljuksi ennustettu M-Real joka on tehnyt vuosikausia vakavaa tappiota, on tänään kasvattanut arvonsa kymmenkertaiseksi vuoden takaisesta. Siis firman arvo kymmenkertaituis. Syynä tietysti se, että jopa se onnistui nostamaan viimeisellä neljänneksellä keskeisimmät liiketoimintonsa selvästi plussalle, lyhensi velkojaan merkittävästi, möi huonoja tehtaita pois ja keskittyi muutenkin uuden strategian toteuttamiseen onnistuneesti.



Ei ole tunnuksia, eikä aikaa lähteä kirjastoon todistamaan sinun väitteitäsi, jotka itsesi kuuluisi kyetä todistaa.



Esim:
Valtiovarainministeriö arvioi lakon leikkaavan tämän vuoden talouskasvusta prosenttiyksikön.
http://www.satuhassi.net/puheet/kesakuu05.htm

Matkalla luen edellisviikkoista Talouselämä-lehteä. Siinä kerrotaan, että yksi paperitehtaan seisokkipäivä maksaa miljoonia euroja. UPM:n tehtaiden yksi seisokkipäivä maksaa 5-6 miljoonaa euroa, Stora Enson 3 miljoonaa.
http://www.satuhassi.net/puheet/toukokuu05.htm

oisaalta Suomen paperiteollisuuden keväinen lakko pienensi liikevaihtoa 100 miljoonaa euroa. Lakon vaikutus tulokseen oli yhtiön mukaan 40 miljoonaa euroa. Härmälä sanookin toisen neljänneksen tuloksen notkahtaneen odotuksista juuri paperilakon ja toisaalta kierrätyspaperin kallistumisen takia.
http://www.talentum.com/doc.do?f_id=367773




Näin on, mutta ei nyt eksytä sivuraiteille vaan pysytään ahtaajissa. Tällä toimialalla työvoima on erittäin merkittävä kuluerä, sillä koko businesshan on pelkästään sitä että ukkelit siirtävät tavaroita. Koneiden ja varastojen merkitys on suhteellisen vähäinen kustannuksissa.



Mitä tarkoitat "näpäyttämisellä työntekijän oikeuksista"? Mitä oikeuksia satamaoperaattorit ovat nyt murjoneet niin, että näppäytys on ansaittu? Puolentoistavuoden täyspalkallista irtisanomissuojaa vastaan taisteleminenko on jotain perusoikeuksien rikkomista? Hah.

Haluan vielä lisätä, että en siis vastusta lakko-oikeutta, en vähättele ahtaajia, enkä edes pidä pahana asiana sitä että palkka ja työehdot ovat joillain aloilla erinomaisia verrattuna muihin. Kyllähän se yleensä on jotenkin ansaittua, eikä taatusti ole muilta pois tässä progressiivisen ja kireän tuloverotuksen sekä vahvan sosiaaliturvan maassa, vaan päinvastoin hyvätuloiset kantavat monen huono-osaisenkin elintasoa niskassaan. Jos ja kun ammattiliitolla ja työnantajilla on erimielisyyttä, on lakkoilukin suotava vaihtoehto, koska se on oiekastaan ainut järeä ase työntekijäpuolen käytettävissä.

Pointtini on vain se, että työtaistelutoimen ajoittaminen ja kohdentaminen herkkänä aikana täysin toiseen, ulkopuoliseen teollisuudenalaan tai moniin sellaisiin, on moraalisesti erittäin arveluttavaa. On monia aloja, jossa yleistä lakko-oikeutta on rajattu niin, että yhteiskunnan ja turvallisuuden kannalta välttämättömimmät palvelut on silti kyettävä hoitamaan. Palokunta, poliisi, terveydenhuolto yms. eivät voi lakkoilla niin, että tulipaloja ei sammuteta, rikoksia torjuta, loukkaantuneita pelasteta, sairauksia paranneta. Kyllä olisi varsin perusteltua asettaa samanlaisia rajoituksia pienen avainjoukon kontrolloimalle alalle, joka voi aiheuttaa vakavaa vahinkoa koko valtakunnan vientiteollisuudelle ja siten koko maan taloudelle. Jollei ala itse ymmärrä vastuullisesti toimia, omaa ja yhteistä etua pitkäjänteisemmin ajatellen, on ehkä mentävä pakkotoimiin.

Kosh

Minä tarjosin sinulle linkin kirjoituksessani mainitsemaani juttuun, joka sisältää ne tiedot, joiden pohjalta minä nämä pari viestiäni laadin.

En pysty parempaan. Olen pahoillani, että ko. linkki on maksullinen, ja että maksuttoman artikkelin lukeminen kirjastossa vaatii sinulta vaivannäköä. Jos sinua ei asiaan perehtyminen tämän pohjalta kiinnosta, niin antaa olla.

Omat kirjoitukseni varmasti sisältävät huomattaviakin epätarkkuuksia, koska oman kappaleeni ko. lehdestä olen toimittanut asianmukaisesti paperinkierrätykseen.

Tuo Koshin esimerkki kylläkin koskee paperiteollisuuden työsulkua eli vuoden 2005 työnantajien "lakkoa", kun pääoma laittoi koneet 44 päiväksi seisomaan. En muista heidän erityisesti kauhistelleen tappiota tuolloin, niitä taisivat kauhistella sillä kertaa muut tahot.

Nään ahtaajien taistelun laajempana, joku yrittää vielä jotain oikeuksia saada ihmisille. Ennen kuin kapitalistirosvot tuhoo maan ahneudellaan ja korruptioidut veijarit syö pullaa ja kahveeta.


Jos ahtaaja tienaa 3700 euroa kuussa, niin se on vain rahaa ja aiheuttaa kateutta. Totta kai se on kateuden aihe kuin perusduunari tienaa raha. samalla kylällä oleva Hiski ei tienaakkaan 3700 euroa kuussa vaikka on myös duunari.

Eli vanha kateus. Johan sosiologian perusteoksessa kerrottu että ihmisten pitäisi välttää sotaa kaikkia vastaa, koska kaikki häviää. Eli pitäisi vaan olla sujut toistensa kanssa. Ahneet ihmiset tuhoaa tämän maan, mutta en uskoa että ne ahneet ovat ahtaajia. Jos me menettäisiin viikossa miljardi euroa, niin meidän burttokansatuote olisi isompi jos me ollaan nämä miljardit saatu tähän menessä. kuitenkin bruttokansatuote on 190 tai 180 miljardia vuodessa.


Kateus sokaisee ihmiset.

Uusien koulutukseen kuuluu allaolevan lainauksen (otettu SAK:n keskustelupalstalta) mukaan ensin puoli vuotta opiskelua ja sitten puolitoista vuotta oppisopimussuhteessa.

RE: AKT ja ahtaajien TES

Opiskelen ahtausta, koulutuksesta 6kk on koulun penkillä istumista siihen päälle 1,5 vuotta oppisopimusta. Palkka kouluajalta perus korvaus 20€/päivä. Oppisopimuksen ensimmäiset 4kk noin 11€ tunti sitten lopun aikaa noin 13€ tunti. Koulutuksen loputtua pitää suorittaa pätevyyslisien vaatimat näytöt jolloin tuntipalkka nousee.

Tässä ahtausfirman lehdestä näkemys:

Ahtaaja on aina ollut sataman monitoimimies. Harva ammatti vaatii yhtä erilaisia taitoja raskaiden koneiden hallinnasta tietotekniikan osaamiseen, kielitaitoon ja asiakaspalveluun. Finnsteven Lauri Hartikaisen mielestä kasvaneet vaatimukset pitävät työn mielekkäänä.

http://docs.google.com/viewer?a=v&q=cac ... 5hq0VgZGsw






Ja tätä vaihtelua varten satamaoperaattoreilla on tietty määrä tilapäisiä ahtaajia, joilla voidaan pelata. Suurimmalla satamaoperaattorilla Stevecolla on myös aikamoinen monopoliasema markkinoilla ja melko vakuuttava (ja mielenkiintoinen ellei peräti selittävä) omistuspohja (Stora Enso 34,4 % ja UPM-Kymmene 34,3 %), joten onko sinulla antaa linkkiä tilinpäätökseen?

Löytyi:

Sijoitetun pääoman tuotto v. 2008 6,7 %. Ei hyvä, muttei kamalan huonokaan.