Lalli ja Erik

murmelimafia · **Liittynyt:** Ke Joulu 09, 2009 5:49 pm **Viestit:** 149

sigfrid kirjoitti:

Tarkoitin ettei sukunimiä nykymerkityksessä ollut käytössä. Nythän Virtaset eivät kuulu klaaniin ja harvoin samaan sukuun. Yritin selittää murmelille ettei nykyisenkaltaista sukunimikäytäntöä ollut silloin kun monet nykyisistä nimistä keksittiin. Tavallisesti kaikki samaa nimeä kantavat olivat sukua keskenään, paitsi tietenkin naimakaupan kauutta tulleet. Ja suku oli klaanin perusta.

Jos näin on niin silloin nuo Gottlundin preussilaisnimet (mikäli ne ovat suomalaislähtöisiä) olisivat alunperinkin sopivasti saksalaismuotoisia ilman mitään saksalaismuotoistamista. Edelleen viittaan germanen, semnonen jne. Tärkeintä lähinnä olisi siis nimen heimoidentiteetin/identifikaation ymmärtäminen.

Mistä lähteestä nämä Gottlundin preussilaisnimet muuten ovat ? Gottlund kuitenkin oli aikamoinen vääräleuka ja itsenimitetty kunniasavolainen.

Maanantai · **Liittynyt:** Ma Loka 05, 2009 5:57 pm **Viestit:** 23

Olen lueskellut jonkin verran noita vanhoja henkikirjoja ja niihin liittyviä sukunimiä ja kylien nimiä itäsuomessa. Siellähän noita nen-päätteitä oli paljon.
Useissa tapauksissa koko kylän muodostaa yksi ainoa perhe ja heillä on tietenkin sukunimi. Esim. kylän nimi on Tollola ja kylässä asuu Tollonen-niminen perhe. Olisi helppo yhdistää nämä kaksi sanaa, mutta kumpi oli ensin Tollonen vai Tollola?
Kuvittelisin, että Tolloset muuttivat keskelle korpea ja paikan nimeksi tuli Tollola.
Toiseksi henkikirjoissa sukunimeä ei kirjoitettu Tollonen, vaan Tolloin. Kirjurien voi olettaa kirjoittavan sanat, kuten ne heille sanottiin, eli Tolloin. Tämä kuulostaa vanhemmalta, vaikka nykyäänkin joissain murteissa sanotaan Tolloin.
Voisiko joku selvittää hieman tuota asiaa asiallisesti.

sigfrid · **Lähetetty:** Ma Maalis 08, 2010 9:56 pm

Maanantai kirjoitti:

Olen lueskellut jonkin verran noita vanhoja henkikirjoja ja niihin liittyviä sukunimiä ja kylien nimiä itäsuomessa. Siellähän noita nen-päätteitä oli paljon.
Useissa tapauksissa koko kylän muodostaa yksi ainoa perhe ja heillä on tietenkin sukunimi. Esim. kylän nimi on Tollola ja kylässä asuu Tollonen-niminen perhe. Olisi helppo yhdistää nämä kaksi sanaa, mutta kumpi oli ensin Tollonen vai Tollola?
Kuvittelisin, että Tolloset muuttivat keskelle korpea ja paikan nimeksi tuli Tollola.

Olet oikeassa, usein kylännimi tuli ensimmäisen asukkaan mukaan.

Lainaa:

Toiseksi henkikirjoissa sukunimeä ei kirjoitettu Tollonen, vaan Tolloin. Kirjurien voi olettaa kirjoittavan sanat, kuten ne heille sanottiin, eli Tolloin. Tämä kuulostaa vanhemmalta, vaikka nykyäänkin joissain murteissa sanotaan Tolloin.
Voisiko joku selvittää hieman tuota asiaa asiallisesti.

Noinhan nen-päätteiset nimet on usein kirjoitettu vanhoinin kirjoihin. Koska kyseessä on systemaattinen tapa, niin siihen oli olemassa joku äänteellinen syy. Ehkä kielitietelijtä osaavat kertoa tämän syyn.

Arkkis · **Liittynyt:** To Huhti 03, 2008 6:24 pm **Viestit:** 11321

Judas I. Käkriäinen kirjoitti:

Arkkis kirjoitti:

Judas I. Käkriäinen kirjoitti:

"Arkkis": Selonit on yleisin nimi suomessa.

"Judas I. Käkriäinen": Sanot siis että seloneilla on erityinen nimi suomessa ja se on yleisin nimi suomessa? Ilmeisesti ei kuitenkaan sukunimi. Ehkä joku muu osaa ratkaista tämän arvoituksen, jos Arkkis jatkaa kryptisellä linjallaan.

Ei vaan yleisin Suomessa käytetty nimitys heistä.

Ahaa, tarkoitat siis että muuta erityistä nimeä kuin selonit ei löydy.

Löytyy myös "seelit", joka on oikeampi, mutta jota kuitenkin näkee harvemmin, ja ehkä muitakin. Omakielinen nimi lienee ollut "siaulit".

Jaska · **Liittynyt:** Pe Syys 15, 2006 4:20 pm **Viestit:** 2564

Murmelimafia kirjoitti:

Mikäli nuo Gottlundin nimet ovat saksalaisessa muodossa niin silloin suomalainen muoto olisi tietysti myös monikko, l. Lapiset ,Linkuset, Kaukeset jne. Jolloin taas normaalin -nen formaatin nimeämiskaavan mukaan yksikössä olevat sukunimet olisivat Lapinen, Linkunen, Kaukenen jne. Ympäri mennään ja yhteen tullaan.

Paitsi ettei ole mitään perusteita lisätä noihin nimiin suomalaista sukunimipäätettä. Nehän olivat preussilaisia ammattinimikkeitä, joita saksaksi taivutettiin saksalaisittain. Eli ota ensin pois saksalainen monikon -en-pääte, jolloin saat alkuperäisen muodon, johon voit sitten lisätä suomalaisen monikon -t-päätteen, kas näin:

Lingussonen --> Lingusson --> Lingussonit

Sukunimet eivät siis liity tähän mitenkään, joten et voi käsitellä preussilaisia ammattinimityksiä suomalaisina sukuniminä. Koko yhteyshän lähti siitä, että joku erheellisesti yhdisti -nen-päätteiset sanat suomalaisiin -nen-sukunimiin. Erheellinen yhdistäntä ei luonnollisestikaan ole perustelu.

Judas I. Käkriäinen · **Liittynyt:** Ti Syys 01, 2009 6:47 pm **Viestit:** 599

Jaska kirjoitti:

Murmelimafia kirjoitti:

Mikäli nuo Gottlundin nimet ovat saksalaisessa muodossa niin silloin suomalainen muoto olisi tietysti myös monikko, l. Lapiset ,Linkuset, Kaukeset jne. Jolloin taas normaalin -nen formaatin nimeämiskaavan mukaan yksikössä olevat sukunimet olisivat Lapinen, Linkunen, Kaukenen jne. Ympäri mennään ja yhteen tullaan.

Paitsi ettei ole mitään perusteita lisätä noihin nimiin suomalaista sukunimipäätettä. Nehän olivat preussilaisia ammattinimikkeitä, joita saksaksi taivutettiin saksalaisittain. Eli ota ensin pois saksalainen monikon -en-pääte, jolloin saat alkuperäisen muodon, johon voit sitten lisätä suomalaisen monikon -t-päätteen, kas näin:

Lingussonen --> Lingusson --> Lingussonit

Sukunimet eivät siis liity tähän mitenkään, joten et voi käsitellä preussilaisia ammattinimityksiä suomalaisina sukuniminä. Koko yhteyshän lähti siitä, että joku erheellisesti yhdisti -nen-päätteiset sanat suomalaisiin -nen-sukunimiin. Erheellinen yhdistäntä ei luonnollisestikaan ole perustelu.

Jaska on todennäköisesti oikeilla jäljillä siinä, että kyseessä eivät ole suomalaiset sukunimet. Tulkinnan Lingusson lienee tosin ymmärrettävä, mutta tahaton, freudilainen germanismi.

Nimien kantasanat, sikäli kun ne oikein ymmärrän, ovat kiinnostavampia. Seito, putto, purto jne. Esiintyvätkö nämä suomalaisissa käsitteissä tai nimissä? Joo, siltä se tosiaan vaikuttaa.

P.S. Sipi, kaavioissasi baltit ovat hieman tulkittuna hämmentävän lähellä suomalaisia. Vertaatko kuitenkin heitä väestönä koko Suomen väestöön vai esim. niihin, jotka ovat sinun kanssasi samankaltaisia? Mitä kuvista voisi mielestäsi päätellä? Vihjaatko esim. siihen, että Saarenmaan ja Latvian alueen osuus Suomen asuttamisessa oli ratkaisevan paljon suurempi kuin on kuviteltu, esim. verrattuna Virumaahan?

Moses Leone · **Liittynyt:** La Helmi 03, 2007 1:56 pm **Viestit:** 18407

Judas I. Käkriäinen kirjoitti:

Jaska kirjoitti:

Murmelimafia kirjoitti:

Mikäli nuo Gottlundin nimet ovat saksalaisessa muodossa niin silloin suomalainen muoto olisi tietysti myös monikko, l. Lapiset ,Linkuset, Kaukeset jne. Jolloin taas normaalin -nen formaatin nimeämiskaavan mukaan yksikössä olevat sukunimet olisivat Lapinen, Linkunen, Kaukenen jne. Ympäri mennään ja yhteen tullaan.

Paitsi ettei ole mitään perusteita lisätä noihin nimiin suomalaista sukunimipäätettä. Nehän olivat preussilaisia ammattinimikkeitä, joita saksaksi taivutettiin saksalaisittain. Eli ota ensin pois saksalainen monikon -en-pääte, jolloin saat alkuperäisen muodon, johon voit sitten lisätä suomalaisen monikon -t-päätteen, kas näin:

Lingussonen --> Lingusson --> Lingussonit

Sukunimet eivät siis liity tähän mitenkään, joten et voi käsitellä preussilaisia ammattinimityksiä suomalaisina sukuniminä. Koko yhteyshän lähti siitä, että joku erheellisesti yhdisti -nen-päätteiset sanat suomalaisiin -nen-sukunimiin. Erheellinen yhdistäntä ei luonnollisestikaan ole perustelu.

Jaska on todennäköisesti oikeilla jäljillä siinä, että kyseessä eivät ole suomalaiset sukunimet. Tulkinnan Lingusson lienee tosin ymmärrettävä, mutta tahaton, freudilainen germanismi.

Nimien kantasanat, sikäli kun ne oikein ymmärrän, ovat kiinnostavampia. Seito, putto, purto jne. Esiintyvätkö nämä suomalaisissa käsitteissä tai nimissä? Joo, siltä se tosiaan vaikuttaa.

P.S. Sipi, kaavioissasi baltit ovat hieman tulkittuna hämmentävän lähellä suomalaisia. Vertaatko kuitenkin heitä väestönä koko Suomen väestöön vai esim. niihin, jotka ovat sinun kanssasi samankaltaisia? Mitä kuvista voisi mielestäsi päätellä? Vihjaatko esim. siihen, että Saarenmaan ja Latvian alueen osuus Suomen asuttamisessa oli ratkaisevan paljon suurempi kuin on kuviteltu, esim. verrattuna Virumaahan?

Mitä putto ja purto tarkoittavat suomessa?

Judas I. Käkriäinen · **Liittynyt:** Ti Syys 01, 2009 6:47 pm **Viestit:** 599

Moses Leone kirjoitti:

Mitä putto ja purto tarkoittavat suomessa?

En minä tiedä. Silti Purtosia on satakunta ja Puttosia muutama tuhat. Tuskin hekään tietävät.

Jotuni · **Liittynyt:** To Elo 31, 2006 12:19 pm **Viestit:** 8126

Judas I. Käkriäinen kirjoitti:

Jaska kirjoitti:

Murmelimafia kirjoitti:

Mikäli nuo Gottlundin nimet ovat saksalaisessa muodossa niin silloin suomalainen muoto olisi tietysti myös monikko, l. Lapiset ,Linkuset, Kaukeset jne. Jolloin taas normaalin -nen formaatin nimeämiskaavan mukaan yksikössä olevat sukunimet olisivat Lapinen, Linkunen, Kaukenen jne. Ympäri mennään ja yhteen tullaan.

Paitsi ettei ole mitään perusteita lisätä noihin nimiin suomalaista sukunimipäätettä. Nehän olivat preussilaisia ammattinimikkeitä, joita saksaksi taivutettiin saksalaisittain. Eli ota ensin pois saksalainen monikon -en-pääte, jolloin saat alkuperäisen muodon, johon voit sitten lisätä suomalaisen monikon -t-päätteen, kas näin:

Lingussonen --> Lingusson --> Lingussonit

Sukunimet eivät siis liity tähän mitenkään, joten et voi käsitellä preussilaisia ammattinimityksiä suomalaisina sukuniminä. Koko yhteyshän lähti siitä, että joku erheellisesti yhdisti -nen-päätteiset sanat suomalaisiin -nen-sukunimiin. Erheellinen yhdistäntä ei luonnollisestikaan ole perustelu.

Jaska on todennäköisesti oikeilla jäljillä siinä, että kyseessä eivät ole suomalaiset sukunimet. Tulkinnan Lingusson lienee tosin ymmärrettävä, mutta tahaton, freudilainen germanismi.

Nimien kantasanat, sikäli kun ne oikein ymmärrän, ovat kiinnostavampia. Seito, putto, purto jne. Esiintyvätkö nämä suomalaisissa käsitteissä tai nimissä? Joo, siltä se tosiaan vaikuttaa.

Suomen purto merkitsee ruokataukoa tai -aikaa. Johdos sanasta purra ja vertaa sanaan purtava, joka tarkoittaa ruokaa.

Puttolle SSA:ssa ei ole selitystä, mutta sana esiintyy yleisissä sukunimissä kuten Puttonen.

Niemenin länsipuolella esiintyy paikannimiä Purvinen, Sakkanen, Baranen, Kelminen, Aglanen, Raudonen, Lengainen, Vutrinen, Siemanen, Kutkunen, Medtinen. Näitä on kuulemma satamäärin.

Noin sata kilometria pohjoisempana liiviläis-kuurilaisalueella esiintyy mm Purvain, Paranen, Alanen.

Kuurinmalla on myös Rauman-niminen paikka, Nevase-niminen joki laskee Niemeniin samoin kuin Sara (suom. puro).

En pidä ollenkaan mahdottomana, että Samlandissa ja sen ympäristössä olisi ollut suomalaiskielistä asutusta, koska nimistö viittaa siihen ja aivan vieressä todistetusti on asunut ihan viime aikoihin saakka liiviläisiä. Ottaen huomioon, että liiviläisten asuma-alue on supistunut vuosisatojen saatossa, niin asuinalue on ollut paljon laajempi aikoinaan.

EDIT:

Alla olevassa linkissä on kuvauksia SU-paikannimistä Liettuassa ja Latviassa.

http://74.125.77.132/search?q=cache:iQS ... ent=safari

Epäilemättä Jaska ei tykkää, että suomalaiskieliä olisi puhuttu Liettuassa, mutta emme anna hänen putkinäkönsä haitata.

-

Ariston · **Liittynyt:** Pe Joulu 08, 2006 12:59 pm **Viestit:** 388

Joitakin poimintoja Itä-Preussin paikannimistä:

Maninen
Madeynen
Maldanen
Maisunen
Malkienen
Maruhnen
Marunen
Masunen
Medunen
Merunen
Michenen
Mitkihnen
Molthenen
Molthainen
Moulinen
Moynienen
Mikkenen
Muntienen
Mokainen
Mokeinen
Kaiminen
Kykaynen
Kyrkaynen
Kyschienen
Kutkunen
Kukainen
Kuinen
Kropoleinen
Kroplainen
Kreywönen
Kosnenen
Kormanen
Komeinen
Komainen
Kolloginen
Klothainen
Kerwienen
Kewkeynen
Labunen
Labonen
Lapienen
Latteinen
Laurienen
Lumienen
Lumpönen
Lossainen
Lohminen
Lixainen
Liskeynen

Täältä löytyvät kaikki:
http://www.ahnen-gesucht.de/ahnenspuren/ostpreussen/ortsregister/liste-aller-ortsnamen.html

Moses Leone · **Liittynyt:** La Helmi 03, 2007 1:56 pm **Viestit:** 18407

Judas I. Käkriäinen kirjoitti:

Moses Leone kirjoitti:

Mitä putto ja purto tarkoittavat suomessa?

En minä tiedä. Silti Purtosia on satakunta ja Puttosia muutama tuhat. Tuskin hekään tietävät.

Jos ne oli alunperin rallienklantia puhuvia Buttoneita ja Burtoneita?

Kaar vos kut, pat rälli vos pät.

murmelimafia · **Liittynyt:** Ke Joulu 09, 2009 5:49 pm **Viestit:** 149

Jaska kirjoitti:

Sukunimet eivät siis liity tähän mitenkään, joten et voi käsitellä preussilaisia ammattinimityksiä suomalaisina sukuniminä. Koko yhteyshän lähti siitä, että joku erheellisesti yhdisti -nen-päätteiset sanat suomalaisiin -nen-sukunimiin. Erheellinen yhdistäntä ei luonnollisestikaan ole perustelu.

Ei , ei , ei. Minä puhuin Gottlundin "suomalaisista sukunimistä" en preussilaisista pakanapapeista.

sigfrid · **Lähetetty:** Ti Maalis 09, 2010 11:38 am

Judas I. Käkriäinen kirjoitti:

P.S. Sipi, kaavioissasi baltit ovat hieman tulkittuna hämmentävän lähellä suomalaisia. Vertaatko kuitenkin heitä väestönä koko Suomen väestöön vai esim. niihin, jotka ovat sinun kanssasi samankaltaisia? Mitä kuvista voisi mielestäsi päätellä? Vihjaatko esim. siihen, että Saarenmaan ja Latvian alueen osuus Suomen asuttamisessa oli ratkaisevan paljon suurempi kuin on kuviteltu, esim. verrattuna Virumaahan?

Tuo kuva on hyvin informatiivinen ja olen yrittänyt markkinoida sitä muuallakin. Noilla suomalaislla ei ole mitään tekemistä minun kanssani muuta kuin että ovat suomalaisia. Joukossa on ihmisiä kaikista Suomen kolkista, paitsi valitettavasti Satakunnan ja Varsinais-Suomen ranikoilta, joista en ole yrityksistä huolimatta saanut "näytteitä". Joukossa on erityisen paljon itäsuomalaisia.

Kuva havainnollistaa kaksikin oleellista asiaa:

- vihreät täpät osoittavat balttien läheisimpiä "genomewide"-samankaltaisuuksia mitattuna puoella miljoonalla SNP:llä. Parhaat geeniskannerit yltävät miljoonaan, mutta tämä puoli miljoonaa on varsin yleinen
peremmanlaatuisissa tutkimuksissa. Monessa tutkimuksessa tyydytään ns AIMS-markkereihin eli oletetusti keskimääräistä paremmin ainakin johonkin erotteluun pystyviin markkereihin. Suomalaisten lisäksi aineistossani on kaikkia eurooppalaisia Venäjältä Irlantiin, Sisiliasta saameihin.

- sijainti kartalla ilmaisee kunkin aineistoni henkilön paikkaa suhteessa 23andme:n valitsemiin referenssipopulaatioihin. Referensseinä on kaikki euroopan keskeisimmät kansat italialaisista skandinaaviehin, irlantilaisista vologdalaisiin Venäjällä. Kaikkia ei tarvitse olla, koska Euroopan geneetinen kartta noudattaa paljolti maantieteellistä karttaa. Valitettavasti suomalaisia ei ole referensseissä. On toivottu, ei saatu. Muista tutkimuksista tiedän suomalaisten asettuvan skandinaavien ja vologdalaisten väliin, joten jollakin tarkkuudella suomalaisetkin tulevat kuvaan oikein.

Lähekkäinen sijainti kartalla ei tarkoita geneettistä samankaltaisuutta (sen kertoo tässä vihreä väri valittujen punaruskeiden balttien osalta), vaan historiallista "geneettismaantieteellistä" asemaa suuhteessa muihin kansoihin. Kartta on luotettava kaikkien niiden osalta, joiden kaikki esipolvet ovat samasta väestöstä, mutta esimerkiksi iranilais-suomalaisten vanhempien lapsi sijoittuu kartalla väärin ja olen nämä tapaukset jättänyt vertailusta pois. Ehkä 3 sukupolvea samasta väestöstä riittää, koska 4. sukupolvessa yhden esiäidin tai -isän jättämä perimä edustaa enää 6%:a kokonaisperimästä. Suomalaisten osalta tämä ei ole ongelma.

En tiedä yhtään näin syvälle luotaavaa tutkimusta. Yhdessäkään tutkimusessa ei ole tällaista suoraa genomewide-näkemystä. Tutkimusten PCA-kuvissa on useita heikkouksia, osa liittyy itse menetelmään, osa tekijöiden valintoihin. Menetelmä ylireagoi kaikkeen paikallisesti outoon; jos suomalaislla on 1-5% pohjoisaasialaista perimää ja se vielä "pongataan" virheellisesti Itä-Aasiasta, on vaikutus PCA-kartalla vaikuttava johtuen taustalla olevasta matematiikasta, etäisyys on painotettu sekä määrällä että etäisyydellä. KIinalaiset ovat geneettisesti 100% itäaasialaisia, kun pohjoisaasialaiset vain 50% ja toinen puoli on heillä Eurooppaa, joten pohjois-aasialaiset (siperialaiset) asettuvat referenseinä lähemmäs muita eurooppalaisia. Tämä on aika monimutkaista selittää, kyseesä on moniulotteinen verkko, jossa myös "dismatseillä" on oma vaikutuksensa. Kuva olisi erilainen, jos itäreferenssi olisi globaalikuvissa Venäjällä täi Siperiassa, jossa sen pitäisi ollakin.

Toinen virhe löytyy tekijöiden valinnoista. PCA-kuvan on kompromissiprojektio moniulotteisesta kaksiulotteiseksi. Näyttävyyttä ja tieteellistä debattia saadakseen tekijät valisevat projetion suurimpien erojen pohjalta ja se onnistuu parhaiten suomalaisten ja italialaisten kustannuksella. Kokonaiserot ovat kuvien näyttämää pienempiä ja lisäksi voivat olla projektiosta riippuen hyvin erilaisia. Löytyy varmasti projektio, jossa irlantilaiset ovat suomalaisia etäämmällä projektion keskipisteestä.

Jaksoikohan kukaan lukea tätä.

Judas I. Käkriäinen · **Liittynyt:** Ti Syys 01, 2009 6:47 pm **Viestit:** 599

sigfrid kirjoitti:

Judas I. Käkriäinen kirjoitti:

P.S. Sipi, kaavioissasi baltit ovat hieman tulkittuna hämmentävän lähellä suomalaisia. Vertaatko kuitenkin heitä väestönä koko Suomen väestöön vai esim. niihin, jotka ovat sinun kanssasi samankaltaisia? Mitä kuvista voisi mielestäsi päätellä? Vihjaatko esim. siihen, että Saarenmaan ja Latvian alueen osuus Suomen asuttamisessa oli ratkaisevan paljon suurempi kuin on kuviteltu, esim. verrattuna Virumaahan?

Tuo kuva on hyvin informatiivinen ja olen yrittänyt markkinoida sitä muuallakin. Noilla suomalaislla ei ole mitään tekemistä minun kanssani muuta kuin että ovat suomalaisia. Joukossa on ihmisiä kaikista Suomen kolkista, paitsi valitettavasti Satakunnan ja Varsinais-Suomen ranikoilta, joista en ole yrityksistä huolimatta saanut "näytteitä". Joukossa on erityisen paljon itäsuomalaisia.

Kuva havainnollistaa kaksikin oleellista asiaa:

- vihreät täpät osoittavat balttien läheisimpiä "genomewide"-samankaltaisuuksia mitattuna puoella miljoonalla SNP:llä. Parhaat geeniskannerit yltävät miljoonaan, mutta tämä puoli miljoonaa on varsin yleinen
peremmanlaatuisissa tutkimuksissa. Monessa tutkimuksessa tyydytään ns AIMS-markkereihin eli oletetusti keskimääräistä paremmin ainakin johonkin erotteluun pystyviin markkereihin. Suomalaisten lisäksi aineistossani on kaikkia eurooppalaisia Venäjältä Irlantiin, Sisiliasta saameihin.

- sijainti kartalla ilmaisee kunkin aineistoni henkilön paikkaa suhteessa 23andme:n valitsemiin referenssipopulaatioihin. Referensseinä on kaikki euroopan keskeisimmät kansat italialaisista skandinaaviehin, irlantilaisista vologdalaisiin Venäjällä. Kaikkia ei tarvitse olla, koska Euroopan geneetinen kartta noudattaa paljolti maantieteellistä karttaa. Valitettavasti suomalaisia ei ole referensseissä. On toivottu, ei saatu. Muista tutkimuksista tiedän suomalaisten asettuvan skandinaavien ja vologdalaisten väliin, joten jollakin tarkkuudella suomalaisetkin tulevat kuvaan oikein.

Lähekkäinen sijainti kartalla ei tarkoita geneettistä samankaltaisuutta (sen kertoo tässä vihreä väri valittujen punaruskeiden balttien osalta), vaan historiallista "geneettismaantieteellistä" asemaa suuhteessa muihin kansoihin. Kartta on luotettava kaikkien niiden osalta, joiden kaikki esipolvet ovat samasta väestöstä, mutta esimerkiksi iranilais-suomalaisten vanhempien lapsi sijoittuu kartalla väärin ja olen nämä tapaukset jättänyt vertailusta pois. Ehkä 3 sukupolvea samasta väestöstä riittää, koska 4. sukupolvessa yhden esiäidin tai -isän jättämä perimä edustaa enää 6%:a kokonaisperimästä. Suomalaisten osalta tämä ei ole ongelma.

En tiedä yhtään näin syvälle luotaavaa tutkimusta. Yhdessäkään tutkimusessa ei ole tällaista suoraa genomewide-näkemystä. Tutkimusten PCA-kuvissa on useita heikkouksia, osa liittyy itse menetelmään, osa tekijöiden valintoihin. Menetelmä ylireagoi kaikkeen paikallisesti outoon; jos suomalaislla on 1-5% pohjoisaasialaista perimää ja se vielä "pongataan" virheellisesti Itä-Aasiasta, on vaikutus PCA-kartalla vaikuttava johtuen taustalla olevasta matematiikasta, etäisyys on painotettu sekä määrällä että etäisyydellä. KIinalaiset ovat geneettisesti 100% itäaasialaisia, kun pohjoisaasialaiset vain 50% ja toinen puoli on heillä Eurooppaa, joten pohjois-aasialaiset (siperialaiset) asettuvat referenseinä lähemmäs muita eurooppalaisia. Tämä on aika monimutkaista selittää, kyseesä on moniulotteinen verkko, jossa myös "dismatseillä" on oma vaikutuksensa. Kuva olisi erilainen, jos itäreferenssi olisi globaalikuvissa Venäjällä täi Siperiassa, jossa sen pitäisi ollakin.

Toinen virhe löytyy tekijöiden valinnoista. PCA-kuvan on kompromissiprojektio moniulotteisesta kaksiulotteiseksi. Näyttävyyttä ja tieteellistä debattia saadakseen tekijät valisevat projetion suurimpien erojen pohjalta ja se onnistuu parhaiten suomalaisten ja italialaisten kustannuksella. Kokonaiserot ovat kuvien näyttämää pienempiä ja lisäksi voivat olla projektiosta riippuen hyvin erilaisia. Löytyy varmasti projektio, jossa irlantilaiset ovat suomalaisia etäämmällä projektion keskipisteestä.

Jaksoikohan kukaan lukea tätä.

Niin, mutta mites se tulkinta?

sigfrid · **Lähetetty:** Ti Maalis 09, 2010 12:16 pm

Judas I. Käkriäinen kirjoitti:

Niin, mutta mites se tulkinta?

Jos tarkoitat tulkintaa balttien osalta, niin pari havaintoa

1. baltit ovat tunnistettavalta genomewide-autosomaaliperimältään suomalaisten-skandinaavien-puolalaisten ja venäläisten keskipisteessä.

2. balteilla on vain heille omintakeista perimää, joka eroaa kaikista em. kansoista. Määrältään tämä osa on koko perimästä samaa luokkaa kuin suomalaistenkin vastaava suomalainen "kansallisperimä".

KESKUSTELU

Lalli ja Erik

Paikallaolijat