KESKUSTELU

Ruotsi on rikkaus sille 5% vähemmistölle, muille se on lähinnä rasite.

Härkin valitettavasti kesken keskustelun luettuani ketjun ensimmäisiä viestejä:

Joitain kuukausia (?) sitten tuli radiosta YLE puheelta juttu siitä miten käytetty kieli vaikuttaa tapaan ajatella. Siinä sivuttiin juuri tätä tapaturma-alttiutta. En kuullut ohjelmaa kokonaan mutta aihe jäi kiinnostamaan. Onko kielissä oikeasti noin merkittäviä eroja? Voiko olla niin ettei suomen kieli yksinkertaisesti tue joitain joka auttaa hengissä selviämistä?

Otsikkoon viitaten, jonkun kielen hallitseminen äidinkielen lisäksi tuskin vaikuttaa viinanjuontiin tai tapaan käsitellä asioita. Ei niinkään yleisen kielitaidon vaan kielitaidon tarpeen perustelujen kritiikkinä.


-



Ruotsalainen miinanraivausosasto pärjää luontaisen vähäisen tapaturma-alttiutensa ansiosta olennaisesti primitiivisemmällä välineistöllä:

tietysti äänteet/äänenpainot vaikuttavat siihen miten ihminen ottaa esitettävän asian vastaan, sekin vaikuttaa missä järjestyksessä sanat ovat.

jos tätä on tutkittu jossain minuakin kiinnostaisi nähdä tutkimus.

Tekstin ydinasia löytynee täältä:
http://www.vapaakielivalinta.fi/ajankoh ... na+2010%3F

tässä muutama lainaus:
"Olisi tärkeää saada päättäjät oivaltamaan että valtion kaksikielisyys ja ruotsin vapaaehtoisuus voidaan yhdistää. Olen siis suomalainen ja pohjoismaalainen, vaikka en osaisi ruotsia."

"Kielivapaus on mahdollinen nykyisen perustuslain ja siinä ilmaistujen perusoikeuksien puitteissa. Ruotsinkielisten palvelut voidaan järjestää ilman että jokainen (äidinkieleltään suomenkielinen) kirvesmies, levyseppä, terveydenhoitaja, opettaja, insinööri, lääkäri, sosiaalityöntekijä tai toimittaja osaa ruotsia. Suomen kaksikielisyys voi oikeasti olla rikkaus eikä voittopuolisesti velvoite."

"Eduskuntavaaleissa 2011 ratkaistaan pitkälti kuinka hyvin asiamme etenee. Tämä tulee näkymään ja kuulumaan vaalien alla. Yhdistyksemme on puolueista riippumaton, hallitukseen kuuluu jäseniä useista puolueista. Yhdistys voi kertoa puolueettomasti mitä eri puolueet kielivapaudesta ajattelevat ja miten ne toimivat. Vaalien alla puolueet saattavat tarkistaa linjaansa. Seuraamme tilannetta tarkasti. Sitoudumme myös kertomaan sivuillamme kuka ehdokas ajaa tosissaan ruotsin saamista vapaaehtoiseksi."

kyllä on minusta itsekeskeistä ja paskamaista edes väittää, että ruotsinkieli poikkeaisi mitenkään hyväkseen muista koulussa opetettavista kielistä.

a) "ei ruotsin opettelusta ole mitään haittaa"
On siitä. Jonkin taidon opetteluun käytetty aika on jostain muualta pois, koska sitä aikaa ei ole rajattomasti käytössä. Ruotsin opiskelu on 90% oppilaista täysin turhaa ajanhukkaa, koska sitä ei tarvita oikeasti missään, eikä pakolla saa ihmisiä oppimaan. Pakkoruotsin sijaan aika voitaisiin käyttää itselleen mielekkään vapaaehtoiskielen opiskeluun (ruotsia voi joku opetella vapaaehtoisestikin) tai vaikka matematiikkaan.

Taloudellisesti ruotsin opiskelusta on valtava haitta; Suomella voisi olla työvoiman kilpailuvalttina laaja-alainen kielten osaaminen, jos kaikkien ei olisi pakko lukea sitä turhaa ruotsia.

b) "ruotsi auttaa muiden kielten opettelussa"
Kaikkien germaanisten kielten opettelu (kuten englanti, saksa ja ruotsi) tukee itsestäänselvästi toisiensa opettelua, ruotsi ei ole missään erityisasemassa. Kaikkien kielten opiskelu tukee kielipään kehittymistä tasapuolisesti.

c1) "ruotsia osaava pystyy kommunikoimaan pohjoismaalaisten kanssa"
ruotsin opettelu tosiaan yllättäen auttaa kommunikoinnissa ruotsia osaavien (noin 15milj) kanssa, kuten mikä tahansa muu kielikin auttaa kommunikoimaan sen puhujien kanssa. (englanti 500milj, espanja 350milj, ranska 300milj, portugali 200milj, venäjä 300milj, saksa 100milj) suomessa on paljon järkevämpää siis opetella saksaa, venäjää tai espanjaa.

c2) "tulee tilanteita, joissa ruotsinkielen taidosta on hyötyä"
ja tulee paljon useammin tilanteita, joissa olisi hyötyä muista suurista em. kielistä. Ruotsinkielisten kanssa voi hyvin puhua englantia.

d1) "ruotsin opiskelu on perinne, ruotsi on vanha kylttyyrikieli"
Menneisyyden painolastista pitää päästä eroon. Jos tässä maassa pidettäisiin kaikki vanhentuneet perinteet yllä, eläisimme edelleen luolissa. Sitäpaitsi onhan meillä venäläinenkin perinne. Ja kylttyyrikieleen vetoaminen on pahimmanlaatuista käsienheiluttelua, ihan kuin nykyään ei kulttuuria olisi tarjolla muilla kielillä, päinvastoin.

d2) "ruotsi on toinen kotimainen"
todellisuudessa ruotsi on yhtä vieras kieli lähes kaikille suomalaisille samoin kuin saksa tai ranskakin. Koulun näennäistä kielijakoa kotimaisiin ja ulkomaisiin tulee muuttaa. Historiallista sanalätinää koko toinen kotimainen, ruotsi on toinen ulkomainen englannin jälkeen.

e) "ruotsi on tärkeä kauppakumppani"
saksa, venäjä ja englanninkielinen maailma ovat kaikki yhtä tärkeitä, niiden kielten opettelua tulisi siis lisätä.

f) "laki velvoittaa... , virkamiesruotsi..."
laki muuttuu ja sitä tulee muuttaa, suomessa ainoa todellinen kotimainen on suomi, ensimmäinen ulkolainen englanti. Virkamiesvelvoitteesta tulee luopua kaikkialla, paitsi ruotsinkielisellä rannikkoseudulla niin kauan kuin ne sellaisina pysyvät.


Voisiko joku nyt kertoa minulle vuodatukseni valossa, mikä on se pakkoruotsin rikkaus tässä maassa?

Se on kieltämättä suomenruotsalaisten kielisadistien hyvä olo (ja tähän joukkoon eivät kuulu kaikki suomenruotsalaiset).

Voi noiden muidenkin. En minä esimerkiksi ala opiskella vaikka puolaa sillä perusteella, että joskus sattuisin tapaamaan puolalaisen, joka ei osaa englantia.

Enkä minä opiskelisi esim. ruotsia sillä perusteella että joskus sattuisin tapaamaan ruotsinkielisen. Mutta kun minut on siihen pakotettu.
Mieluummin olisin opiskellut saksaa tai venäjää, joiden puhujia tapaan todennäköisemmin.
Saksan- ja venäjänkielisten kanssa olen kommunikoinut useammin kuin ruotsinkielisten kanssa. Harmi kyllä, ruotsia osaan välttävästi, mutta saksaa tai venäjää en ollenkaan.
Eikä tarvitse ehdottaa, että olisin voinut lukea saksan ruotsin lisäksi. Olisit sinäkin voinut ottaa puolan ruotsin lisäksi (jos ei muuten niin vapaa-ajalla kirjekurssina).