KESKUSTELU

Saksan kannalta olisi sulaa hulluutta päästää euroalue hajoamaan täysin, joten Euroopan keskuspankin tavoin se myöntynee viime hetkillä laajempiin bondiostoihin, kirjoittaa Palkansaajien tutkimuslaitoksen blogissa erikoistutkija ja tiedottaja Heikki Taimio.

Taimion mukaan Saksa hyötyy eurosta kaikista maista kenties kaikkein eniten, ja maan taktiikkana on velkamaiden painostaminen vyön kiristämiseen ja tämän jälkeen rahahanojen löysääminen.

”Saksa nimenomaan haluaa muuttaa EU:n sopimuksia siten, että budjettivajeet saadaan erittäin tiukkaan kuriin”, Taimio toteaa.

Euromaiden julkisen talouden alijäämät eivät saa, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta, ylittää kolmea prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Saksassa raja on säädetty maan perustuslakiin 0,35 prosentiksi vuoden 2016 jälkeen. Viime vuonna maa ehdotti samaa rajaa koko EU:lle, Taimio huomauttaa ja toteaa:

”Saksan ehdotus on – jos nyt ei aivan järjetön – tuhoisa, jos Suomi ja muut jäsenmaat lähtevät siihen mukaan.”

Tämä johtuu Taimion mukaan siitä, että julkisen talouden yli- ja alijäämät muodostavat äärimmäisen tärkeän taloutta vakauttavan mekanismin.

Hänen mukaansa kysymys ei ole ainoastaan julkisen vallan sosiaaliturvasta huolehtimisesta työttömyyden kasvaessa laskusuhdanteessa, sillä yksityisen sektorin odotukset mukautuvat siihen, mitä julkinen valta tekee nousu- ja laskusuhdanteissa.

”Jos sen ei esimerkiksi odoteta ylläpitävän kysyntää laskusuhdanteessa – kun verotulot hupenevat, menot kasvavat ja alijäämä repeää – vaan kiristävän verotusta ja leikkaavan menoja alijäämän kurissa pitämiseksi, niin yritykset odottavat tuotteidensa kysynnän supistuvan entistäkin enemmän. Syöksykierre alkaa siitä”,Taimio summaa