KESKUSTELU

Riippuvuus emäasutukseen katkesi suunnilleen joskus kansainvaellusajalla, vuoden 400 jaa. jälkeen. Varhaisimmat keskislaavilaiset lainasanat on siis voitu omaksua Baltian puolella, mutta nuoremmat slaavilainat ovat levinneet Suomeen saakka. Yhtään suomen balttilainaa ei ole toistaiseksi syytä olettaa noinkaan myöhäiseksi, joten kaikki balttilainat on omaksuttu jo Baltiassa.

Nuo Lauka-nimien selityksethän nimenomaan perustuvat yleisitämerensuomalaisiin balttilainoihin. Sinun ehdotuksesi sen sijaan edellyttäisi, että baltteja olisi ollut Suomessa saakka, koska tuota karvaista balttisanaa ei tunnetusti ole lainattu meille. Oletat siis, että paikat olisivat balttien nimeämiä, vaikka uskottavaa balttilaista paikannimikerrostumaa ei ole Suomesta löydetty, kuten ei myöskään nuorta Suomeen rajoittuvaa balttilaista lainasanakerrostumaa.



Mitään mielipahaa ei ole: vastahan itsekin nuorensin balttikosketuksia (ks. Jatkuvuus2.pdf).

"Laukki tai läsi on piirtoa leveämpi juova otsalta turvalle. Läpikäyvä läsi (tai -laukki) kulkee sierainten välistä alahuuleen asti."

http://fi.wikipedia.org/wiki/Merkki_(hevonen)

"Syys-marraskuussa kasvava talviturkki on paksumpi ja tiheämpi. Metsäjäniksellä 500-700 karvaa neliösentillä, kaksi kertaa enemmän kuin kesällä. Alimmaisena on paksu pohjavilla, päällä pitkä peitinkarva. Pörhistely lisää suojaa. Talvikarva on yleensä ontto ja väriltään vaaleampi. Täysin valkoisia metsäjänis, naali, kärppä, lumikko, riekko ja kiiruna. Valkoinen väri myös heijastaa iholta karkaavaa lämpösäteilyä takaisin."

http://wikikko.info/wiki/Nis%C3%A4kk%C3%A4%C3%A4t

"pla´ukas Etymology: 'Haar, (Haar)farbe gewisser Tiere, Schlag, Art, Gattung', lett. plau^ka, gew. Pl. 0000">plau~kas 'Flocken, Fasern, Abgang von Wolle, Flachs, Hµlsen, Schinn, Farbe', plau~ki 'Schneeflocken, Schelfer, Schinn'."

Kyseessä on siis lähes varmasti lainasana, joka liittyy ainakin hevosiin mikä on aika luontevaa, ehkäpä juuri long barrow-kompleksin kautta, missä balttien hevoskulttuurilla oli vahva asema, tai ei. Sana liittynee myös turkiskauppaan nimen omaan talviturkisten osalta, se on kauppatermi. Niiden käyttö on yleismaailmallinen ilmiö ja niiden avulla ostaja ja myyjä tietävät mistä tavarasta on kyse. Jos haet vain siirtolaisuutta osoittavaa laajaa lainasanakerrostumaa, tulet kyllä pettymään ja tärkeää tietoa jää piiloon.

"As is common in the development of pidgins and trade languages, the interaction of fishermen, and traders with no common language necessitated the creation of some minimal form of communication. Like all pidgins, Russenorsk had a rudimentary grammar and a restricted vocabulary, mostly composed of words essential to Arctic fishing and trade (fish, weather, etc.) and did not particularly deal with unrelated issues (music, politics, etc.). About 400 different words are attested."

http://en.wikipedia.org/wiki/Russenorsk

Suomen laukki on kyllä balttilainen lainasana, mutta se ei liity tuohon karvasanaan mitenkään: vastine on liettuan laûkas, laûkis ’laukkipää hevonen, lehmä tms.’. Tämä tieto löytyy etymologisista sanakirjoista.

Miksi minä tulisin pettymään? Yritän vain kertoa sinulle, että jos löydetään vain lainasanoja, ne on voitu omaksua jo Suomen ulkopuolella. Jos taas löydetään yhteensopivia lainasanoja ja paikannimiä, silloin lainasanat on omaksuttu Suomessa.

""Varhaiset balttilainat" saattavatkin jakautua kahteen kerrokseen, joista toinen on esi-balttilais-slaavilainen, toinen muistuttaa määrittelemätöntä baltto-slaavilaista murretta jonka äännejärjestelmä tuo mieleen vanhan vanhan preussin pomesanian murteen. Vaikka ajattelemme Eino Niemisen kuurilaishypoteesista muuten mitä tahansa, hän saattoi olla oikeilla jäljillä..."

http://books.google.fi/books?id=AAdwhOr ... &q&f=false

Teksti Petri Kalliota mukaellen, vapaa käännös minun.

Täällä on hyviä etymologisia tietokantoja: jos liettuan tökkii, voi kokeilla balttilaista.
http://www.indo-european.nl/%5Cindex2.html

Suomen laukki tulee baltin sanasta (liett. laukas), joka palautuu kantaindoeuroopan sanaan *louko- 'valkoinen'.

Suomen lauka, lauas 'suonsilmä, matala lahti jne.' taas tulee baltin sanasta (liettuan laukas), joka palautuu toiseen samannäköiseen sanaan *louko- 'avomaa tms.'.

Liettuan plaukas 'karva' palautuu sen sijaan kantaindoeuroopan sanaan *plouHko- 'hiutale, hilse jne.'

"Laukas" näyttäisi olevan Fraenkelin mukaan ensisijaisesti vähän muuta kuin pläntti hevosen päässä.

Näitä samannäköisiä laukas-sanoja listasinkin Derksenin balttitietokannasta kun Fraenkelin liettuakanta ns. tökki. Sieltä löydät tuon laukki-sanankin originaalin, se on yksi laukas-asuisista sanoista. Sama sana on kuitenkin heti toka laukas-sana myös Fraenkelillä. Se eka on tuo 'avomaa'.