Lalli ja Erik

Jotuni · **Liittynyt:** To Elo 31, 2006 12:19 pm **Viestit:** 8126

Jaska kirjoitti:

Micke_B kirjoitti:

Todella uskottavaa että Kari nimi tulee Makarioksesta.. hehe. Kari nimisiä on riimukivet täynnä. Käyttäisit nyt edes omaa logiikkaasi ja sitä kuuluisaa uskottavuus periaatetta. Kari sanalla on hieno ims etymologia.

Se sinun hieno etymologiasi on skandinaavinen lainasana (ks. edellä). Kári taas on vanha skandinaavinen nimi:

http://www.behindthename.com/name/ka17re

Suomalaisnimi on Kari eikä Kaari.

Tuon linkin takana lukee: From the Old Norse name Kári meaning "curly, curved".

Merkki á tarkoittaa pitkää aata. Suomeksi sen on kaari ja englanniksi "curved".

Et sitten ymmärtänyt omaa lähdettäsi.

Tästä saat takaisin oman vuodatuksesi:

Jaska kirjoitti:

Olipa kieli suomi, ruotsi tai englanti, sinä ymmärrät lukemasi pääsääntöisesti väärin. En tiedä oletko synnynnäinen lahjakkuus vai johtuuko se vain siitä, että sinivalkoiset lasisi suodattavat pois kaikki epämiellyttävät ja uskomuksiisi sopimattomat yksityiskohdat. Montakohan kymmentä luetun ymmärtämisen virhettäsi olen jo korjannut tässä ketjussa?

Millaisia laseja sinä käytät, kun luit kaaren kariksi?

-

Jotuni · **Liittynyt:** To Elo 31, 2006 12:19 pm **Viestit:** 8126

Jaska kirjoitti:

Jotuni kirjoitti:

Et kirjoita totta vieläkään.

Ole ystävällinen ja lopeta valehtelu. Olipa kieli suomi, ruotsi tai englanti, sinä ymmärrät lukemasi pääsääntöisesti väärin. En tiedä oletko synnynnäinen lahjakkuus vai johtuuko se vain siitä, että sinivalkoiset lasisi suodattavat pois kaikki epämiellyttävät ja uskomuksiisi sopimattomat yksityiskohdat. Montakohan kymmentä luetun ymmärtämisen virhettäsi olen jo korjannut tässä ketjussa?

Tästä eteenpäin saat jankata ymmärrysvirheitäsi yksin, minua ei enää huvita leikkiä kanssasi ("pidä ämpäris!"). Tällä hiekkalaatikolla on onneksi myös sellaisia keskustelijoita, joille argumentit menevät jakeluun. :-)

Fiksumpaa olisi kirjoittaa totta.

-

Jotuni · **Liittynyt:** To Elo 31, 2006 12:19 pm **Viestit:** 8126

Riimujen suomalaisnimiä mitä löytyi pienellä selaamisella:

Sibba = Sippa
Síða = Siita
Kylfa = Kalpa (a->y, p->f)
Sylfa = Salpa (a->y, p->f)
Amma = Amma (lapsen kaitsija, äiti?)
Sóma = Suoma(lainen)
Unna = Unna (saameksi pieni)
Simpa = Simppa
Abbi = Appi
Kabbi = Kappi(nen)
Libbi = Lippi(äinen)
Sibbi = Sippi(nen)
Tobbi = Toppi(nen)
Tubbi = Tuppi(nen)
Sæbbi = Säppi(nen)
Uddi = Utti(nen)
Lokki
Nokki
Nukki
Súlki
Iútski = Jutski
Váli = Vaali
Halli
Kolli
Kulli
Túli = Tuuli
Kappi
Kampi
Lippi
Kaupi
Tassi
Kassi
Tosti
Tatti

noita on enemmänkin ..

Skandinaavinen nimityyppi on yleensä kaksiosainen, esimerkiksi Frið-biôrn.

Ruotsalaisten hyvä riimukanta löytyy täältä:
http://www.sofi.se/servlet/GetDoc?meta_id=1472

-

Moses Leone · **Liittynyt:** La Helmi 03, 2007 1:56 pm **Viestit:** 18407

Jaska kirjoitti:

Ei tässä ole kyse paikkajatkuvuudesta vaan kulttuurin jatkuvuudesta. Totta kai asuinpaikkoja vaihdettiin, koska meri pakeni koko ajan kauemmas maannousun seurauksena. Lounais-Suomessa kulttuurista jatkuvuutta on jo 70-luvulla seurattu alkuasutukseen asti (Unto Salo kokoelmassa Nimistöntutkimus ja paikallishistoria).

Kulttuurinen jatkuvuus taas ei ole mahdollinen, ellei edes osa alkuperäisen kulttuurin kannattajista ole säilynyt. Ei kukaan tule uuteen maahan ja kaiva vanhoista haudoista esineitä joita jäljitellen alkaa sitten itse tehdä esineitä, unohtaen kaiken mitä on entisellä alueellaan oppinut tekemään.

Salohan nimenomaan itse myöntää, että vanhaa suomalaista asutusta on rautakaudella vaikea todeta. Jos se on vaikea todeta, se on myös vaikea pitävästi todistaa. Mennään spekulaation ja uskomuksen puolelle.

http://www.turunsanomat.fi/mielipiteet/ ... :0:0:0:0:0:

Lainaa:

Suomalaisväestöstä vähän näkyvyyttä

Tämäntapaisen tulkinnan julkaisin saksaksi 1968, mutta englantia oppinut nuori polvi ei kyennyt sen perusteita lukemaan. Lisäksi Suomen asutushistoriassa tapahtui paradigman muutos: vanhan maahanmuuttoteorian korvasi jatkuvuusteoria, kun C. F. Meinander 1969 osoitti, ettei esiroomalainen aika ollutkaan arkeologinen tyhjiö, kuten oli luultu. Se ilmeni rannikon morbynkeraamisista asuinpaikoista ja hautaraunioista, jotka yhdistivät roomalaisajan asutuksen pronssikautiseen (1400-500 eKr.) ja edelleen kiukaiskulttuuriin (2400-1200 eKr.). Suomen suomalaisasutuksen oli täytynyt alkaa ainakin pari vuosituhatta ennen ajanlaskun vaihdetta.

Vaikkei Meinander kehitellyt jatkuvuusajatusta kiukaiskulttuuria kauemmaksi, kuten nykyisin tehdään, tulkinta oli mullistava. Se lakaisi useimpien tutkijoiden mielestä kaikenlaiset maahanmuutot; eihän sellaisia voinut esihistoriassa tapahtua! Jatkuvuus ja kolonisaatio eivät kuitenkaan sulje toisiaan pois; siitä voi jokainen tehdä havaintoja vaikkapa Turun kaduilla. Eivät sulkeneet roomalaisajallakaan.

Voitiin kuitenkin kysyä: kun vanhemman roomalaisajan esineelliset kalmistot Suomen rannikolla näyttävät pääasiassa vieraiden maahanmuuttajien perustamilta, niin mitä todisteita meillä on rannikon suomalaisväestöstä? Ei paljon mitään! Se noudatti kiukaiskulttuurista lähtien ilmeisesti esineetöntä hautaustapaa, joten sen hautoja on hyvin vaikea todeta; esiroomalaiselta ajalta niitä kyllä tunnetaan, muun muassa Honkilahden Kolmhaarasta, Sauvon Korvalasta ja Porin Preiviikistä, jonkin esimerkin mainitakseni.

Suomalaisväestö näkyy myös roomalaisajan skandinaavisten kalmistojen esineellisissä naisenhaudoissa, kuten korut ja keramiikka osoittavat: eivät skandinaavit Suomessa aikaansa selibaatissa viettäneet. Esineellisiä ovat myös ne kummut, joita Satakunnan rannikolta sisämaahan muuttavat rannikkosuomalaiset alkoivat vuoden 300 tienoilla rakentaa Kokemäenjoen vesistön varsille.

Mutta ylipäätään rannikon suomalaiskalmistoja tunnetaan rautakauden alkupuolelta niukasti. Muutos tapahtui vasta, kun suomalaisväestö merovinkiajan alussa noin 550 omaksui esineellisen hautauksen. Silloin näet kehittyivät Varsinais-Suomen rannikolla esineelliset maantasaiset polttokentät ja levisivät nopeasti Satakuntaan ja Hämeeseen. Samaan aikaan Ala-Satakuntaan levisivät esineelliset ruumishaudat. Vasta näiden esineellisten hautausten kautta suomalaisasutus tulee arkeologisesti ”näkyväksi”.

Eli Salo uskoo, että suomalaisväestö (mikäli hän tarkoitti alkuasukkaita, eikä ylipäänsä Suomen asukaita) omaksui yhtäkkiä uuden esineellisen hautaustavan. Yhtä hyvin tuo esineellinen hautaustapa saattoi tulla maahan uusien tulijoiden mukana.

Ariston · **Liittynyt:** Pe Joulu 08, 2006 12:59 pm **Viestit:** 388

tässä kaksi varsin suomalaista nimeä:
Sútari - suutari
Kúsi - kuusi

tuisku · **Liittynyt:** Su Helmi 05, 2006 1:52 pm **Viestit:** 740

Jotuni kirjoitti:

tuisku kirjoitti:

Tuota tulisi testata siten, että pyytää skandinaavia lausumaan sanan "Kurikka": jos ulos tulee jotain sentyyppistä kuten Hrorekr tai Rurik, tuossa saattaa olla perää

...

Ainoa selitysmahdollisuus jonka itse keksin on se, että skandinaavin Hrœrekr:n H on muuttunut K:ksi tai K:sta H:ksi. Tuollainen muutos on tapahtunut sekä germaanisissa kielissä että suomalaiskielissä.

-

Näin taitaa olla ainakin germaanikielissä: esim joskus muinoin jossakin eri foorumissa käsitellyssä Kaukalanda-sanassa "kauka" oletetaan tarkoittavan "hauha" eli "high" eli K>H.

tuisku · **Liittynyt:** Su Helmi 05, 2006 1:52 pm **Viestit:** 740

Jaska kirjoitti:

Rcislandlake kirjoitti:

Ei kun myöhemmin heidät työnnettiin pohjoisemmaksi..

”Later located eastward[citation needed] probably on the middle course of the Volga about Samara, the Budini are described as fair-eyed and red-haired, and lived by hunting in the dense forests. The 1911 Britannica surmises that they were Fenno-Ugric, of the branch now represented by the Udmurts and Komis, forced northwards by later immigrants.”

Samara sijaitsee hiukan Volgan mutkan eteläpuolella, aron pohjoisreunalla. Siitä ei tosiaan ole pitkä matka udmurttialueelle, mutta en silti luottaisi sata vuotta vanhaan Britannicaan tuon suomalais-ugrilaisuuden kohdalla. Mutta Mustameri ei ole lähellä Samaraakaan – Valkeameri on suunnilleen yhtä lähellä/kaukana. Tarkoitit siis kaiketi Kaspianmerta?

Herodotus mainitsee gelonien ja budinien asuttaneen Gelonuksen puukaupunkia. Jos se todellakin on löydetty Ukrainan Bilskistä, niin Mustanmeren pohjoispuolelle menee tuo budinien alue.

http://en.wikipedia.org/wiki/Gelonus

Lainaa:

Gelonus, (also transliterated Helonus), Ukrainian: Гелон, Helon, 50°03′N 34°22′E / 50.05, 34.37, was the capital of Scythia (now in Ukraine) and the biggest gord in Europe. It has been identified with the archeological site Bilske Horodyshche (Більське городище) near the village of Bilsk in Poltava Region.

Moses Leone · **Liittynyt:** La Helmi 03, 2007 1:56 pm **Viestit:** 18407

Pirkko-Liisa Lehtosalo-Hilander kirjassa Suomen historia, Osa I, s.285:

Lainaa:

Merovingiajan alussa esineistö muuttuu Suomessa lähes täysin ja sekä aseistus että korusto kehittyvät uudelta pohjalta. Varsinkin ajanjakson vanhimmissa löydöissä on paljon sellaisia aseita, jotka periytyvät keskieurooppalaisista esikuvista, mutta aineistossa on myös esineitä, jotka mahdollisesti ovat kehittyneet kotimaiselta pohjalta.

Jos esineistö on äkkiä korvautunut uudella ja vanha pohja on vain "mahdollinen" eikä varma, voi se minusta merkitä että vanha asutus (mikäli sitä edes oli) on voinut korvautua uudella.

Jori Pukkinen · **Liittynyt:** La Maalis 15, 2008 11:16 am **Viestit:** 250

[quote="Jaska

Lisäksi iranilaisia ei tiedetä olleen metsäarovyöhykkeen pohjoispuolella, joten kyllä muinaisvenäläiset/itäslaavit sijoittuivat iranilaisten ja itämerensuomalaisten väliin. Muiden SU-kansojen naapuruus iranilaisiin ei merkitse mitään, koska sanaa ei tavata itämerensuomen itäpuolelta.

[/quote]

Toisaalta Parpola, Carpelan ja Koivulehto ovat sitä mieltä että arkeologiset ja etymologiset viitteet antavat ymmärtää iranilaisia olleen jopa itämerensuomalaisten välittömässä läheisyydessä, ks. esim. Pohjan poluilla s. 232: " Itämeren suomessa ( ja nimenomaan siinä, J.P. ) on useita äännekriteeereiltään iranilaisia sanoja..."

Ei tämä, pl. mahdollisesti sana tappara, siksi ihan niin yksinkertaista taida olla.

Moses Leone · **Liittynyt:** La Helmi 03, 2007 1:56 pm **Viestit:** 18407

Moses Leone kirjoitti:

Pirkko-Liisa Lehtosalo-Hilander kirjassa Suomen historia, Osa I, s.285:

Lainaa:

Merovingiajan alussa esineistö muuttuu Suomessa lähes täysin ja sekä aseistus että korusto kehittyvät uudelta pohjalta. Varsinkin ajanjakson vanhimmissa löydöissä on paljon sellaisia aseita, jotka periytyvät keskieurooppalaisista esikuvista, mutta aineistossa on myös esineitä, jotka mahdollisesti ovat kehittyneet kotimaiselta pohjalta.

Jos esineistö on äkkiä korvautunut uudella ja vanha pohja on vain "mahdollinen" eikä varma, voi se minusta merkitä että vanha asutus (mikäli sitä edes oli) on voinut korvautua uudella.

Suomalaisesta angosta hän kirjoittaa:

Lainaa:

Suomalainen ango on tulkittu frankkilaisen angon rinnakkaismuodoksi, joka on kehittynyt roomalaisesta pilumista. Lopullisessa muodossaan suomalainen ango on kuitenkin itsenäinen luomus, jonka kehitystä ei ole kyetty selvittämään ja joka selvästi poikkeaa myös niistä ruodollisista keihäänkärjistä, joita tavataan Latvian alueella.

Eli suomalainen ango on ehkä kehittynyt frankkilaiselta alueelta tulleiden mukanaan tuomista angoista.

Johan · **Lähetetty:** La Tammi 17, 2009 6:11 pm

Ariston kirjoitti:

tässä kaksi varsin suomalaista nimeä:
Sútari - suutari
Kúsi - kuusi

Yritätte arvoisat veljeni vetää väellä ja voimalla länteen, mutta minulle se on ikuisesti itäistä.
”Martti Kari” ja ”Martti Kusi” olivat kuninkaita Aymaran ollessa vallassa ennen vinosilmäisiä inkoja.

BTW, tuossa tyypillinen ja SNP-testattu saamelainen N3:
28 of 909 Finland [Finnish] Eurasian - Uralic-Yukaghir Europe
3 of 377 Northern Norway [Norwegian] Eurasian - European - Western European Europe
3 of 38 Jokkmokk, Sweden [Saami] Eurasian - Uralic-Yukaghir Europe
2 of 400 Sweden [Swedish] Eurasian - European - Western European Europe
1 of 36 Rjasan, Russian Federation [Russian] Eurasian - European - Eastern European Europe
1 of 133 Tartu, Estonia [Estonian] Eurasian - European - Western European Europe
1 of 42 Tula, Russian Federation [Russian] Eurasian - European - Eastern European Europe
1 of 74 Reunion [Kaf] Admixed Africa
1 of 613 Stuttgart, Germany [German] Eurasian - European - Western European Europe
1 of 575 Seoul, South Korea [Korean] East Asian - Korean Asia
1 of 493 Eastern Norway [Norwegian] Eurasian - European - Western European Europe
1 of 127 Novgorod, Russian Federation [Russian] Eurasian - European - Eastern European Europe
1 of 48 Tambov, Russian Federation [Russian] Eurasian - European - Eastern European Europe
1 of 54 Nizhnii Novgorod, Russian Federation [Russian] Eurasian - European - Eastern European Europe
1 of 53 Viciebsk, Belarus [Belarusian] Eurasian - European - Eastern European

DYS 385 vaihtuu nopeasti, joten jatketaan vain tuon mutaatiolla.
1 of 133 Tartu, Estonia [Estonian]
Eurasian - European - Western European
1 of 613 Stuttgart, Germany [German]
Eurasian - European - Western European
1 of 400 Sweden [Swedish]
Eurasian - European - Western European
1 of 196 Muenster, Germany [German]
Eurasian - European - Western European
1 of 377 Northern Norway [Norwegian]
Eurasian - European - Western European
1 of 22 Florida, United States [European]
Eurasian - European
1 of 129 Bialystok, Poland [Old Believers]
Eurasian - European - Eastern European
1 of 1177 Antioquia, Colombia [Mestizo]
Admixed

Moses Leone · **Liittynyt:** La Helmi 03, 2007 1:56 pm **Viestit:** 18407

Tikarilehtisten keihäänkärkien perusteella Varsinais-Suomi ja Uusimaa saattoivat erota kulttuurisesti tai jopa etnisesti muusta kiinteästi asutusta Suomesta merovingiajalla. Lehtosalo-Hilander kirjoittaa:

Lainaa:

Alkuperältään täysin suomalaisia, ja voisipa melkein väittää vakkasuomalais-satakuntalaisia, ovat ns. tikarilehtiset keihäänkärjet, joista lähes 3/4 on löydetty tältä alueelta. Mikäli tulevat löydöt eivät tuntuvasti muuta kuvaa, juuri tämän keihäänkärkimuodon avulla voitaisiin kartoittaa satakuntalaisten ja vakkasuomalaisten yhteyksiä merovingiajalla. Tikarilehtisiä keihäänkärkiä ei ole tavattu eteläisestä Varsinais-Suomesta eikä Uudeltamaalta, mutta joitakin on löydetty Hämeestä ja yksi niinkin kaukaa idästä kuin Elimäeltä. Sen sijaan niitä on useita Vaasan seudulta ja Etelä-Pohjanmaan keskusten välialueelta. Aivan ilmeisesti satakuntalaisten mielenkiinto merovingiajan keskivaiheilla on suuntautunut pohjoiseen.

Eli kuulostaa siltä, kuin tikarilehtisten keihäänkärkien levinneisyys muistuttaisi paljolti näitä Y-DNA -karttaani piirtämiäni nuolia:

Jaska · **Liittynyt:** Pe Syys 15, 2006 4:20 pm **Viestit:** 2564

Jaska aiemmin kirjoitti:

Se sinun hieno etymologiasi on skandinaavinen lainasana (ks. edellä). Kári on vanha skandinaavinen nimi:

Siltä varalta että täällä on ymmärrysrajoitteisia:
- Tuo viitattu skandinaavinen lainasana on tietysti sana kari ’vedenalainen kivi’; sitä käsiteltiin aiemmin viestissä, mistä johtuu tuo ”ks. edellä”-merkintä.
- Sen sijaan Kári on vanha skandinaavinen nimi.
- Nämä kaksi lausetta eivät siis liity toisiinsa.

Joka kirjastosta löytynee Kustaa Vilkunan kirja Etunimet. Siellä sanotaan, että Kari nimestä Makarios on myöhäinen, mutta Länsi-Suomessa Kari voi juontua nimistä Oskari ja Sakari, jotka juontuvat germaanisesta nimestä Ansgarius. Tähän voidaan sitten kolmanneksi alkuperävaihtoehdoksi tarjota tuota tietokannasta löytyvää muinaisskandinaavista nimeä Kári.

Joka tapauksessa varhaisten kirjoitettujen lähteiden Kari on selvästi tuo skandinaavinen Kári eikä myöhäisempi suomalainen Kari.

Moses Leone kirjoitti:

Eli Salo uskoo, että suomalaisväestö (mikäli hän tarkoitti alkuasukkaita, eikä ylipäänsä Suomen asukaita) omaksui yhtäkkiä uuden esineellisen hautaustavan. Yhtä hyvin tuo esineellinen hautaustapa saattoi tulla maahan uusien tulijoiden mukana.

Hieman valikoivaa lukemista – tässä tärkeä pätkä omasta lainauksestasi:
”Suomalaisväestö näkyy myös roomalaisajan skandinaavisten kalmistojen esineellisissä naisenhaudoissa, kuten korut ja keramiikka osoittavat: eivät skandinaavit Suomessa aikaansa selibaatissa viettäneet. Esineellisiä ovat myös ne kummut, joita Satakunnan rannikolta sisämaahan muuttavat rannikkosuomalaiset alkoivat vuoden 300 tienoilla rakentaa Kokemäenjoen vesistön varsille.”

Eli vaikka ”suomalaisia” kalmistoja ei vanhemmalta roomalaisajalta olisikaan, vieraiden kalmistojen löydöt osoittavat selvästi paikallista asutusta.

Ariston kirjoitti:

tässä kaksi varsin suomalaista nimeä:
Sútari - suutari
Kúsi - kuusi

Noita nimiä ei tietokannasta löydy, joten ainakaan niille ei ole esitetty ”ulkomaalaista” selitystä. Mutta se ei tietenkään vielä tee niistä suomalaisia. Jos tueksi löytyisi varhainen maininta esim. suomalaisesta sukunimestä Kuusi, se olisi jo jotain. Sen sijaan sana suutari on lainattu vasta muinaisruotsista eli aikaisintaan 1200-luvulla.

Tuisku kirjoitti:

Näin taitaa olla ainakin germaanikielissä: esim joskus muinoin jossakin eri foorumissa käsitellyssä Kaukalanda-sanassa "kauka" oletetaan tarkoittavan "hauha" eli "high" eli K>H.

Kyllä, paleogermaanin *k on kehittynyt kantagermaanin *h:ksi.

Tuisku kirjoitti:

Herodotus mainitsee gelonien ja budinien asuttaneen Gelonuksen puukaupunkia. Jos se todellakin on löydetty Ukrainan Bilskistä, niin Mustanmeren pohjoispuolelle menee tuo budinien alue.

No sitten se kaupunki ei voi liittyä suomalais-ugrilaisiin. Täällä moni mielellään otaksuu, että perinteisesti muina kuin suomalais-ugrilaisina pidetyt kansat olivatkin monikansallisia ja sisälsivät myös suomalais-ugrilaisen elementin. Sama logiikka toimii toiseenkin suuntaan: gelonit ym. ovat saattaneet Volgan mutkassa olla suomalais-ugrilaisia, mutta Ukrainassa ne eivät ole voineet olla suomalais-ugrilaisia. Kukaan ei nimittäin ole esittänyt Ukrainasta mitään suomalais-ugrilaista kieliainesta.

Jori Pukkinen kirjoitti:

Toisaalta Parpola, Carpelan ja Koivulehto ovat sitä mieltä että arkeologiset ja etymologiset viitteet antavat ymmärtää iranilaisia olleen jopa itämerensuomalaisten välittömässä läheisyydessä, ks. esim. Pohjan poluilla s. 232: " Itämeren suomessa ( ja nimenomaan siinä, J.P. ) on useita äännekriteeereiltään iranilaisia sanoja..."
Ei tämä, pl. mahdollisesti sana tappara, siksi ihan niin yksinkertaista taida olla.

Jos luet ne jutut, huomaat ettei kukaan oleta iranilaisia olleen kovinkaan pohjoisessa. Sen sijaan lainat ovat niin vanhoja, että esi-itämerensuomalaiset ovat vielä asuneet Ylä-Volgan tienoilla.

Tappara taas on niin nuori sana, että sen lainautumisen aikaan iranilaisia ei enää ollut lähelläkään itämerensuomalaisia. Ja kuten sanoin, sanan epäsäännöllinen edustus itämerensuomessa (vatjan tappora, viron tapper) viittaa myöhäiseen ja erilliseen lainautumiseen. Tällöin muinaisvenäläinen välittäjäkieli on ainoa vaihtoehto. (Tästä näytätkin olevan samaa mieltä.)

Moses Leone · **Liittynyt:** La Helmi 03, 2007 1:56 pm **Viestit:** 18407

Jaska kirjoitti:

Moses Leone kirjoitti:

Eli Salo uskoo, että suomalaisväestö (mikäli hän tarkoitti alkuasukkaita, eikä ylipäänsä Suomen asukaita) omaksui yhtäkkiä uuden esineellisen hautaustavan. Yhtä hyvin tuo esineellinen hautaustapa saattoi tulla maahan uusien tulijoiden mukana.

Hieman valikoivaa lukemista – tässä tärkeä pätkä omasta lainauksestasi:
”Suomalaisväestö näkyy myös roomalaisajan skandinaavisten kalmistojen esineellisissä naisenhaudoissa, kuten korut ja keramiikka osoittavat: eivät skandinaavit Suomessa aikaansa selibaatissa viettäneet. Esineellisiä ovat myös ne kummut, joita Satakunnan rannikolta sisämaahan muuttavat rannikkosuomalaiset alkoivat vuoden 300 tienoilla rakentaa Kokemäenjoen vesistön varsille.”

Eli vaikka ”suomalaisia” kalmistoja ei vanhemmalta roomalaisajalta olisikaan, vieraiden kalmistojen löydöt osoittavat selvästi paikallista asutusta.

Oletko varma, että nuo korut ja keramiikka on 100% varmuudella osoitettu vanhan väestön tekemiksi, eikä vain oletettu sillä perusteella kun vastaavia ei ole muualta löydetty?

Nuo 300-luvulta Satakunnan rannikolta sisämaahan päin voivat olla vanhemman roomalaisajan maahanmuuttajien jälkeläisiä, ei sitä edeltävältä ajalta juontuvan väestön. Tätä puoltaisi mielestäni sekin, että haudat olivat esineellisiä eivätkä esineettömiä kuten oletettujen alkuasukkaiden haudat.

Johan · **Lähetetty:** La Tammi 17, 2009 7:05 pm

Tuisku kirjoitti:

Näin taitaa olla ainakin germaanikielissä: esim joskus muinoin jossakin eri foorumissa käsitellyssä Kaukalanda-sanassa "kauka" oletetaan tarkoittavan "hauha" eli "high" eli K>H.

Kyllä, paleogermaanin *k on kehittynyt kantagermaanin *h:ksi.
[/quote]
Jo maybe ennen (kysymysmerkki) paleogermaania tuokin sana meni tuvalaisten mukana Kolumbiaan ja Peruun.

English: Is it far away?
Finnish: Kuinka kaukana? Onko se kaukana?
Lupacan: Caucana?, (Caycana)?
kaukainen *kawka = faraway
Estonian: kaua (long time),
Saami: guhka

KESKUSTELU

Lalli ja Erik

Paikallaolijat