KESKUSTELU

Kiinnostaisi sanat hirvi ja hirviö. Onko näillä sanoilla jotain tekemistä keskenään? Millainen historia sanoilla on?

Entäs killer ja killerö. Onko killerö edes kirjakieltä?

hirvi : villi, sarvekas eläin, sana on Suomalais-Kelttiläinen, sama koskien "killer(a)" -sanaa joka tarkoittaa "kylmä" ... riippuen asiasta myös "kuin kuollut"

kun puhumme ihmisestä
cold blooded killer : kylmä verinen tappaja
kai tapetulla on fyysisesti kylmempi veri kuin tappajalla
kai tappajalla on psyykkisesti/mielellisesti kylmä (kuollut) perimä

+ ΠηilossoΠηia

"Jeesuksen veri" ei ketään pelasta, sitä ei ole, vaan perimä => lue raamattua oikein ("veri" on väärin käännetty, vanhassa kielessä "veri" = "perimä" = "testamentti")

hirvi
hirνi : tässä ν on todellisudessa kreikkalainen n

harn(i)
hern(i)
hirn(i)
horn(i) => hir(kreikkalainen n)(i) => h a/e/i/o r v/n i
tuolla horn -sanalla on useita eri merkityksiä, k e "savu piippu" ... kai sen voi jollakin tavalla yhdistää hirven "taloon" ja siitä nousevaan "piippuun", ja th-orn, nor-th pla pla pla

h or n : h tai n
n or h : n tai h

(t)h or n : (t)h tai n
n or (th) : n tai (t)h

Matin "etymologiaa" tässä varmaan kaivattiinkin

vähän niin kuin

pää
+ hine, ηινε, ηινΞ
+ hinee+s(sä), ηινεσ (hines, hives), ηινεεσ (hivees, hinees) = hives = hiues = hius

hine(+pääte), hihna(+pääte) : jotain mikä osittain tai kokonaan peittää/sitoo hiuχet, hiuχemme

haiχ : χ = R
heiχ
hiiχ
hioχ
hiuχ : χ = S

haiR, haiV(eneet)

Hirvi on alunperin muinaispreussista (sirwis) meille tullut balttilaina. Sillä on vastine kaikissa lähisukukielissä.

Hirviö on muunnos kantasanasta hirmu, kuten myös hirveä ja hirviä. Sen etymologiaa ei tunneta, mutta se esiintyy jo Agricolalla. Sekin esiintyy lähikielissä. ("Nykysuomen etymologinen sanakirja"
Kaisa Häkkinen)

Killeri on syöttiloukku, jolla pyydetään mm. hiiriä. Sen sijaan killer: iä tai killeröä ei esiinny Nykysuomen Sanakirjassa (v. 1965) lainkaan.

Ei ole yksinkertaisesti koska hirVi on vahnempi kuin sirWis.

v => n : Kreikka, Arabia, Coptic νΝ (nN)
u => θ : Kreikka, Arabia, Coptic θΘ (uU)
v : 1 v -kirjain tai 1 n -kirjain
vv : 2 v -kirjainta peräkkäin tai nn (m)
w : ei ole "kaksois-v" vaan "kaksois-u" ("double-u"), lausutaan ensisijaisesti "uu"
w => uu => : Gothic

PreRussian alueella puhuttuun kieleen, 'w' pesiytyi 1100- luvun jälkeen.

Hirvi tarkoittaa tänään villieläintä, mutta muinaisaikaan kakkia hirven näköisiä villiä eläimiä, k e hevonen. Yksinkertaista.

Hirviö -sanassa "ö" on saari (hirvisaari), muuten "hirviö" -sanassa hirviö on tuo "ö".

Mistähän syystä tack on kuin tak, danke on kuin Dache, thank on kuin deck ja kiitos on kuin katos? Ja miksi englannissa kuoppa (well) on hyvä (well), kun suomessa kuoppa on syvä?
Mutta ystävä on yskättävä (syleiltävä).

friend : ystävä

αλα-πη-και--νμσ-ι-και-νδ-και-χ
ala-ph-kai-nms-i-kai-nd-kai-χ
ala-ph-Ξ-nms-i-Ξ-nd-Ξ-χ

αλα : ala, all a : lisäys jotta löydät luonnon/luojan lain mukaisen kaikista "ystävällisimmän". Englannin kielessä A(la)Friend, ja näin voit valita a, l, al, all, ala, all a, l, la tai "ei mitään" alkuun

f => πη : ph+vokaali, tuplavokaali, vokaaliyhdistelmä, p, h, Suomen kielessä lausutaan helposti v:ksi: a-la+V => a la+v/W jossa myös Suomen a-la+Ki

νμσ : R : (iNiMi(S/<i>)) n m s (Σ ie S tai Σ ie M (CiD)) -valinta

ν : nN, vV

και (Ξ) voi olla vokaali, tuplavokaali, vokaaliyhdistelmä tai "ei mitään"

χ voi olla mikä tahansa pääte k e (free end)+s, tai +nen, tai sis+ssa j n e ja päätettävä § kun on "sanat ja näyttö siitä että mitö sanoin on esitetty on totta", t s "A free end §".

muuta

(all : kaikki)
fri : miten free lausutaan : vapaa (vapaita)
end : lopuksi (lopuksi)

reaali (todellisuus), käsitteellinen (tajuta, ymmärtää) tiede vaadittu, mm matematikka, bio-logia (luonnon-lukeminen) k e genetikka, 1 - 24 eri kieltä

yx in * tai se st i on kuvailtuna

to β noted: LAW -sanaa ei käytetty missään kielessä muinaisaikaan, vaan sen sijaan "heritage" ja "custom" y m v

her-it-age : she-(R)-is-age
he-R-it-age : §-he-(R)-is-age
herr : a courier by a custom (Septuaginta)

(K)ii™ouS (S)uo™i(iC or §)

logikkaa
(y) X = K(ySyMy)S : "Mikä vokaali/vokaalit on y?"
(y) X = k(ysymy)s : "Mikä vokaali/vokaalit on y?"

Y (x) = (K)y(S)y(M)y(S) : "Mikä konsonantti on x?"
Y (x) = (k)y(s)y(m)y(s) : "Mikä konsonantti on x?"

KSMS : sama asia
XMS : sama asia
χΜΣ : sama asia
pla pla pla

jos γ (Kreikka) = g, kieli on muu(taatio) kuin Suomen kieli (kielessä), t s gG ei ole vokaali (yY)

(g) X = K(gSgMg)S

Y (x) In * tAI st A tAI st O (y: vokaalit)
(y) X iN * Tai ST a Tai ST o (x: konsonantit)

MR(N) / MRS

yMMyRRy : esim ymmärrä
yMMyRRyN : esim ymmärrän
yMMyRRyS : esim ymmärrys

R : (IN-(R)-IMI) : (y)NyMy jossa y tänään voi olla = a/e/i/o/u/y(/ä/ö), tuplavokaali k e aa ee ii, tai looginen vokaaliyhdistelmä k e ae/ea ai/ia, tai "ei mitään"

loogisesti nÄmÄ ei ole "a e i o u Y" -ajassa, käänetään ensisijaisesti "a e i o u y (L) o a/u (L)" (lue oike(in)al(l)ta - (a)vasemmal(l)e)


Englantia ja/tai Suomea
yNyMyNyMy
ySyMyNyMy
yNyMySyMy
ySyMySyMy

"ai/ay (Celtic: nähdä, "kyllä", k: i<, ic, is, s, si "sillä", "siellä") niinpä näkyy (icee, I see) olevan"

telet siellä äänis sä silimäsi (ja) isämieleis äs sinä äällis telet

Entäs mitä tarkoittaa sana aktivisti? Olen ilmeisesti saanut väärän mielikuvan tähän sanaan liittyen kuin se mitä se oikeasti tarkoittaa.

Sana aktivisti, kuten monet muutkin Suomen kielen sanat, on ruotsalaista alkuperää (aktivist) ja sen alkuosa puolestaan juurtaa juurensa latinaan (vrt. alea iacta est- - arpa on heitetty). Loppuosa taasen on muunnos tanssin nimestä (twist). Eli aktivisti on siis eräänlainen heittotanssi

^ metsään meni. Visti ( twist ) on alakoululaisten keskuudessa harrastettu suosittu leikki, jossa hypitään kahden henkilön alaraajojen väliin pingotetun eräänlaisen kuminauhan yli ja ympäri erilaisia temppuja tehden. Aktivisti on aikuisten versio samasta ajanvietteestä.