KESKUSTELU

Onko muissa kielissä käytössä murteita, joilla yläluokka tai "parempi väki" voi erottua rahvaasta?
Brittien yläluokan aksentin ja cockneyn kaikki tietävät, mutta miten on muiden eurooppalaisten kielten kanssa? Ranskasta en löytänyt esimerkkiä. Olisikohan vuoden 1789 tapahtumat vähentäneet siellä intoa tällaiseen? Miten muiden kielten kanssa? Saksa, Italia tai muut pienemmät kielialueet?

Lähihistoriassakin on vielä ollut kuninkaita ja keisareita.

Minulle ei kieliopinnoissani noita asioita opetettu muuten kuin englannin osalta, mutta Wikipediasta löytyy lista "prestiisimurteista":

http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_prestige_dialects

Ranskasta tuolla mainitaan koulutettujen pariisilaisten murre; Italiasta ja Saksasta paremman väen kieliksi mainitaan Toscanan ja Pohjois-Saksan murteet, joihin yleiskieli ja kirjakieli perustuvat.

Hienoa.

Tuosta arabiasta pisti silmään:
Miehuuteni alkutaipaleella oli tapana huvitella kirjakielisellä puheella humalapäissäni ja Apulannan Toni Virtasella oli tapana juopotella samassa kuppilassa viikonloppuisin. Muistan jokusen keskustelun hänen kanssaan ja epäilen vahvasti hänen varastaneen tavaramerkkimäisen puhetapansa minulta.

Espanjassa se yksi lespaava kuningas kuulemma sai aikaan sen, että kirjakieliespanja on s-äänteiden osalta niin hauskan kuuloista.

Ei taida olla Suomessakaan, ehkä murteettomuus, eli kirjakielellä puhuminen.
Ruotsihan on oma kielensä jonka puhujista Suomessa, enin osa on palkansaajia
maanviljelijöitä. Ja murteita, paikallisia riittää...
Pieni osa taitaa olla varakkaampia.
Joten ei voi puhua, tosissaan, paremmuudesta, vaan onhan se oltava jokin syy yrittää "halventaa" erilaisuutta.

Ruotsissa lienee vähän samoin, ei tietääkseni ole mitään"parempien murretta"
Joskus kuulee julkkis Asianajajien/tuomareiden käyttävän skåånen-murretta, "adelsskånska" joka on sovelletettu niin että sitä muutkin ruotsalaiset ymmärtää.

Suur-Helsinkiläisellä ruotsinkielisellä yläluokalla on oma tunnistettava puhetapansa, se ärsytti minua nuorena. Muutenkin he antavat leimansa suomenruotsalaisiin suomenkielisten silmissä, heille jotka eivät ruotsinkielisiä juuri tunne.

Toki multasorminen, likainen ja haiseva tunkiota pellolle levittävä suomenruotsalainen tuntee ylemmyyttä, koska hänen pikkuriikkinen kielensä on suuren enemmistön pakko opiskella ja syyksi sanotaan, että haisevaan jussia on palveltava ruotsiksi, se pieni kieli on enemmistökielen asemassa ja jussin pennuille on erilliset koulut ja kielikiintiöt.

On selvää että tuo nostattaa ylemmyyden tuntoa eikä ihme, että he kokevat olevansa bättrefolk eli parempaa kansaa meistä kahdesta kansasta.

.-.

Niinkö, laitappa jotain faktaa tuosta, yleistyksestä.
Miten mittaat sen "kokemuksen"ja "ylemmyydentunteen"?
Että puhutaan äidinkieltä, vai jostakin muusta piirteestä.
Olen kuunnellut ja puhunut Helsinginkin ruotsinkielisten kanssa enkä, edes ole tullut ajatelleeksi, jotain luokkajakoa, murteita ja tapoja puhua on useita.
Melkeinpä voisi jotain Närpiön ruotsia kutsua omaksi kielekseen, niin vaikiaa se on saada selvää
Mites jos joku muu puhuu jotain vierasta kieltä jota et osaa, mitä tunteita se herättää??
Tottakai heissä, ruotsinkielisissä on moneen junaan, kuten tuntuu olevan
meissä suomenkielisissäkin

ing.geol., tuo Jotuni on niin ruotsalaisvihamielinen, ettei hän tajunnut kirjoitustasi. Älä välitä.

Tarkoitit, että Pohjanmaan ruotsinkieliset inhovat helsinginruotsia, koska pitävät sitä herrojen murteena, niinkö?

Kamalinta suomenruotsin murretta puhuttaneen Maalahdessa. Tunnen helsinginruotsia puhuvan lääkärin, joka Malaxissa työskennellessään tarvitsi nuoremman tulkkaamaan paikallisen vanhuksen paksun murteen ymmärräettävään muotoon.

Kaksikielisyydestä, Vaasassa käydessäni kokeilin ostoksilla, kun kassa puhui minulle suomea, laskin rahojani ruotsiksi, heti vaihtoi kassa-neiti/rouva kielen ruotsiksi.
Se on oikiaa kaksikielisyyttä palvelualalla.
Enpä ole koskaan tuumaillutkaan tuota bättrefolk ilmiötä ruotsinkielisten keskuudessa, mielenkiintoinen aihe.

Minulla on yksi työkaveri joka on ruotsinkielinen jostain Vaasan liepeiltä,
tohtiskohan kysyä...

Jåå, niin se on ja haisevaa pultsaria sillä kielellä mitä hän puhuu (suomi tai ruotsi)
eikö olekin hirviää.
Meillä Ruottissa ei sentään ole menty niin pitkälle, tai oikiastaan vielä pitemmälle, kun kaikki puhuvat ruotsia, on surkiaa tämä elämä.

Joku voit tietysti ajatella niin kiemuraisesti, että vieras kieli sinänsä, tässä tapauksessa ruotsi, herättäisi ylemmyyden tunteita ruotsin puhujissa, mutta ei se minusta niin ole, vaan niin, että ruotsi pakotetaan suomenkielisille, on ruotsinkieliset kielikiintiöt ja vakavimpana asiana se, että ruotsi on enemmistökielen asemassa, johon se ei kuulu, koska se on todellisuudessa pikkuriikkinen vähemmistökieli, jotka aiheuttavat suomenruotsalaisten ylemmyyden.

Olisimme me suomenkielisetkin aika polleita, jos koko saksankielisellä Euroopalla olisi pakkosuomi, suomenkieliset korkeakoulukiintiöt ja suomi olisi enemmistökielen asemassa Saksassa, Itävallassa ja osassa Sveitsiä. Väestösuhde saksa-suomi ja suomi-suomenruotsi ovat samat nimittäin. 5 %.

Todellisuudessahan ruotsia hyvin osaavia lienee noin 1 % väestöstä. Se vastaisi suhdetta, jossa suomenkieli olisi enemmistökielen asemassa koko Euroopassa.

Jokainen jolla on idioottia pikkuisen korkeampi älykkyysosamäärä tajuaa, että tuollainen on mahdotonta. Mahdotonta se on Suomessakin.

On toki laki, joka sanoo, että ruotsilla on enemmistökielen asema, mutta todellisuus on aivan toinen. Koska todellisuus ei vastaa lakia poliitikot keksivät positiivista syrjintää, jolla he yrittävät muokata yhteiskuntaa harhansa mukaiseksi.

Positiivisesta syrjinnässä maksamme me suomalaiset sekä rahaa, että henkisillä arvoilla, kuten meihin kohdistuvalla rasismilla.

Ruotsinkielisten ylemmyyden tunnosta kirjoitettiin jo 1800-luvulla, kun Suomi oli yksikielinen ruotsinkielinen maa.

.-.

Ruotsissa suomi on alueellinen vähemmistökieli, jollaisen tulee ruotsin olla Suomessa.

Muitakin eroja on.

Ruotsi ei harjoita kouluerottelua kuten Suomi.

Ruotsissa suomenkieliset luokat ovat samoissa kouluissa, joita käyvät ruotsinkieliset oppilaat.

Suomessa tulee olla samoin ja siksi kouluerottelu on lakkautettava.

Suomenruotsalaisille ei ole mitään haittaa siitä, että heidän luokkansa ovat osa suomalaista koulua yhteisessä rakennuksessa, jossa on sekä suomenruotsalaisia, suomalaisia ja mamuja.

Rasistimölöttäjät ovat luonnollisesti tuota vastaan.

.-.

Syytät minua ruotsalaisvihamielisyydestä kun vaadin ruotsin enemmistökielen aseman ja sen järjettömään tukemiseen perustettujen positiivisten syrjintöjen lakkauttamista.

Ruotsi on oltava siinä asemassa joka sille kuuluu, eli vähemmistökieli kuten saame.

Ruotsi sinänsä on vain pieni kieli Suomessa ja maailmalla. Kuriositeetti osata sitä, mutta ei siinä mitään vihattavaa ole. Säälittävää ehkä enemmän.

Koska ruotsin asema on väärä, säteilee siitä vihastusta ja ärtymystä kaikkia niitä kohtaan, jotka pönkittävät väärää - ruotsin enemmistökielen asemaa.

.-.

Menikö tämäkin ketju nyt sitten pakkoruotsiriitelyksi? Mielenkiintoinen ketju muuttui täysin mielenkiinnottomaksi valonnopeudella. Menkää muualle jankuttamaan noita iänikuisia pakkoruotsijuttujanne.