KESKUSTELU

Olen nyt merkinnyt vihreällä myös mielestäni varmat kermaanilainat, tasapuolisuuden vuoksi...

Tässä kuitenkin ko. otoksesta on varmat balttilainat punaisella ja epävarmat sinisellä ja sanat, joille esitetty kermaanietymologia on muista syitä varmasti höpölöpöä, violetilla, sant, joita ei ole suomen kielssä, keltaisella...

post1232836.html?hilit=verkil%C3%B6#p1232836

" ahku?, aihe, airut, aistia, aivina, aljo, ammatti, ?ankea, ansaita, ansas, ?apara, Pastuva, autio, autuas, avio?, haht(uv)a, hakkula, hallita, halme, Pharjus, hartia, hidas, hipiä, Phuja, Phulas, Phulhava, huokea(P), huoma?, huotra, hurskas, juko, juusto?, kaira, kaita, ?kale?, kaltio, kamppi, karsia(P), kasa, katras, Pkattara, katve, kauto, kehto, keidas, keihäs, kenno, keritä, kernas, kerp(p)o, kiiras?, kiivas, ?kirma, kuja(?), kulju, Pkullas, kumpu, kunnia, Pkutta, Pkuupano, kuva(?), ky(k)äs, laes, laidun, laikka(?), laipio, laita, lakata, Plannas, lantio, lattia, Plauna, laupias, lautta, Pleivo, lenseä, Pleukojainen, levo, levä(llään), Pliekko, lieko, lievä, liikkiö, liina, Pliiva, Plouhi, luote, maha, malja, mallas, ?malto, marhaminta, marsio, Pmeruta, mitta(?), ?monni, murha, murkinaf?), Pmyyriäinen, napakaira, Pnappula, Pnarkka, nasta(?), nauta, nauttia, Pnuode, nuora, nuotio, nypätä, päde, paidata, paita*, ppaittilas, Ppallo, palsi?, Ppaltti, pan(k)ko, pankku, pantio, parila, Pperhana, Ppihatto, porras, pullo, purilas, pyrkiä(?), raate, raavas, raippa, raita, raivata, raivo, rakas, rauma, Praura, Preipas, Prievä, Priima, riutta, Pruho, ruhtinas, runo, ruoke, ruokko (?liivi), Prutja, ruto f ~ rytö), räivä, Psaha,sai(h)vo, saippua, sairas, sakko?, saura, siivilä, Psima, Psiula, surku, tade, taikafp), taina,Ptaivas, tanko, tarita, tehdas?, tela, teljo, teura(s), tuhto, tuomita, tunkio, tupas, Pturilas, upea, vaania, vahla, valas, vantus, vaola, vartoa, vaula, verkilö, viikko, vuokra, väkä?, äyräs. "

Pohjoiseen sotilasorganisaatio, muodostelma ja tunnus olisi voinut tulla vaikka long barrows-kompleksin mukana etelästä. Tämä meni nyt siis kärsäosastolle. Mosse tykkää.

The Svinfylking, or the 'Swine Array,' or Boar Snout, was a version of wedge formation used by the Vikings. The formation consisted of heavily-armed, presumably hand-to-hand warriors and less-armored archers grouped in a triangle formation with the warriors in the front lines protecting the archers in center or rear. Cavalry charging a group in Svinfylking formation were frequently attacked by the outer warriors with spears causing complete chaos among the horses. The Swine Array could also be used as a wedge to break through enemy lines. Several Svinfylking formations can be grouped in a side by side appearing something like a zig-zag to press or break the opposition's ranks.
The weakness of the swine array was that it couldn't handle setbacks. A tactic widely used by the Romans[citation needed] to counter it was by letting the legionaries in the center retreat in order while the flanks held their ground.[citation needed] Roman cavalry and horse-archers attacked the swine array from behind and then the legionaries in the center held their ground.[citation needed]
Swine array was based on a monumental shock. If the swine array didn't break the enemy lines immediately then the men in the swine array would not hold long. This is the same tactic that Hannibal used at Cannae which led to some 40,000 Roman dead.

Tämä nyt kuitenkin asettaan ns. "OUTOON VALOON" Koivulehden "ikivanhojen kermaanilainojen" jokoon kuuluvan "väkä"-"etymologian":

A. Helvetin sössö ja sekoittaja (tuo Koivis)!

En sekaannu kielitieteilijöiden keskusteluun enempää, mutta muistaakseni long barrow-kumpuhaudan esikuvaksi on myös ajateltu balttilaista ( liettualaista) kumpuhautaa. Pohjoinen versio vain yhdisti aiemman uralilaisen kuolleiden talo perinteen puurakenteineen maan päällä näkyvään kumpuun. Jos muuttajat olivat esim. etnisesti heterogeenisiä gootteja ( thiudos in aunxis ) , mukana saattoi hyvin tulla balttilaista ammattisanastoa, mm. vaaja ja karja.

Mikä olisi aikataso? *vakja on omaksuttu jo pronssikaudella (säännöllinen vastine saamessa), ja *karja ’sotajoukko’ lienee edelleen germaaninen laina jostain rautakauden alkupuolelta.

However, Koski was not the first to make a list of possible hiisi sites. The
Finnish archaeologist Aarne Michaël Tallgren wrote an article about Finnish
hiisi sites already in 1933. Tallgren listed 15 or 16 possible hiisi sites,
2
all of
which are located in Finland Proper. He believed that these sites had been in
use already during pre-Christian times. Even though Tallgren noticed a link
between the hiisi sites and Iron Age cemeteries, he never attempted to associ-
ate these directly and merely mentions the place names that are connected to
the word hiisi (Tallgren 1933).
Not much is known about what happened at these hiisi sites and when
exactly they were in use. A hiisi site is typically described quite vaguely as a
cultic place which is situated on top of a stony hill or mountain. Evidently, the
name hiisi often appears in a place name together with the compound – mäki
(‘hill’ in Finnish) to mark these places (Finnish: Hiisimäki/Hiidenmäki). In
addition, the hiisi sites are linked to the cult of the dead because, as mentioned
in the thesis by Koski, cemeteries can be often found on top of hiisi hills. But
do these cemeteries differ in any way from other cemeteries of the period?
Why the toponyms containing the word hiisi do not appear more frequently in
the names of Iron Age cemeteries in Finland? Is there perhaps something
unique in the topography or in the nature of grave goods?

Nyt minäkin uskon, että "hiisi"-sana on peräisin saamelaisilta....

Hiittenmaaksi kutsutaan runsaan neliökilometrin kokoista aluetta Alhonlahdesta itään ja kaakkoon päin. Alueen tunnetuin kohde on Hiidennokka (eli Kuparinokka tai Vaskiniemi), jossa lappalaisten kerrotaan aikoinaan asustaneen.

Narvan kylän pohjoislaidalla sijaitseva Karholannokka on samoin ollut käytössä melko pitkään. Helmer Salmo kaivautti vuonna 1930 kaksi hautaa, joista toinen oli nuoremmalta roomalaisajalta (200-400) ja toinen merovingiajalta (550-800). Hautoja on laajalla alueella ainakin 30. Vanhemmasta haudasta löytyi kuuluisa emalikoristeinen hevosenkenkäsolki (nyk. "Karhottaren koru").

Nils Cleve ja Eino Jutikkala tutkivat Karholannokan vastakkaisella rannalla Alhonlahden Hiidennokassa 1929 kaksi hautaa. Vanhempi ja runsaslöytöisempi ajoittunee kansainvaellusajalle; löytöinä oli lapiojalkasolki, ristinuppinen neula ja keihäänkärkiä. Pirkko-Liisa Lehtosalo-Hilanderin näkemyksen mukaan Hiidennokassa voi olla laajahkokin hauta- tai kulttialue. Helena Honka-Hallilan mukaan sekä Karholannokassa että Hiidennokassa ovat sijainneet Narvan alueen ensimmäiset pysyvämmät sukutilat.

3. Merovingiaika (550-800)

Vaikka merovigiajaksi luetaan vain hieman yli 200 vuotta, ajanjakso on jättänyt hyvin runsaan ja kirjavan jäämistön. Jos Unto Salon teoria pitää paikkansa, Kokemäenjoen varren ja Pirkanmaan alueen väestö oli kasvanut nopeasti pisteeseen, jossa toimeentulomahdollisuuksista tuli kova kilpailu. Suomen sisämaassa alkoi joka tapauksessa 500-luvun lopulla erityisen rauhaton ja kansainvälisesti vilkas aikakausi. Kaupankäyntiä varten organisoitiin tehokas turkismetsästysjärjestelmä, ja kilpailevia ryhmiä vastaan varustauduttiin sotaisasti. Helmer Salmon vuonna 1930 kaivauttama Karholannokan merovingiaikainen hauta osoittautui todelliseksi sotavarustemuseoksi; miekkoja kilvenkupuroita, keihäänkärkiä, puukkoja, putkikirveitä, nuolenkärkiä, angoja ja jokapäiväisen elämän metallitarvikkeita. Helena Honka-Hallilan mukaan kysymyksessä on varakkaiden ratsusotilaiden joukkohautaus. Mitä oli tapahtunut?

Myös Hiidennokan merovingiaikaisen kummun varustus oli hyvin sotaisaa; keihäänkärkiä (10 kpl), angoja, kilvenkupuroita, onsikirves, nuolenkärkiä, vyönsolkia jne. Koska löydöissä on myös suitsien osia, kumpuun haudattujen 3-4 miehen on täytynyt olla ratsusotilaita. Myös naisten haudoista oli viitteitä; neuloja, nappeja, sokia, rannerengas, kierukkasormus (nyk. Kalevala-koru), ketjuja, kampoja. Honka-Hallila on kiinnittänyt huomiota siihen, että muutoin samanaikaiset Karholannokan ja Hiidennokan kalmistojen esineet eroavat toisistaan melkoisesti.

Ainakin Vesilahdella kerrotaan Hiidennokkassa asuneen lappalaisia, mikä sopisikin kuvaan:

http://www.narva.sci.fi/kktie/hiittenm.html

Jaska kertoo miten asia tarkaan ottaen on, mutta ymmärtääkseni yhteisen kantakielen schiida tyyppinen sana muuttui suomessa hiideksi, l. sch-> h ja t(i)->si, sen sijaan saamessa sana jatkoi enemmän entisen kaltaisena. Siksi Hiidennokka liittynee siis nimenomaan itämerensuomalaisiin, mitä todistavat myös paikan arkeologiset löydöt. Ns. saamelainen paikka olisi nimeltään vaikka Siitinnokka, mutta kartassa sen nimenä olisi tietysti häveliäisyyssyistä esim. Pippelinkärki.

In his text Agricola names two gods who rule over the forest and
hunters. Tapio is the god who brings home the game from the forest: “Tapio,
Metzest Pydhyxet soi”. Hiisi is described as another god that “Metzeleist soi
woiton”, which either means that it is Hiisi who brings catch from the forest
(fur?) or that it is the god of big wild game (Agricola 1551, Pentikäinen 1999:
7–8, Siikala 1992: 140).

Nyt minäkin uskon, että "hiisi"-sana on peräisin saamelaisilta.

Ehkä hiidet liittyivät vain N1c-valtaiseen kulttuuriin, mutta eivät I1-valtaiseen kulttuuriin?

Jaa, eikö paikannimien tasolla jokin tyyppiä siili ( tai ehkä lännessä siiri ) olisi paremminkin peräisin saamenkielisiltä?

Ns. saamelainen paikka olisi nimeltään vaikka Siitinnokka, mutta kartassa sen nimenä olisi tietysti häveliäisyyssyistä esim. Pippelinkärki.

Käsittääkseni itämerensuomalaiset ja Etelä-Suomen saamelaiset olivat samaa väkeä ennen kuin he jakautuivat kahtia niin kielellisesti kuin kulttuuriltaan. Nuo Hiidennokassa asuneet lappalaiset olivat siis ehkä heitä, jotka kieleltään ja kulttuuriltaan itämerensuomalaistuivat.

Ei se voi olla, koska se on osallistunut kantasuomalaiseen (ja kantasaamelaiseen) kehitykseen: *šijti > hiisi ~ siida.
.

Hed på Tjörn, utanför Göteborg. Användes som gravfält under stenåldern.

Miten ihmeessä sinä näin olet päässyt käsittämään? Luepa ketjun nimikkoartikkelit.