Lalli ja Erik

Jotuni · **Liittynyt:** To Elo 31, 2006 12:19 pm **Viestit:** 8126

sigfrid kirjoitti:

murmelimafia kirjoitti:

sigfrid kirjoitti:

Suomessa kyseessä ei ole yksikkö hyenkilönimenä, vaan heimonimenä. Heimo käsittää monta ihmistä.

Avaatko vähän ? Käsittääkseni sukuniminä ei Suomessa muita heimonimiä ole kuin Karjalainen, Hämäläinen, Virolainen, Vepsäläinen, Lappalainen jne.

Sitä, että alkuaan nen-päätteinen nimi merkitsi Suomessakin ainostaan klaania, ei talon- tai sukunimeä. EI kai tuota voi väärinkäsittää.

En ole ennen tuollaista tulkintaa kuullutkaan.

Samaa klaaninimeä (nen-päätteistä) käyttivät mielestäsi samaan klaaniin kuuluvat ihmiset vaikka eivät olleet samaa sukua.

Onko tuon idean taustalla jotain muuta kuin mielipiteesi?

-

Jotuni · **Liittynyt:** To Elo 31, 2006 12:19 pm **Viestit:** 8126

sigfrid kirjoitti:

Erityisesti Jotunia piristääkseni pistän tämän kuvan.

Oi kiitos!

Haukotus...

-

Judas I. Käkriäinen · **Liittynyt:** Ti Syys 01, 2009 6:47 pm **Viestit:** 599

Arkkis kirjoitti:

Selonit on yleisin nimi suomessa.

Sanot siis että seloneilla on erityinen nimi suomessa ja se on yleisin nimi suomessa? Ilmeisesti ei kuitenkaan sukunimi. Ehkä joku muu osaa ratkaista tämän arvoituksen, jos Arkkis jatkaa kryptisellä linjallaan.

sigfrid · **Lähetetty:** Ma Maalis 08, 2010 7:57 pm

Jotuni kirjoitti:

sigfrid kirjoitti:

murmelimafia kirjoitti:

Avaatko vähän ? Käsittääkseni sukuniminä ei Suomessa muita heimonimiä ole kuin Karjalainen, Hämäläinen, Virolainen, Vepsäläinen, Lappalainen jne.

Sitä, että alkuaan nen-päätteinen nimi merkitsi Suomessakin ainostaan klaania, ei talon- tai sukunimeä. EI kai tuota voi väärinkäsittää.

En ole ennen tuollaista tulkintaa kuullutkaan.

Samaa klaaninimeä (nen-päätteistä) käyttivät mielestäsi samaan klaaniin kuuluvat ihmiset vaikka eivät olleet samaa sukua.

Onko tuon idean taustalla jotain muuta kuin mielipiteesi?

-

Tarkoitin ettei sukunimiä nykymerkityksessä ollut käytössä. Nythän Virtaset eivät kuulu klaaniin ja harvoin samaan sukuun. Yritin selittää murmelille ettei nykyisenkaltaista sukunimikäytäntöä ollut silloin kun monet nykyisistä nimistä keksittiin. Tavallisesti kaikki samaa nimeä kantavat olivat sukua keskenään, paitsi tietenkin naimakaupan kauutta tulleet. Ja suku oli klaanin perusta.

Pertinax · **Liittynyt:** Ke Syys 13, 2006 11:49 am **Viestit:** 1307

Mitochondrial genomes are not uniform across cells of the body as previously believed, but vary between different tissue types, according to a study published online today (March 3) in Nature.

The findings may affect forensics and the search for biomarkers, both of which utilize mitochondrial DNA.

http://www.the-scientist.com/blog/display/57199/

sigfrid · **Lähetetty:** Ma Maalis 08, 2010 8:31 pm

Pertinax kirjoitti:

Mitochondrial genomes are not uniform across cells of the body as previously believed, but vary between different tissue types, according to a study published online today (March 3) in Nature.

The findings may affect forensics and the search for biomarkers, both of which utilize mitochondrial DNA.

http://www.the-scientist.com/blog/display/57199/

Mahdollista, koska mitokondria on tavallaan vieras symbioosissa elävä eliö. Luin jostain, että siittiön mukana voisi tulla isän mitokondriaa, mutta voisihan munasolu sisältää useampia mitokondrioita.

Matti E Simonaho · **Lähetetty:** Ma Maalis 08, 2010 8:45 pm

NEN/SIS/§1§

I, E, IE, EI

ZIZ on SIS ajassa jolloin Z -kirjainta ei ollut, ja luettiin oikealta vasemmalle suunnassa.

Matti E Simonaho · **Lähetetty:** Ma Maalis 08, 2010 8:57 pm

sigfrid kirjoitti:

Erityisesti Jotunia piristääkseni pistän tämän kuvan. Punaruskeat kuvat vastaavat baltteja (5 kpl) Etelä-Virosta Liettuan pohjoisosiin. Vihreät vastaavat kaikista lähimpiä adna-osumia kaikkiaan 300 näytteen joukosta. Aluenumerot

1 - skandinaaveja
2 - puolalaisia
3 - venäläisiä
4 - suomalaisia

Suomalaisilla vastaavat lähiosumat menevät samoille alueille lukuunottamatta Puolaa, johon osuu harvoin lähiosumia.

Kuva ei sisällä "saamivaikutusta".

Entä viruksen aiheuttamat vaikutukset? Minä ja Englantilainen saatetaan yskiä samasta syystä, mutta se ei tee meistä sukulaisia. Virus saattaa olla niinkin pieni, että Englantialinen lausuu BAD "BÄD" vaikka 'ää' ei ole akkosissa. Englannin kieli ei ole sukua 'ÄÄ' -kielelle, vaan on saanut jossain vaiheessa historiaa 'ÄÄ' -tartunnan. Eikä Suomen kielessä eikä mielessä ollut mitään VÄÄRÄÄ muinaisaikaan.

Kielet joissa 'minä' on MA/ME/MI/MO ovat sukua.

Arkkis · **Liittynyt:** To Huhti 03, 2008 6:24 pm **Viestit:** 11321

Judas I. Käkriäinen kirjoitti:

Arkkis kirjoitti:

Selonit on yleisin nimi suomessa.

Sanot siis että seloneilla on erityinen nimi suomessa ja se on yleisin nimi suomessa? Ilmeisesti ei kuitenkaan sukunimi. Ehkä joku muu osaa ratkaista tämän arvoituksen, jos Arkkis jatkaa kryptisellä linjallaan.

Ei vaan yleisin Suomessa käytetty nimitys heistä.

Arkkis · **Liittynyt:** To Huhti 03, 2008 6:24 pm **Viestit:** 11321

Jotuni kirjoitti:

sigfrid kirjoitti:

murmelimafia kirjoitti:

"sigfrid":
Suomessa kyseessä ei ole yksikkö hyenkilönimenä, vaan heimonimenä. Heimo käsittää monta ihmistä.

"murmelimafia": Avaatko vähän ? Käsittääkseni sukuniminä ei Suomessa muita heimonimiä ole kuin Karjalainen, Hämäläinen, Virolainen, Vepsäläinen, Lappalainen jne.

Sitä, että alkuaan nen-päätteinen nimi merkitsi Suomessakin ainostaan klaania, ei talon- tai sukunimeä. EI kai tuota voi väärinkäsittää.

En ole ennen tuollaista tulkintaa kuullutkaan.

Samaa klaaninimeä (nen-päätteistä) käyttivät mielestäsi samaan klaaniin kuuluvat ihmiset vaikka eivät olleet samaa sukua.

Onko tuon idean taustalla jotain muuta kuin mielipiteesi

Kyllä se näin on.

Taustalla on balttikielten kaksi adjektiivijohdostyyppiä: tuo jossa pääte on -l- (liettua) tai -r- (kuuri, ristiin lainataan molempiin suuntiin) ja joka verbillä liitetään preesensvarataloon, ja sitten se, jossa pääte on -n- (latvia), -in- (liettua), -ing- (kuuri, jotvinki), joka verbillä liitetään imperfektivartaloon.

Matti E Simonaho · **Lähetetty:** Ma Maalis 08, 2010 9:15 pm

sigfrid kirjoitti:

Idässä klaaninimikkeet säilyivät kilpeläisten, tikkasten, pennasten ym. samoillessa korpia ja joensivuja länteen ja paikoilleenasetuttuaan ne merkittiin kirkonkijoihin sukunimiksi.

Ei pidä paikkaansa. Sukunimien vääristelyä esiintyi vielä 1900 -luvulla. Sukunimet säilyivät, koska Suomalaisia ei voitu pakkoruotsalaistaa tunnetuista syistä. Vain ~5% uskoo olevansa "suomenruotsalaisia".

LAPPALAINEN, KARJALAINEN, SAVOLAINEN ... .. .
Ei alunperin ole sukunimiä, vaan läänien nimiä, joista ihmiset ovat kotoisin. Alkuperäinen sukunimi, jäi Lääniin.

Talon oston yhteydessä, talon uuden omistajan sukunimi muutettiin talon nimen mukaan, ja osa kansanhistoriaa katosi. Kun se unohtui sukupolvien vaihtuessa, bioloogiset (lähi) sukulaiset menivät naimisiin ja sai lapsia.

Arkkis · **Liittynyt:** To Huhti 03, 2008 6:24 pm **Viestit:** 11321

murmelimafia kirjoitti:

Arkkis kirjoitti:

Judas kirjoitti:

Myös nimityksien kantasanat ovat mielenkiintoisia, sillä ne ovat hyvin lähellä eräitä suomalaisia sukunimiä. Mieleeni tulevat myös Gottlundin Samlannista löytämät nimet:
Lapinen, Linkunen, Kaukenen, Metschinen, Wilmandinen, Pellenen, Lasdenen, Mulinen, Laponen, Millunen, Gumbinen, Kautten, Tapiau. Edustaisiko -nen siis näissä myös monikkoa?

Nuo ovat joka tapauksessa nimen saksalasia muotoja, kuten Nemunas on saksaksi Niemen.

Baltiksi (liettuaksi) ne saatavat olla esimekiksi muotoa "Lapenai", Lazdenai", Gumbinė(s) jne.

Ei noin nopeasti Arkkis. Asia nimittäin ei ole noin yksioikoinen.

Mikäli nuo Gottlundin nimet ovat saksalaisessa muodossa niin silloin suomalainen muoto olisi tietysti myös monikko, l. Lapiset ,Linkuset, Kaukeset jne. Jolloin taas normaalin -nen formaatin nimeämiskaavan mukaan yksikössä olevat sukunimet olisivat Lapinen, Linkunen, Kaukenen jne. Ympäri mennään ja yhteen tullaan.

Toiseksi, olisi aika erikoista että saksalaiset sukunimet esitettäisiin tuolla tavalla monikossa.

Se melkein edellyttäisi hyvin vahvaa klaanipohjaista yhteiskuntarakennetta. Vertailukohdaksi kävisi ehkä skotlainen MacJotakin tyyppinen klaaninimeämiskäytäntö.

Sellainen klaanijärjestemä olikin olemassa, vaikka viitä nitettiin joksikin "ruhtinaskunniksi".

Lainaa:

Tuollainen säännönmukainen -nen päätteisyys on muutenkin saksalaisille sukunimille vieras, varmaan joitakin -en päätteisiä löytyy mutta ei sekään kyllä mikään yleinen ilmiö ole. Etenkään tuollaisesta monikkoon nimeämisestä ei ole germaanialueelta esimerkkiä. Skandinaaveilla oli/on sonneja ja sennejä, slaaveilla oli pelkkiä vitshejä.

Ymmärtääksi tuo on tarkoittanut alun perin just klaanien nimeämistä.

Lainaa:

Tuo mahdollinen "klaaninimeäminen" säilyy oikeastaan ainoana nixmannin -en nimeämiskäytäntönä vrt. germanen, markomannen, semnonen jne.

Toinen pointti jonka haluaisin tuoda keskusteluun on tuon ajan laajempi viitekehys. Vanhat preussilaiset saivat lopullisesti pataansa teutooneilta siis joskus 1200-luvun puolivälissä. Tätä ennen preussilaisilla oli toki kauppayhteyksiä esimerkiksi Novgorodiin. Novgorodin tuohikirjeistä Saarikivi on kaivellut ansiokkaasti itämerensuomalaisia ja etenkin suomalais-karjalaisia sukunimiä esiin. On siellä joitakin mahdollisesti -nen muotoisiakin joukossa.

Samaan aikaan kun preussilaiset sotivat teutooniritareita vastaan vahvistui Mindaugasin Liettua. Mindaugas oli harras pakana ja vanhojen jumalien kannattaja. Mindaugasin suvun jälkeen Liettuan johtoon nousi Gediminas-suku, joka piti vanhat hyvät pakanatavat voimassa.

Gediminaseilla oli ok välit Novgorodin kanssa, se kannatti molemmille sillä toinen oli kaupallinen suurvalta ja toinen sotilaallinen. Vuonna 1333 oli jonkinlainen yritelmä yhdistää valtakuntia, Novgorodin ylhäiset kylmän viileästi antoi Korelan ja paljon muutakin Narimuntis Gediminakselle, muka kiitokseksi tämän kääntymisestä oikeaan uskoon.

Sitä veljellistä riemua ei kestänyt kauaa, karjalaiset pyysivät "ruotsalaiset" apuun, ruotsalaiset suluissa tarkoituksella. Kronikka tekstissä käytetään termiä nemtsy, jolla viitataan enemmän mihin tahansa läntisiin, katolilaisiin vääräoppisiin, jotka tässä tapauksessa kiistatta ovat ruotsalaisen valtapiirin väkeä. Etnisesti ruotsalaiset ovat kronikoissa svei, joten on mahdollista että nemtsit olivatkin tässä tapauksessa etupäässä ruotsalaisjohtoisia "suomalaisia".

Sitten kapinoitiin ja mellakoitiin. Liettuan ja Novgorodin suhteet viilenivät ja taas vähän tapeltiin. Kaiken taustalla myhäilivät ne todelliset vallanhaltijat, mongoolikaanit, joiden luona jokainen idän ihmemaan pikkuprinssi kävi "suomettumassa". Siellä pelattiin mongoolikortilla samaan tapaan kuin 70-luvun Suomessa lyötiin Moskova-korttia pöytään.

Kaani jurtassaan sitten pelaili hajota ja hallitse peliään näiden pikkuruhtinaiden kustannuksella. Kremlillä on ollut hyvä opettaja näissä peleissä.

Aika paljon myöhemmin, joskus vuoden 1380-paikkeilla, Narimuntisin poika, Patrik, sai Korelan hallittavakseen. Patrikin äiti todennäköisesti oli aito mongooliprinsessa, mikä nosti hänen poliittista painoarvoaan. Lisäksi hän oli tietysti myös Gediminaksen pojanpoika.

Näin oli asia.

Lainaa:

Liettualaiset eivät toki olleet mikään uusi ilmiö Karjalassa. Novgorodin tuohikirje nro. 590 kerto että liettualaiset hyökkäsivät Korelaan joskus 1000-luvun puolivälissä. Noiden kirjeiden ajoitukset tosin saattaa olla välillä vähän niin ja näin. Ne on ajoitettu kulttuurikerrostumien pohjalta, ne tosin ovat sekoittuneet kun metodologia ei aikanaan ole ollut ihan kohdallaan.

Historiallinen kontakti konteksti pakanallisten balttien ja pohjoisten itämerensuomalaisten välillä on siis olemassa. Kontaktikehys on olemassa myös kristillisellä ajalla.

Oli toki.

Arkkis · **Liittynyt:** To Huhti 03, 2008 6:24 pm **Viestit:** 11321

Moses Leone kirjoitti:

Jotuni kirjoitti:

Jaska kirjoitti:

"Moses Leone": Pohjois-Suomessa on puuro*, puuru*-nimien keskittymä. Lupaan että Gorgle syö lapiollisen (puuroa), jos ne eivät liity puurilaisiin.

"Jaska": Eikun nehän ovat ilman muuta Etelä-Afrikan kautta tulleita buureja! Aivan yhtä uskottava selitys kuin Kuuro*-nimien yhdistäminen kuurilaisiin. Judas on nyt ikävä kyllä pudonnut syvälle noidankehäpäätelmään ja näkee pieniä kuurilaisia kaikkialla. Katkohoidon tarpeessa?

Onko sama kuin Kymin yhdistäminen esigermaaneihin? Samaa tasoa olevaa spekulointia kuin Tuunan ja Tuunaisen yhdistäminen Ruotsin tunaan?

Nimitystä kuuri käytettiin sekä alueen latvialaisista että liiviläisistä. Liiviläiset ovat suomalaiskielinen kansa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kurseniekit

-

Missä kohtaa tuolla linkissäsi sanottiin, että liiviläiset ovat suomalaiskielinen kansa?

Väitätkö vastaan?

Judas I. Käkriäinen · **Liittynyt:** Ti Syys 01, 2009 6:47 pm **Viestit:** 599

Arkkis kirjoitti:

Judas I. Käkriäinen kirjoitti:

Arkkis kirjoitti:

Selonit on yleisin nimi suomessa.

Sanot siis että seloneilla on erityinen nimi suomessa ja se on yleisin nimi suomessa? Ilmeisesti ei kuitenkaan sukunimi. Ehkä joku muu osaa ratkaista tämän arvoituksen, jos Arkkis jatkaa kryptisellä linjallaan.

Ei vaan yleisin Suomessa käytetty nimitys heistä.

Ahaa, tarkoitat siis että muuta erityistä nimeä kuin selonit ei löydy.

Matti E Simonaho · **Lähetetty:** Ma Maalis 08, 2010 9:32 pm

KUURI ja SUURI on sama asia.

SUUR+jotain

KESKUSTELU

Lalli ja Erik

Paikallaolijat