KESKUSTELU

Suomen kieli/mieli on periytynyt vanhemmilta lapsille ammoisista ajoista saakka. "Kaksikielisyyden rikkaudella ja velvoittella" ei näin ollen todistettavasti ole yhteyttä Suomalaiseen kansanperimään eikä kansanperintöön.

Aika hyvin ehdollistuit tätä liturgiaa samantien toistelemaan, vieläpä oikeassa järjestyksessä:

Jos kaikki Suomalaiset tuhotaan kuten on aikanaan uhkailtu, niin työtapaturmat Suomalaisten keskuudessa vähenee.

Siellä perehdytettävät ovat suomalaisia työmiehiä, suomenkielisille alueille on maahantuotu mitään osaamattomia, luku- ja kirjoitustaidottomia moniosaajia, jotka parkuvat heti rasismisyytöksiä niskaan, jos niitä menee neuvomaan.

Eihän Pohjanmaan taantuvissa kunnissa nyt mitään nakkikioskia suurempaa rakenusprojektia yleensä olekaan. Siinä suurin vaara voisi olla että lyö vasaralla sormeensa. Millä ihmeen logiikalla nyt kieli voisi oleellinen tekijä rakennustapaturmissa. Toisaalta romaneille varmaan sattuu vieläkin vähemmän työtapaturmia kuin mitään tekemättömille hurreille, pitäisiköhän meidän opiskella heidän kieltään pakkokielenä niin maailma pelastuu. Toisaalta suomen kielellä on parempi kiroilla kun jotain sattuu.

Okei minä lainaan Simpuraa osoittamastasi linkistä:

Aineisto kattoi noin 3 600 henkilöä,
joista 169 oli ruotsinkielisiä. Simpura (1990,
169) totesikin, ettei hänen käyttämänsä otantamenetelmä
taannut edustavaa otosta ruotsinkielisestä
vähemmistöstä. Simpura kuitenkin raportoi
eroista kieliryhmien välillä, joista osa oli merkitseviä,
osa ei. Ruotsinkielisten humalajuominen
oli selvästi harvinaisempaa, alkoholin keskikulutus
vähäisempää ja suurkuluttajien osuus pienempi
kuin suomenkielisten. Sen sijaan raittiiden
osuus ja juomisen useus eivät merkitsevästi poikenneet
suomenkielisistä.

169 on n. 5% 3600:sta eli ruotsinkieliset ovat tulleet omalla painoosuudellaan. Osa eroista on tilastollisesti merkitseviä, osa otoksen pienuudesta johtuen ei (lainauksesta ei ilmene mitkä).
Kun neljä tekijää: 1) humalahakuisuuden useus, 2) keskikulutuksen määrä, 3) suurkuluttajien osuus ja 4) juomisen useus kaikki johdonmukaisesti suomenkielisten kannalta negatiivisia ja osa eroista tilastollisesti merkitseviä, niin näimkin pienen aineiston pohjalta voidaan pitää varsin todennäköisenä suomenkielisten juomatavat ovat epäterveellisempiä.

Raportissa on vertailuna Pekka Kuusen -40 luvulla tekemä tutkimus jossa hän toteaa: että ruotsinkielisten
keskuudessa ”absolutistiksi lukeutuminen on
merkittävässä määrin harvinaisempaa kuin maassa
yleensä”. Lisäksi ruotsinkielisten ”väkijuomien
nauttimisen tiheys [oli] keskimääräistä suurempi”.

Tämä ei kerro suoraan eikä välttämättä määrällisestä erosta, vaan selittäjänä voi olla kulttuurinen ero, jossa harmiton kohtuu käyttö olisi ruotsinkielisillä yleisempää.

Vaikea ymmärtää mitä tarkoitit ML:n tyhmyydellä?

Kaksikielisyys on ilmanmuuta rikkaus. Ruotsin kielellä ei asian kanssa ole välttämättä mitään tekemistä.

Kaksikielisyys voi tarkoittaa suomen - italiankielisyyttä, suomen - espanjankielisyyttä, ruotsin - ranskankielisyyttä...

Kolmekielisyys on suurempi rikkaus. Edelleenkään ruotsia ei välttämättä yhtälöön tarvita.

Tosin tunnen monikielisiä perheitä, joissa lapset eivät opi hallitsemaan yhtään kieltä.

Vai on vaikeaa ymmärtää.


-

Sinä taas olet niin uidun tyhmä, ettet ymmärrä linkkaamasi artikkelissa mainittua käsitettä "keskikulutus":

Kaksikielisyys Suomessa ymmärretään yleisesti täysin päin seiniä. Ei kukaan tule kaksi tai kolmekieliseksi sillä että opiskelee kouluikäisenä vieraita kieliä. Kaksikielisyys tarkoittaa varhaislapsuudesta asti oppimista jossa vanhempien ja ympäristön kieli on eri, jopa vanhempien kieli voi olla eri ja lapsi pystyy omaksumaan tämän hyvin tai huonosti, lapsesta ja tilanteesta riippuen. Suomessa tästä ei olla paljon puhuttu koska kielet ovat Suomessa tabu pakkoruotsista johtuen, propagandaa aiheesta on kuultu sitäkin enemmän ruotsinkielisten kielikylpyjen muodossa.

no eipä tuo oikein mistään kerro. suomilaisia oli otoksessa enemmän, joten on paljon todennäköisenpää, että niitä rapaspurguja on valikoitunut enemmän nostamaan suomilaisten keskikulutusta. en vetäisi kyllä viivaa suuntaan, tai toiseen tuollaisen tutkimuksen perusteella.

Ahvenanmaalaiset ovat siis köyhää yksikielistä sakkia. Koska alamme rikastamaan heitä suomenkielellä? Ja jos haluasin oppia vaikka kiinaa niin pitäisikö minun ensiksi opiskella ruotsia että kiinan opiskelu olisi helpompaa?

Tigersted kirjoittaa että ruotsalaisten otos ei edusta ruotsalaisia. Se lukee Tigerstedtin kirjoituksessa, mutta kaksi tyhmää - Mooses ja Mirab eivät vaan tajua.


-

Tarjolla erinomainen rikastumismahdollisuus kaikille Ruotsalaisille: opiskelkaa suomea, ja mieluummin pakolla.
Jos tarjous ei kelpaa, on aika turha yrittää samaa täällä.

Kuka helvetin Tigersted? En tunne. Jussi Simpuran sen sijaan tunnen. Olemme joskus jopa tehneet jopa töitä yhdessä. Simpura on yksi Suomen pätevimpiä survey-tutkimusten asiantuntijoita ja aiemmin pitkään alkoholitutkija. Jos hän sanoo, että ero on tilastollisesti merkitsevä, ei minulla ole syytä epäillä asiaa.

169 havaintoyksikön aineisto on toki pieni, mutta jos se on oikein muodostettu ja erot vertailuryhmään selviä, niin tulokset voivat olla tilastollisesti luotettavia.