KESKUSTELU

Metalliesinelöytöjen lukumäärä riippuu ennen kaikkea siitä, onko esineellinen hautaus ollut yleistä (mitä se ei keramiikattoman lapinraunioväestön keskuudessa poikkeukset poislukien ollut). Se miten paljon esineitä absoluuttisesti on ollut olemassa ei juurikaan näy löytöaineistossa. Ratkaisevaa on se, onko esineitä päätynyt säilymistä ja löytymistä edesauttaviin konteksteihin vai ei.

Jos saamen kieli levisi pohjoiseen Etelä-Suomesta ja erityisesti sisämaasta (lounaisrannikolta saamel. nimistöä ei tietääkseni juuri ole), niin se kyllä viittaisi pikemminkin suhteellisen runsaaseen västöön. (Suhteellinen on tässä tietysti avainsana).

Kalmistottomien alueiden postkeraaminen "arkeologinen näkymättömyyskin" on nykyisin huomattavasti vähemmän näkymätöntä kuin aikaisemmin asuinpaikkojen ja lapinraunioiden radiohiiliajoitusten sekä suolöytöjen ansiosta.

Kyllä pienikin määrä ihmisiä riittää levittämään paikannimiä. Varsinkin kiertelevä metsästäjäkeräilijä väestö joka liikkui suurella alueella. Ainoa edellytys on, että jatkuvuus säilyi.

Kysehän onkin siitä, että pieni määrä ihmisiä ei kovin todennäköisesti levitä valtavalle alueelle uutta kieltä, joka syrjäyttää aikaisemmat kielet. Etelä-Suomen saamelaiset tuskin myöskään olivat puhtaita metsästäjä-keräilijöitä, koska viljan siitepölyjä esiintyy varhaisrautakaudellakin (esiintyy Pohjois-Suomessakin, jos niikseen tulee).

Mitkä aikaisemmat kielet? Mistään aikaisemmista kielistä ei kai ole merkkejä, jos ne on syrjäytetty, jolloin voidaan vain olettaa, että niitä on tuolloin ollut. Yhtä hyvin voidaan olettaa, ettei niitä tuolloin noilla alueilla ollut.

Ensinnäkin: täällä on selitetty Jaskan toimesta varmasti jo useita kymmeniä kertoja niistä paleoeurooppalaista kielistä, joiden jälkiä on löydetty pohjoisen Fennoskandian nimistöstä ja saamen sanastosta.

Toisekseen: tuo edellinen järkeilysi edellyttää, että saamen kieltä edeltänyt väestö oli täysin puhekyvytöntä, tai että saamen kieltä edeltävää väestöä ei ollut. Molemmat olisivat täysin järjettömiä otaksumia, joten et tainnut tällä kertaa miettiä ihan loppuun saakka.

Eipä se mitään ratkaisisi, koska vaikka kolme ihmistä voi muuttaa Lappiin jättämättä arkeologeille mitään jälkiä löydettäväksi, niin kolme ihmistä ei kuitenkaan pysty aiheuttamaan puolen Fennoskandian kielenvaihtoa. Eli muuttajia on kyllä tarvittu niin paljon, että muuton näkymättömyyden syyn on oltava jossain muualla kuin vähäisessä lukumäärässä.

Lapissa on kuitenkin ollut ihan mukavasti asutusta iänkaiken, ei sitä asutettu vasta 2000 vuotta sitten (kuten ei Satakuntaakaan). Esimerkiksi jokaiseen pohjoisen Ruotsin jokilaaksoon (nykysaamelaisten kielten rajat seurailevat jokilaaksoja) on pitänyt turahtaa melkoinen lössi muinaissaamelaisia; silti prestiisiäkin on tarvittu, että seka-avioliittojen jälkeläiset (myös perämetsissä ja vuorilla paleoeurooppalaisten luona asuvat) ovat oppineet saamen vähintään toisena kielenä jne., kunnes sukupolvien saatossa kieli on tullut kaikkialla ensimmäiseksi kieleksi.

Minusta riittää, että heitä oli niin vähän, että saamea puhuneet syrjäyttivät heidät joko sulauttamalla heidät itseensä tai sitten he vain hävisivät sukupuuttoon. Mikäli heitä yleensä oli enää tuolloin jäljellä. Lapissa on paljon historiallisella ajalla sinne etelästä siirtyneitä suomenkielisiä paikannimiä. Ei niitäkään kovin runsas joukko ole ollut levittämässä verrattuna koko historiallisen ajan suomenkielisen väestön määrään. Nimien levittäminen ei siis edellytä suuria joukkoja, jos nimiä levitetään asumattomille tai harvaanasutuille alueille.

Lisäksi paleoeurooppalaiset nimet ja muut vaikutteet ovat voineet diffundoitua Pohjois-Norjasta vastavirtaan Suomen saamelaisten keskuuteen, vaikka väestöä ei mainittavasti olisi siirtynytkään. Skandinaavisten ja germaanisten vaikutteiden leviäminen Suomeen halutaan mielellään usein selittää tuolla tavoin.

No, tietysti kaikkia esihistoriallisia ihmisiä on ollut vähän. Mutta jos puhutaan jostain 300 000 - 400 000 neliökilometrin alueesta, niin kyllä silloin minimaalisimmatkin otaksumat edellyttävät muutamaa tuhatta ihmistä, ja käytännössä on voinut olla selvästi enemmänkin. Eli ei tässä sentään ihan liivintaskullisista puhuta, vaikka nykyaikainen aikamatkustaja voisikin mieltää alueen lähes asumattomaksi.

Eli kyllä Etelä-Suomessa täytyi olla suhteellisen vankka saamenkielinen asutus kielen levittämiseksi - siis vankka esihistoriallisella mittapuulla. Muuten ei tuhansien tai kymmenien tuhansien sulauttaminen onnistuisi. Kontrasti nykyaikaan on tietysti valtava: tässä puhutaan koko varhaisrautakautisen Etelä-Suomen osalta kenties pienemmästä ihmismäärästä kuin Iisalmen väkiluku.

(Tuota, mistä tässä oikeastaan enää väitellään?)

Mitä tulee paleoeurooppaan, niin herrajumala jotainhan Pohjois-Suomessakin oli pakko puhua ennen kuin saame levisi sinne. Ja koska saamelaista alkukotia ei voida sinne paikantaa, niin saamen on täytynyt levitä sinne.

Nythän ei ole kyse pelkästä nimistöstä vaan kokonaan uuden kielen leviämisestä valtavan laajalle alueelle, joka ei ollut asumaton eli jolla on väkisinkin puhuttu aikaisemmin ihan muita kieliä. Tässäkin voitaneen kuitenkin olettaa jonkinlaista sosiaalis-hierarkkista eroa: Lappiin muuttaneet muinaissaamelaiset ovat voineet olla absoluuttinen vähemmistö, kunhan he olivat suhteellinen enemmistö esim. jokisuiden kauppapaikoilla. Tällainen tiivis saamelaissolu saattoi verkostoitua kymmeniin paleoeurooppalaisiin suurperhetason yksiköihin ja ”käännyttää” nämä yksi kerrallaan, vaikka absoluuttisesti ja laajassa mittakaavassa saamelaisia olisikin ollut vähemmän. Mutta kovin monta kertaa vähemmän heitä ei ole voinut olla.

Ja kun nyt näyttää siltä, että kantasaame olisi murteutunut jo Etelä-Suomessa ja kaikilla kahdella–kolmella muinaismurteella on jatkajia nykysaamelaiskielissä, niin silloin Lapissa on touhunnut monelta eri suunnalta tulleita muinaissaamelaisia – ei kuulosta yksittäisen, ympäri autiomaita hortoilevan pikkuporukan ”vain-paikannimeämiseltä”. Todennäköisesti sektorit oli jaettu ihan samoin kuin myöhemmin itämerensuomalaisten alkaessa valloittaa erämaita.

Miten niin pakko? Eihän Pohjoisnavallakaan puhuta mitään kieltä.

Pohjois-Suomi ei ollut asumaton ennen saamelaistumista (Säräisniemi 2 -keramiikka jne. jne). Hieman turhauttavaa tämä saman asian toistaminen viestistä toiseen. Itse kyselen samoja genetiikkaan liittyviä tyhmiä kysymyksiä koska en oikeasti hiffaa kaikkea erityisen nopeasti, mutta sinä tunnut nyt jankuttavan vain jankuttamisen takia.

Jees, Moses hyvä: sinulla iskee taas Jotuni-vaihde päälle - et varmastikaan halua jatkaa perusteetonta inttämistä, kun sinä kuitenkin kykenet ymmärtämään mitä muut sanovat?

Ei ollut, kyllä minä sen tiedän. Kyse on vain siitä, oliko tuo asutus katkeamatonta tai kuinka vahvaa. Kyllä Huippuvuoriltakin on arkeologisia löytöjä ihmisen toiminnasta ajalta ennen kuin sinne muodostettiin jatkuva asutus. Longyearbyenin museossa Huippuvuorilla oli mm. näytteillä joku muumio. Ilmeisesti valaanpyytäjä joskus 1600-1700-luvuilta. Aika karun näköinen.

http://en.wikipedia.org/wiki/Svalbard

Minä ymmärrän kyllä, mutta muut eivät tunnu ymmärtävän mitä minä sanon.