KESKUSTELU

Guggenheim on säätiö. Ei maksa veroja. Jos huonosti menee, niin ne jotka ovat moisen hökötyksen kustantaneet, nuolevat haavansa.

Jos menee hyvin, säätiö kerää voitot. Ei ne Guggenheimit muuten leviä.

Jos vain rahaa Helsinkiin halutaan, formulaykkösrata voisi olla hyvä sijoitus. Disneylandin joulumaailma ehkä toimisi? Kuten tuolla edellä sanoin, Suomi on täysin Euroopan periferiaa, tänne ei käytännössä mitenkään saada suurta turismirysää verrattuna keski- tai länsi-Euroopan kohteisiin. Helsinki Euroopassa on kuin pohjois-American Anchorage. Varmasti ihan kiva kaupunki, mutta mitään massaturismia ei sinne saada, se vain täytyy hyväksyä. Suomi ei millään keinoilla kilpaile suurista turismimääristä lämpimämpien kohteiden kanssa, ei kulttuurillakaan.

Guggenheimin satojentuhansien kävijämäärien vaatimukset ovat utopiaa Suomen mittakaavassa, eivät nykyisetkään museot taida toimia ihan omalla rahoituksellaan? G. vaatisi valtavasti enemmän turisteja ja aktiivisia kulttuurinkäyttäjiä kotimaastakin (joita täällä ei ole).

Se hyvä puoli Guggenheimin julkisessa rahoituksessa ehkä olisi, että se veisi rahoituksen kaikenmaailman käsite- ja läänintaiteilijoilta sun muilta pelleiltä pariksikymmeneksi vuodeksi, koska rahaa ei riittäisi muun taiteen tukemiseen. Guggenheim toki sopii Helsinkiin, mutta avatkoon kukkaronnyörejä ne, jotka sitä oikeasti haluavat. Toteutukoon hanke yksityisellä rahoituksella, kun sen puolustajien mielestä on niin hyvä bisnes.

höpöpöpö, veroja voidaan Soumimaassa aina lisätä. Työläiselle on vain parempi jos sen ei tarvitse itse miettiä mihin työnsä hedelmät käyttää.

Arkkitehtuurihan on mielenkiintoista ja suunnittelu yleensäkkin. Kyllä Helsingin pitäisi räväyttää mahtavalla rakennuksella ihan omin voiminkin. Rakennus joka vetää Eikun suunnittelemaan !

http://www.youtube.com/watch?v=Hw679ml4 ... re=related

Nykyarkkitehtuuri kykenee mihin tahansa, eri asia on pitäisikö?

Henkilökohtaisesti inhoan tuollaista "shokeeraavaa" ja "vaikuttavaa" arkkitehtuuria. Ympäristön tulisi olla sellaista, jonka ihminen kokee miellyttäväksi. Ei ole sattumaa, että turistit Euroopassa menevät katselemaan 1800-luvun tai sitä vanhempia kaupunkiympäristöjä, jotka ovat esteettisesti miellyttäviä, useimmille ihmisille. Ei ole sattumaa, että Helsinginkin kalleimmat asuinalueet ovat 1800-1900 -lukujen vaihteen tyylejä edustavia. Modernistinen toimivuus ei ole ainoa asia, joka viihtyvyyttä luo, monet haluavat työ- ja kotimatkallaan myös silmäniloa kaupunkiympäristöstään. Moderni kaupunki tätä vaan ei tarjoa, sadan vuoden takainen arkkitehtuuri tarjoaa.

Modernismi, tai jo funktionalismi 1930-luvulla kehitysuskossaan, unohti sen tosiseikan, että kauneus luo viihtyvyyttä. Helsingin eteläosat ovat aivan eri luokkaa Pasilaan verrattuna. Turun Museonmäen ympäristö on paratiisi verrattuna Kupittaan teolliskolossaalisiin avokortteleihin. Kaikki arkkitehtuuri vain ei ole hyvää. Osa on niin huonoa, että pitäisi perkele tuhota (1960-70-luvut).

Itse pidän juurikin funktionaalista viihtyisänä. Tämä pätee niin huonekaluihin, asuntoihin, työkaluihin kuin vaikkapa autoihinkin.

Mikään ei ärsytä enempää kuin design, joka unohtaa käyttötarkoituksen.

Jep , nykyarkkitehtuuri kykenee mihin vain, nerot tekevät nerokasta arkkitehtuuria. Totta helvetissä heille täytyy antaa mahdollisuus.
Ei ole outoa, että keskeisimmät rakennukset kaupungeissa ympäri maailman on rakennettu ennen modernia aikaa. Ehjiä kokonaisuuksia menneiltä ajoilta on ilo katsoa. Historiallisesti arvokkaita rakennuksia ei yksinkertaisesti revitä (poislukien Turku).
Se, että Helsingin kalleimmat ja kauneimmat rakennukset ovat 1800-luvulta johtuu siitä että silloin oli varaa rakentaa. Materiaalit ja työvoimakustannukset olivat pieniä, vapaita tontteja piisasi. Koristeellista ja ylellistä asumista suosittiin, oltiin kovasti kulloisenkin muodin harjalla.Isoin muutos nykyaikaan on ehkä että nyt ovat insinöörit ängenneet rakennusmestarin ja arkkitehdin väliin.
Funktionalismin perusperiaate on, että "käytännöllisyys on kauneutta". Raudoitetut betoni-pilarit saattoivat kantaa rakennukset, eikä kantavia seiniä tarvittu. Tämä mahdollisti mm ikkunapinta-alan kasvattamisen vaikka sataan prosenttiin. Vanhemmissa rakennuksissa (joita kerroit ihailevasi) on usein, ei aina, valon sekä näkymien puute harmillinen.
Funkkis-arkkitehtuuri on mielestäni esteettisesti miellytävämpää kuin jugend tai myöhäis-eklektisismi (Bryggmanin aikaisempi tuotanto). Turussa Vasaramäessä on muutamia hienoja varhaisia funkkis-taloja. Parjaamasi 60- 70- luvun arkkitehtuuri oli funktionalismia lähinnä gryndereitten kukkarolle, "Turun tauti" ei ole mikään vitsi.
Voisin kuvitella että mielestäsi Frank Lloyd Wrightin varhaisempi arkkitehtuuri miellyttää sinua, kun taas hänen uudempi tuotanto ärsyttää (Guggenheim NY, Johnson wax). Kehityskaari on valtava, enkä ole kovin väärässä jos väitän että hän on vanhan ja uudemman ajan silta. Muutenkin ehkä merkittävin arkkitehti historiassa.
Pieni huonekorkeus, pienet huoneet, elementtirakentaminen ja halvat materiaalit eivät ole funkkista. Ne oli vaan gryndereitten tapa tehdä rahaa.
Ehkä inhoat "shokeraavaa" arkkitehtuuria, shokkivaikutus ei kauaa kestä. "Vaikuttava" arkkitehtuuri on sidottu käyttötarkoitukseen, en lähtisi mollaamaan esim faaraoiden Egyptin rakennustaidetta.

Tuo Guggenheim Hki on yksinkertaisesti sellainen mahdollisuus jota ei saa mokata. Jos näyttää siltä ettei se ole "jalat alta" projekti, ei sitä kannata tehdä ollenkaan.

Makunsa kullakin. Itse olen vanhaa taidetta ja luomista kymmenet vuodet katseltuani lopulta tullut ystäväksi modernimmankin taiteen kanssa. Mutta rajansa kaikella. Guggenheimeillä on galleria Veneziassa mutta se on pieni eikä se sen kummemmin säväyttänyt.

Mutta Guggenheimit ovat liikkuvaa porukkaa ja juuri on avattu Guggenheimin näyttely Roomaan. Palazzo delle Esposizioni on mielenkiintoinen rakennus Roomassa. Moni turisti sen ohittaa tai istuu vain sen portialla aikansa. Joten jos tienne kulkee Rooman kautta niin eikun katsomaan Guggenheimin New Yorkistaa asti Roomaan rahaamaa taidetta. Osa kai tulee myös Bilbaon galleriasta.

http://english.palazzoesposizioni.it/Home.aspx

Palatsissa on mukava ravintoa ja kahvilakin sekä kattoterassi. Kirjamyymäläkin löytyy ja muita näyttelyjä.

http://www.opencolonna.it/fud.asp
Hieman kallis mutta ensiluokkainen.

http://english.palazzoesposizioni.it/ca ... /cafeteria

Ei Helsingin hanketta kannata verrata Berliiniin. Berliinin "museo" on pieni, tavallinen vanha talo, jossa ei ole edes voinut järjestää Guggenheim-tyylisiä isoja näyttelyitä. Helsingin museosta aiottaisiin ilmeisesti tehdä arkkitehtooninen kokonaisuus, joka jo itsessään houkuttelisi turisteja. Samoin LA:n lopetettu projekti tarkoitti pelkästään G:n kokoelmien esittelyä jonkin hotellin aulassa.

Tämä koko Guggenheim-keskustelu on vakuuttava osoitus suomalaisten henkisestä pienuudesta. Maa on täynnä ei ei -ihmisiä, jotka vastustavat kaikkea järkevää ja kehittävää toimintaa. Guggenheim olisi Helsingille onnenpotku ja keräisi kävijöitä reippaasti toista miljoonaa vuodessa. Siitä tulisi must-kohde aina Helsingissä käydessäni.

Jos tämä hanke nyt kustaan joidenkin tolvanoiden takia ja säätiö pystyttää Guggenheimin Tukholmaan, niin voi herra jumala sitä kärsimystä ja kateuden määrää, minkä se aiheuttaisi täällä Suomen puolella, kun suuren maailman julkisuus esittelisi ruotsalaisten upeaa skandinaavista Guggis-versiota.

Onko miellä oikeus viedä tämä tilaisuus Tukholmalta vain omaa pikkusieluista itsekkyyttämme?
Ei, sanon minä! Näyttäkäämme henkinen suuruutemme ilmetä kansoja yhdistävänä anteliaisuutena Guggenheimin lahjoittamisen muodossa!

Ei kyllä se on tämä nimenomainen viesti joka on osoitus suomalaisten henkisestä pienuudesta.

Harvinaista, että joku tunnustaa viestinsä olevan osoitus suomalaisten henkisestä pienuudesta. Kiitos, way to go...

Guggenheim ei ole taloudellisesti järkevä (eihän siihen muuten veronmaksajien tukea haettaisi) ja tätä oletusta tukee säätiön tekemä tutkimus aiheesta. Voimakkain poliittinen tuki hankkeelle on tullut Kokoomukselta, joka ei ole muutenkaan taloudelliselta osaamiseltaan häikäissyt.

Sattumaa?