KESKUSTELU

Uuden tulkinnan mukaan entropia voidaan taloudessa ymmärtää englanninkielisellä sanalla "fairness", mikä tarkoittaa suomeksi oiketta, kohtuutta ja rehellisyyttä.

Käyttäen tätä tulkintaa voidaan laskea, että Yhdysvaltalaisten suuryritysten toimitusjohtajien palkat ovat keskimäärin 50 kertaa kohtuutta suuremmat, mikä kyseenalaistaan vapaiden markkinoiden tehokkuuden toimitusjohtajien kohtuullisen palkan määrittelyssä.

Esimerkiksi Warren Buffettin käsitys kohtuullisesta palkastaan sopii täydellisesti tähän teoriaan. Samoin Feinbergin käsitys AIG:ltä huippujohtajien palkoista sopii siihen.

http://www.physorg.com/news176481555.html

Toinen termodynamiikan pääsääntö, siis entropian kasvu, saattaa selittää talouden kehityksen.
Second Law of Thermodynamics May Explain Economic Evolution

Mikäli tämän yhdistää edelliseen artikkeliin, niin voidaan päätellä että oikeudenmukaisuus (fairness) vastaa talouden energiaa, jolloin oikeudenmukaisuuden jakaantuminen vastaa talouden entropiaa. Eli toisin sanoen talous kehittyy niin kauan kun entropia ei ole maksimissaan, eli talous ei ole oikeudenmukainen sen kaikille osapuolille.

Onko tuo sitten niin, että kun Putinille tuli eilen lisää rehellisyyttä, nin se vähentää minun rehellisyyttä?

Ilmankos mua koko ajan nipistelee -- se johtuukin siitä, että minusta häviää rehellisyyttä -kun ihmiset muuttuvat kautta maailman koko ajan ahneimmiksi

Pikemminkin minä ymmärrän fairnesin niin, että jos tai kun yksilö alkaa nähdä muissa epärehellisyyttä, niin hänessä on tapahtunut muutos rehellisyyteen päin -- ja koska ihminen ei voi ola psyykeltään staattinen, niin kun ihminen alkaa pitämään epärehellisyyttä negatiivisena, se lisää ihmisen rehellisyyttä ja siten ihmisen silmät avautuvat koko ajan enemmän ja enenmmän näkemään oikein.

Putin: Amerikkalaisten liiketavat "halveksittavia"
http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uu ... 9/11/27615

Tuollaiset lausunnot ahneelta ovat äärimmäisen vaarallisia ahneudelle -- jos nimittäin lausunto on annettu ymmärryksellä, jota pidin tässä tapauksessa hyvinkin mahdollisena.

Putinin silmät ovat siis avautumassa; hän alkaa jättää sikiövaiheensa taakseen ja kokee piakkoin uudesti syntymän.
Ja se on täysin riippumatonta muiden ahneudesta, muiden rehellisyyden vähentymisestä...

Itse asiassa; tieteen hokema totuus entriopiasta on täyttä pötyä, kun sitä tarkastellaan rehellisesti;

Kaikkeuden minkään piste energia ei koskaan vähene eikä lisäänny. Kaikkeuden perusavaruus ei koskaan kutistu eikä laajene -- koska se on infiniittinen --koska myös avaruuden jokaiseen pisteen energia on infiniittinen; kaikkeuden infiniittisyys ei ole yhteenlaskun loppusumma finiittisistä pisteistä. Se on äärimmäisen alkeellista julistaa kaikkeuden koon olevan loppusumma pienistä, rajallisista, ajallisista yksiköistä -- ensin on oltava kokonaisuus ennen kuin voidaan alkaa laskemaan kokonaisuuden sisältöä kokonaisuudeksi;'

Ennen mitään alkuräjähdystä on ollut kokonaisuus --kooltaan infiniittinen -- yli kaiken ymmärryksen oleva.

Minun käsittääkseni termodynamiikan entropia tarkoittaa sitä että luonto pyrkii aina järjestyksen tilasta epäjärjestykseen, lämpö tasaantuu ympäröivään tilaan, ruumis hajoaa haudassaan jne.

Entropia on maailmankaikkeuden Shiva, luova ja tuhoava elementti. Entropia tuhoaa informaatiota, jolloin se lisää emergenssiä.

Pitää tietysti huomioida, että Buffetilla on pääomatuloja kertynyt joitakin kymmeniä miljardeja.

En allekirjoita tällaista tulkintaryitystä verrata marrkinataloutta luonnonlakeihin. Hyvin teennäinen ja ehkä propagandistinenkin ajatus. Markkinatalous on vaatinut ja vaatii entropian periaatteen vastaista kasvavaa järjestystä toimiakseen, se edellyttää yhteyskuntarakenteita, yhteisöllisiä väkivaltakoneistoja, kuten valtioita tai vastaavia. JOS markkinatalouden osoitetaan toimivan parhaiten täydellisessä anarkiassa, niin hyväksyn vertauksen entropiaan. Pakolliset yhteisölliset väkivaltakoneistot tekevät siitä toisen asteen tai luokan järjestelmän, kun entropia on luonnonlaki eli ensimmäisen asteen järjestelmä.

Jollakin tainnut tulla ymmärrysvirhe, menneet puurot ja vellit sekaisin, kysymys ei ollut jättipalkoista:

Venkatasubramanian identified entropy as a measure of "fairness" in economic systems, revealing a connection between statistical thermodynamics, information theory and economics.

"As we all know, fairness is a fundamental economic principle that lies at the foundation of the free and efficient market system," he said.

"It is so vital to the proper functioning of the markets that we have regulations and watchdog agencies that break up and punish unfair practices such as monopolies, collusion and insider trading.

Terms such as the "invisible hand," laissez-faire policy, and free-market principles suggest that economic growth and decline in capitalist societies seem to be somehow self-regulated. Now, scientists Arto Annila of the University of Helsinki and Stanley Salthe of Binghampton University in New York show that economic activity can be regarded as an evolutionary process governed by the second law of thermodynamics.

Tämä siis todistaa tieteellisesti sen, että Adam Smithin näkymätön käsi (markkinametafora), laissez-faire politiikka ja vapaiden markkinoiden periaatteet liittyvät fysiikan lakeihin.

Talousaktiviteettejä voidaan pitää evoluutiollisina prosesseina, joiden hallintaa ohjaa termodynamiikan toinen pääsääntö.

Ei varsinaisesti mitään uutta siis, vaan fysikraattien tuttua kauraa jo 1800-luvulta.

http://ojs.tsv.fi/index.php/tt/article/view/2429/2259

Uusklassinen mikroteoria
Nykyinen (kansan)taloustieteen valtasuuntaus,
ns. uusklassinen teoria, sai alkunsa 1800-luvulla
William Stanley Jevonsin, Alfred Marshallin
ja Leon Walrasin kirjoituksista. Nämä henkilöt
olivat koulutukseltaan fyysikoita ja heidän
tavoitteenaan oli luoda taloustieteestä fysiikan
kaltainen tiede, jossa mallintaminen perustuu
yhtenäiseen talouden ilmiöiden mallintamisperustaan
(Mirowski 1989). Pohjaa tälle ajattelulle
loivat Ranskassa 1700-luvulla vaikuttaneet
fysiokraatit, jotka etsivät taloudesta luonnonlakien
kaltaisia säännönmukaisuuksia.

Talouden rakenteet monimutkaistuvat ja laajenevat kehittyessään, jolloin siis kokonais entropia kasvaa, vaikka emergenssi sitä näennäisesti vähentääkin.

Jos ymmärrän oikein tuo pitää paikkansa vain mikäli avaruutta ei voi selittää kvanttigravitaatiolla. Vaikka sittenkin jokainen avaruuden rae voisi periaatteessa muodostaa oman universuminsa.



Tai sitten voidaan julistaa ettei avaruutta ole, se on vain emergenttinen seuraus pienistä yksiköistä.

Ongelma on vaikea, mutta kannattaa muistaa, että Annilan visiossa on kaksi pääkohtaa: entropian kasvu ja pienimmän vaikutuksen laki:

evoluutio-ja-fossiilit-f8/darwinismi-kumottu-suomalaisvoimin-t36630.html

post1233224.html#p1233224

Jos oletetaan, että kaikkia materian tapahtumia hallitseva pienimmän vaikutuksen laki joka hetki "tietää" tai "laskee" (esim. Feynmanin polkuintegraaleja laskevien tietokoneiden todellisuusvastineella materiassa) jokaisen materiasysteemin pienintä aktiota vastaavan radan, niin voidaan spekuloida, että yhteisöön tästä johtuen syntyy erityisiä rakenteita erityisin toiminnoin systeemin tavoitteen ollessa näiden avulla maksimoida kokonaisentropia. Häiriöt (esim. rikollisuus) näissä rakenteissa puolestaan voisivat edustaa välttämättömiä "korjaustermejä".

Tuollaiset yhteiskunnan rakenteet olisivat biologia - analogiaan vedoten erityislaatuisia Nambun-Goldstonen bosonien kondensaatteja, defektejä tai itseorganisaatiomoodeja:

post1233224.html#p1233224

Biologisten järjestelmien perustaso, jolla viime kädessä energiagradienttien tasoittuminenkin tapahtuu, on eliön toimintoineen muodostavien defektien taso. Kannattaa muistaa, että defektit, itseorganisaatiomoodit ja Nambun-Goldstonen bosonien kondensaatit (Nambu, Nobel 2008)ovat saman ilmiöluokan eri kuvauksia. Annilan ja Salthen uusi visio herättääkin kiintoisan kysymyksen: millaisia ovat talouselämän vastaavalla tavalla koostavat defektit?

Pienimmän vaikutuksen periaatteesta, jonka siis arvelen olevan myös Annilan ja Salthen vision taustalla, seuraavassa kiintoisia kommentteja:

http://www.tieteessatapahtuu.fi/0304/pekonen.pdf

Hämmästyttävää tässä on ensinnäkin se,
että vaikutus sinänsä on abstrakti suure, joka
muodostetaan laskennallisesti, mutta jota ei
voida suoraan havaita eikä mitata luonnossa.
Kuitenkin se näyttää säätelevän luonnon perusilmiöitä
kuten valon taittumista tai kappaleiden
liikettä. Luonto siis ikään kuin tekee kussakin
erikoistapauksessa matemaattiseen variaatiolaskentaan
perustuvan optimaalisen päätöksen.
Maupertuis’n maailmankuva on teleologinen:
Luonto pyrkii alati kohti parhainta mahdollista
olotilaa. Argumentti on matemaattinen, mutta
filosofi sesti se sulautuu aikaisemman filosofi -
sen perinteen, eritoten Leibnizin, esittämiin ajatuksiin
”parhaasta mahdollisesta maailmasta”.

Pienimmän vaikutuksen periaatteesta kirjoittaa myös arvostettu kvanttifyysikko, professori Keijo Kajantie

http://www.tieteessatapahtuu.fi/0105/kajantie.pdf

..yhteyksien rakentaminen
fysiikan kvanttifluktuaatioilla täydennetyn
minimiperiaatteen ja ihmiselle parhaan
maailman välille on mielekäs ja kiinnostava.. Ajatus on nykyisen fysiikan ja kosmologian
tutkimuksen keskipisteessä..

Mikrotasolla elämää voidaan karkeasti luonnehtia suunnattoman monimutkaisina sähkökenttäkonfiguraatioina ja niiden muutoksina. Myös näitä hallitsee sama optimoiva periaate. Kajantie kirjoittaa:

Toinen tärkeä tapaus on se, jossa vapausasteet
ovat sähkömagneettisten kenttien, sähkökentän
ja magneettikentän, arvot jossain paikassa
ja jonain aikana. Vaikutus taas voidaan
laskea yksinkertaisella tavalla sähkökentän ja
magneettikentän suuruuksista. Nämä eivät voi
vaihdella mielivaltaisella tavalla, vaan jälleen
niin, että vaikutus saa miniminsä. Tämä johtaa
luonnonlakeihin, Maxwellin yhtälöihin,..