KESKUSTELU

Ahaa, mutta miten toisinpäin. Voidaanko suomalaisten perimää selittää missä määrin balttien perimällä?

Sellaista ei voi sanoa, voi vain todeta suomalaisten ja balttien yhteisen perimän. Ehkä tulevaisuudessa uudet analyysimenetelmät ja -ohjelmat mahdollistavat myös tuollaisen näkökulman.

Vaan jos annetaan Balttien itse määritellä perimänsä todellisuuden mukaan. Suomen kieli/mieli on periytynyt vanhemmilta lapsille ammoisista ajoista saakka. Mitä Suomen kielessä tänään on vierasperäistä, mikä on loukannut ja loukkaa Suomen Kasan ihmisarvoa, kunniaa, omatuntoa, vakaumusta, oikeuksia (Lakia), se on tullut kuluneen 500 vuoden aikana, ja ei ole Suomen Kansan perimää.

Suurelta osin he ovat sen tehneetkin, koska monet johtavat alan tutkijat ovat virolaisia. Ongelma on enemmän toisinpäin, he ovat määritelleet myös suomalaisten perimän, ja nyt olen tällä foorumilla tasapainottamassa tilannetta

Nykyään elävä ihminen : Suvut -> Kansa, kieli, mieli.
Sukuhistoria ammoisista ajoista saakka (Äidit ja Isät).
Ensimmäiset ihmiset; kieli, mieli.

Siinä on 100% varmuudella kaikkien ihmisten perimätiedot, äiti ja isälinjaa myöten. 10 miljoonassa vuodessa on oletettava, että kaikkien Kansojen perimään on vaikuttanut yhden tai useamman muun kansan perimä. Se ei ole ollut pahasta koska se on vahvistanut m m vastustuskykyä. Pahasta on kaikki sellainen, mikä on tuhonnut ja tuhoaa kielellistä/mielellistä perimää.

tuo -nen-loppuisuus lienee siis tyypillistä preussilaisille paikannimille. Suomessahan tuollaisia on suhteessa hyvin vähän, jos suljetaan pois kaikki myöhäiset sukunimipohjaiset talonnimet. Jäljelle jäävät paikannimet tyyliin Pornainen, Ahveninen, Valkeinen jne.

Preussissakaan tuskin on joka länttiä nimetty sukujen mukaan, joten yhteys sukunimiin voidaan unohtaa.

Täältä huomaatte, että ihan preussilaisista sanoista löytyy selitys vaikka noille alun M-alkuisille nimille:

http://donelaitis.vdu.lt/prussian/M.htm

Ja muiden kirjainten kohdalta muille nimille. Jos Gottlund olisi käyttänyt nettiä, hänen ei olisi tarvinnut edes heittää omaa arvaustaan.

Suomalaisten sukunimien alkuperästä ja iästä taas kannattaa etsiä tietoa Suomalaisesta sukunimikirjasta, jossa juuri näitä asioita on selvitetty. Löytyy kirjastoista.

Yhteenveto:
Mitään todellista yhteyttä ei näytä olevan preussilaisten paikannimien ja suomalaisten sukunimien välillä. Jos käy ilmi ettei jollekin sukunimelle löydy selitystä, sitten voi lähteä arpomaan eteenpäin. Muuten sille ei ole tarvetta. Mahdollisimman kaukaa haettu on yleensä paljon epäuskottavampi selitys kuin mahdollisimman läheltä haettu.


Ahaa? Jokin linkki tai selitys olisi paikallaan. Luulin että edelleen halusit selittää preussilaisia nimiä ja nimityksiä suomalaisilla sukunimillä. Nimittäin Gottlund puhuu Preussin paikannimistä, ja sinä kirjoitit:

”Mikäli nuo Gottlundin nimet ovat saksalaisessa muodossa niin silloin suomalainen muoto olisi tietysti myös monikko, l. Lapiset ,Linkuset, Kaukeset jne.”

Eli Gottlund ei puhu suomalaisista sukunimistä vaan Preussin paikannimistä, jotka näyttävät rakenteeltaan vähän samalta kuin suomalaiset sukunimet.

Tämä selventää asiaa. Olin siinä ilmeisen virheellisessä luulossa että Gottlund puhui preussilaisista sukunimistä.

PRUS
P : Populous : Kansa
R : ReX : Kuningas, vastakohta M.essias
X : 10, 1-10, A (Luoja, jumala), A I-IO (AjOitouS), § Laki
M : INRI -> INIMI -> name, nimi, nomi
U : IUI, IVI, M
S : § <i> (kid) (a)lapsi, (a)lamino

P(E)R(E)US : tarkoittaa m m 'alkuperäis kansan'
PEREMUS -> PEREMOUS -> PER IMOUS -> ME R IMOUS -> ME NIMI IMOUS

PE-R-IM-ÄS-I <i> I-SÄ-MI-R-EM : 'ihmisellä on vain 1 perimä, isä ja äiti joka nimen muistaa' on 100% totta.

Onkohan suomen sana malka tullut preussista?

"Kuinka näet rikan, joka on veljesi silmässä, mutta et huomaa malkaa omassa silmässäsi?"

Tai suomen sana kela:


Kelahan on eräänlainen pyörä, samoin kuin rataskin.

MAL(A)KA
MALA ICA
IMALA ISA
IIMMALA ISA
JUMALA ISÄ : ja et näe malkaa

miten lause muuttuu kun et näe malkaa, m alkaa

MALAISA
VALASIA

Saanko ujosti kysyä mistä varmuutesi juontaa juurensa.

1. mistä tiedät mikä on tyypillistä preussilaisille paikannimille? puhdas arvaus, arvaan?

2. jos joku pläntti on kuitenkin nimetty, miksi mahdollinen yhteys sukunimiin, myös paikallisiin sukunimiin, pitäisi unohtaa? haluat ehkä keskittyä muihin asioihin, mihin?

P.S. Sipille suuri kiitos kärsivällisestä valistustyöstä.

Jos epäilee balttitaustaa, kannattaa ensimmäisenä vilkaista tänne alun perin kyläkansakoulunopettaja-harrastajakielitieteilijän kokoamiin ja sitten historiallisista lähteistä täydennettyihin tietoihin:

http://www.suduva.com/virdainas/

" budas = manner, way, mode
budaunīkas = builder of houses
budavot = to build (Inf)
budī(ja) = (he) was awake
budīt = watch over (Inf)
budre = ground ivy, gill
budrus = awake, vigilant "

" bure = sail
burt to = practice magic (Inf.)
burvalkas = yard, farm
burvingas = charming
burzdus = agile "

" butan = house, home
butankata = house cat
butansperglas = house sparrow
butantovas = father of the house
butlan = den
butsargas = householder
būtun / būt = to be (Inf) "

" pūrai = winter wheat, grain
purent = to pulverize (Inf)
purst = to swell (Inf) "

" pūst = to blow (Inf)
put = to rot (Inf) "

Eivät ne ole preussinkielisiä, vaan Preussin saksalaistettuja paikannimiä.

Preussissa itsessään on muut päätteet. Edelleen noita sanomaja paikkoja on myös liettualaisilla, latvialsisilla ja kuurilaisilla päätteillä.



Pääsääntöisesti preussilaiset käyttyvät paikannimeä lisänimenä etunimeen, jos sellaista johonkin tarvitsivat. Se nimi oli eri kielillä erilainen, jos siksikin, että eri kielistä tuli eri taivutuspääte. (Siinä mielessä noita saksanmukaisiakin nimiä voidaan hyvällä syyllä sanoa preussilaisiksi, jos tarkoitetaan maantieteellistä ja kulttuurista Preussia, eikä ensisijaisesti kieltä.

Siltä vaikuttaa. "Malka" taas on sama kaikissa balttikielissä. Omaperäinen pyörä-sana lienee "kehä", josta siitäkin on muodostetu kuurismeja kuten "keh(e)rä"/"kähärä".

Itse sana "pyörä" lienee "saamen läntistä komponettia" ja erittäin mahdollisesti samaa juurta kuin baskin ja georgian "borba(li)" = pyörä. SSA on tässä aiassa sekoilulinjalla, ja pitää sanaa taas kerran "deskriptiivisenä", jossa mielepiteessä ei ole mitään järkeä.

Myös englannin sana "pier" saattaisi liityä tähän jälkimmäiseen "pyörään", sillä se tarkoittaa tolppaa, johon tukeutuen kiristetään jotakin köyttä, mm. kelan akselia.

http://www.etymonline.com/index.php?sea ... hmode=none

" pier = riippusillan jänteen tuki

c.1150, "support of a span of a bridge," from M.L. pera, of unknown origin, perhaps from O.N.Fr. pire "a breakwater," from V.L. *petricus, from L. petra "rock." Meaning "solid structure in a harbor, used as a landing place for vessels," is attested from 1453.

pile (1) = pilari

"mass, heap," early 15c., "pillar, pier of a bridge," from L. pila "stone barrier." Sense development in Latin from "pier, harbor wall of stones," to "something heaped up." In Eng., sense of "heap of things" is attested from mid-15c. (the verb in this sense is recorded from mid-14c.). The meaning "large building" (late 14c.) is probably also derived from this word. Pile on "attack vigorously" is from 1894, Amer.Eng. Pile-up "multi-vehicle crash" first recorded 1929.

jamb = oven saranapuoli

1334, from O.Fr. jambe "pier, side post of a door," originally "a leg, shank," from L.L. gamba "leg, (horse's) hock" (see gambol). "

Kuuriksi kela ja sen tukki yhdessä, esimerkiksi laivan lastaamiseksi ja veneiden vetämiseksi ylös koskesta, on "*tamperis" eli "vetäjä", nykyisin liettuan "tampris" tarkoittaa jousivakiota (kimmokerrointa") ja erityisesti kaoneissa ja laitteissa "jousen puristusvoiman kierrettävää säädintä", joka on minikoossa samannäköinen vehje kuin tukkikela.

post1113294.html?hilit=tampris#p1113294

Liivissä esiintyy kolme tähän liittyvää sanaa: "pier" = karuselli, "püör" = tahko, ja "peör, pr. peörab" = kiertää, vääntää (kuten tahkoa).

Täältä löytyy (ainakin) kolme (muuta) suomen sanaa, joiden katsotaan lainautuneen saamen läntisestä komponetista, sekä suomeen että liiviin, mutta ilmeisestikin riippumattomasti (toisin kuin "pyörä", joka olisi tullut tämän teorian mukaan suomeen liivin kautta).

historia-kulttuurit-ja-yhteiskunta-f13/lalli-ja-erik-t20237-18880.html

PY.Ö. R.E.A
PI=O. R.E.A

PI=A.R.E.A
PI=O.R.E.A
PY=Ö.R.E.Ä
PY=Ö.R.(E.)Ä