Lalli ja Erik

Ariston · **Liittynyt:** Pe Joulu 08, 2006 12:59 pm **Viestit:** 388

Panu, Salme, Tapio, Ukko

löytyvät myös preussista:

Lainaa:

In the present article only four theonyms attested in the Balto-Fennic epics were
studied. They belong to the most important mythological personages. In three cases
from four (with exception of Salme) the Baltic counterparts occur only in Prussian.
This fact excludes any direct contact in the historical times. On the other hand, the
borrowing of the proper names with the functions of their bearers and even of the
motifs and subjects at all indicates a very intensive contact in prehistory

http://www.leidykla.eu/fileadmin/Baltistika/39_-_2/04-Blazek.pdf

The word Metsola is derived from Finnish metsä ‘forest’, which itself is of Baltic
origin: Lithuanian medzias ‘tree, wood’, in East Lithuanian also ‘forest’, Latvian mezs ‘forest’

onko metsällä IE etymolgia vai onko se itämeren suomalainen sana?

Arkkis · **Liittynyt:** To Huhti 03, 2008 6:24 pm **Viestit:** 11321

Judas I. Käkriäinen kirjoitti:

Arkkis kirjoitti:

Preussin "-on-" päättellä VOI olla tekemistä suomen "-nen" päätteen kanssa (suoraan tai välillisesti), ja preussin -la päätteellä voi sanoa olevan VARMASTI tekemistä suomen vastaavan, sekä "-lainen" päätteen kanssa: ehkä suoraan, ehkä kolmansien kielten vältyksessä.

Jos kantasana olisi esim. *Burto, mikä olisi preussilainen ja kuurilainen muoto sukunimestä ja paikannimestä? Tunnetaanko muita, henkilöön tai paikkaan liittyviä muotoja?

Tämä on hieman hauska, vaatii vähän tietoja.

Tuo sana "burts", "burta" = preussissa "paljon" (se on adektiivi), mutta se on irrallinen laina, partsiippi ilman verbiä, liettuasta ja jotvigista, ja se tarkoittaa itse asiassa "noiduttua" ja "uhrattua".

http://donelaitis.vdu.lt/prussian/Engl.pdf

" BURTS <32> [burtas, burta MK] lot (lots) "

http://www.suduva.com/virdainas/

" burt = to practice magic (Inf.) "

Jos jollakin perussilaiset oli jotakin hyvää oikei vinot pinot, niin hänellä olisi "kirotusti", "pirusti", "kuin (liettualaisella) uhripapilla".

(Liekö sitten kysymys samasta kuin entisellä seurakuntapailla, joka heitti kirkonmenon jälkeen kolehtirahat ilman, ja huusi, että "Ota Herra tuosta omasi, minä pidän loput!"?)

Nimenä se voisi olla "*Burtons" tai "Burtonai", jos tuo -on-pääte oletetaan mukaa (mikä ei ole välttämätöntä: se on valinnainen johdos, eikä mikään taivutuspääte).

Katsotaan nyt vielä "Letonicasta", mitä liettuan kieli sanoo:

ttp://www.letonika.lv/groups/default.as ... rti&h=2228

bùrti (~ia, bū́rė) , burt = noitua, kirota, taikoa, lumota, puhua ympäri (johonkin päätökseen); pareģot = aavistaa; zīlēt = ennustaa

burtininkas = noita, ennustaja, tietäjä, (uhripappi)

Henkilönimi voisi olla preussissa "BURTNIKS", katsotaanpa Googleen...

http://www.google.fi/search?q=Burtniks& ... unofficial

Eli löytyy, netin täydeltä!

Judas I. Käkriäinen · **Liittynyt:** Ti Syys 01, 2009 6:47 pm **Viestit:** 599

Arkkis kirjoitti:

Judas I. Käkriäinen kirjoitti:

Arkkis kirjoitti:

Preussin "-on-" päättellä VOI olla tekemistä suomen "-nen" päätteen kanssa (suoraan tai välillisesti), ja preussin -la päätteellä voi sanoa olevan VARMASTI tekemistä suomen vastaavan, sekä "-lainen" päätteen kanssa: ehkä suoraan, ehkä kolmansien kielten vältyksessä.

Jos kantasana olisi esim. *Burto, mikä olisi preussilainen ja kuurilainen muoto sukunimestä ja paikannimestä? Tunnetaanko muita, henkilöön tai paikkaan liittyviä muotoja?

Tämä on hieman hauska, vaatii vähän tietoja.

Tuo sana "burts", "burta" = preussissa "paljon" (se on adektiivi), mutta se on irrallinen laina, partsiippi ilman verbiä, liettuasta ja jotvigista, ja se tarkoittaa itse asiassa "noiduttua" ja "uhrattua".

http://donelaitis.vdu.lt/prussian/Engl.pdf

" BURTS <32> [burtas, burta MK] lot (lots) "

http://www.suduva.com/virdainas/

" burt = to practice magic (Inf.) "

Jos jollakin perussilaiset oli jotakin hyvää oikei vinot pinot, niin hänellä olisi "kirotusti", "pirusti", "kuin (liettualaisella) uhripapilla".

Nimenä se voisi olla "*Burtons" tai "Burtonai", jos tuo -on-pääte oletetaan mukaa (mikä ei ole välttämätöntä: se on valinnainen johdos, eikä mikään taivutuspääte).

Katsotaan nyt vielä "Letonicasta", mitä liettuan kieli sanoo:

ttp://www.letonika.lv/groups/default.as ... rti&h=2228

bùrti (~ia, bū́rė) , burt = noitua, kirota, taikoa, lumota, puhua ympäri (johonkin päätökseen); pareģot = aavistaa; zīlēt = ennustaa

burtininkas = noita, ennustaja, tietäjä, (uhripappi)

Henkilönimi voisi olla preussissa "BURTNIKS", katsotaanpa Googleen...

http://www.google.fi/search?q=Burtniks& ... unofficial

Eli löytyy, netin täydeltä!

Kiitos, siis esim. Burtonai. Miten la-pääte istuisi tähän kuvaan?

Arkkis · **Liittynyt:** To Huhti 03, 2008 6:24 pm **Viestit:** 11321

Ariston kirjoitti:

Panu, Salme, Tapio, Ukko

löytyvät myös preussista:

Lainaa:

In the present article only four theonyms attested in the Balto-Fennic epics were studied. They belong to the most important mythological personages. In three cases from four (with exception of Salme) the Baltic counterparts occur only in Prussian. This fact excludes any direct contact in the historical times. On the other hand, the borrowing of the proper names with the functions of their bearers and even of the motifs and subjects at all indicates a very intensive contact in prehistory

http://www.leidykla.eu/fileadmin/Baltistika/39_-_2/04-Blazek.pdf

The word Metsola is derived from Finnish metsä ‘forest’, which itself is of Baltic origin: Lithuanian medzias ‘tree, wood’, in East Lithuanian also ‘forest’, Latvian mezs ‘forest’

onko metsällä IE etymolgia vai onko se itämeren suomalainen sana?

Se johdetaan liettuan sanasta "medis" = puu, pl "medžiai" , JOKA KUITENKIN TAAS JOHDETAAN "METSÄÄ" MERKITSEVÄSTÄ SANASTA )joka tarkoitta nykyään myös "joukkoteidotusvölineitä"...)

" *medʰyo- = between

Gaul. Mediolānum, Eng. ælemidde/middle, Russ. между (meždu), Gm. mitti/Mitte, Skr. मध्य (madhya), Kamviri pâmüč, Goth. midjis, ON meðal, Polish między, Illyr. metu, Lith. medis, Ltv. mežs, Arm. մէջ (mēj), Oscan mefiaí, Pers. /mēān, Old Prussian median, Lat. medium, Oscan mefiaí, Welsh mewnin, Ir. mid/, Av. maiðya, OCS mežda, Alb. mes; mjeti "

Jos ei olisi tuota #¤%^&* sanskriittia, niin sanoisin sitä pohjoiseksi lainaksi, sillä sana "metcha" esiintyy itelmeenissäkin ja ja sitä pidetään yhteisenä sanana SU-kielten kanssa.

post1031499.html?hilit=tym%C3%A4#p1031499

" 107. K: W *meca- > mécake "far away", mecaq "distantly", mecalax "distant" (Stebnickij), mečaan "far-off" (Radliński), see Worth 1969: 161; FU *mećä "weit, entfernet" (UEW 269-70). Lit.: Bouda 1965: 163: K + FU.

Itelmeeni menee "metchaan" kun hän menee "kauaksi". "

Itelmeenit ovat asustaneet tundran ja metsän rajaa Kamtshatkan pohjoisosasta länteen päin.

sigfrid · **Lähetetty:** Ti Maalis 09, 2010 11:58 pm

Judas I. Käkriäinen kirjoitti:

Monilla Itämeren alueen kansoilla on suomessa vanhat, omaperäiset nimet. Miksi preussilaiset olisivat poikkeus, jos ja kun kontakteja kuitenkin oli?

Ehkä siksi ettei täällä ollut prusseja, mutta kuten Alfons Viisas kertoi, ehkä prussit olivatkin gootteja, joten ehkei täällä ollut goottejakaan, mikä on ehkä suuri helpotus

Jotuni · **Liittynyt:** To Elo 31, 2006 12:19 pm **Viestit:** 8126

Judas I. Käkriäinen kirjoitti:

Voisimme nyt rohkeasti ottaa Simonahon Matin vinkistä kiinni ja olettaa että prusseja kutsuttiin suomeksi nimellä rusi, rusanen jne. Voimme tietysti toisaalta vain tylsästi todeta että rusi tulee vaikka Ambrosiuksesta. Suomeen asettuneeet rusit näyttäisivät sijoittuvan aika rajatulle alueelle, ei-kenenkään maalle Hämeen ja Karjalan väliin.

Monilla Itämeren alueen kansoilla on suomessa vanhat, omaperäiset nimet. Miksi preussilaiset olisivat poikkeus, jos ja kun kontakteja kuitenkin oli?

Epäilen että rusi merkitsee punaista kuten vepsän roĉ (=rots?).

Preussin nimi on latinaksi Borussia ja Prutenia. Kaksi nimeä siis.

Samoin Russian latinankielinen nimi on Ruthenia.

Yksi idea, että vepsän rots olisi lainattu sekä rot- että ros- alkuiseksi nimeksi, koska lainaajakielessä ei ollut ts-äännettä.

-

Moses Leone · **Liittynyt:** La Helmi 03, 2007 1:56 pm **Viestit:** 18407

Jotuni kirjoitti:

Arkkis kirjoitti:

Mistä sää tuon nimiluettelon olet saanut? Onko karttaa? Pitäisi katsoa, mitä ne ovat muilla kielillä (kuin saksaksi). Jos on netissä kartta, se käy lähes yhdellä napsauksella per kieli.

Ariston löysi saksalaisen sivuston, joka listaa paikannimet
http://www.ahnen-gesucht.de/ahnenspuren ... namen.html

Valitettavasti ei pysty laittamaan kartalle yksittäisiä nimiä. Nimet ovat käsittääkseni vanhoista kartoista poimittuja, eivätkä siis nykyajan nimiä.

Suomen suvun tiet kirjan sivulla 56 on kartta, johon on merkitty katkoviivalla nen-päätteisten nimien alue. Alue on noin Darkanen - Siemanen (ilmeisesti kyliä tai kaupunkeja) ympärillä. Alueen pohjoisosa on Samlantista hiukan itään Niemen joen eteläpuolella ja Veikselin pohjoisten haarajokien pohjoispuolella. Nen-päätteiden alue ei siis ole aivan kuurilaisrannikolla.

Tuo alue näyttäisi jäävän nykyisen Kaliningradin puolelle.

-

Huomion arvoista on,että Veiksel on mm. englannksi Vistula ja puolaksi Wisła. Noissa on sekä gooteille että suomalaisille tuttu -la -pääte.

Jotuni · **Liittynyt:** To Elo 31, 2006 12:19 pm **Viestit:** 8126

Arkkis kirjoitti:

Ariston kirjoitti:

Panu, Salme, Tapio, Ukko

löytyvät myös preussista:

Lainaa:

In the present article only four theonyms attested in the Balto-Fennic epics were studied. They belong to the most important mythological personages. In three cases from four (with exception of Salme) the Baltic counterparts occur only in Prussian. This fact excludes any direct contact in the historical times. On the other hand, the borrowing of the proper names with the functions of their bearers and even of the motifs and subjects at all indicates a very intensive contact in prehistory

http://www.leidykla.eu/fileadmin/Baltistika/39_-_2/04-Blazek.pdf

The word Metsola is derived from Finnish metsä ‘forest’, which itself is of Baltic origin: Lithuanian medzias ‘tree, wood’, in East Lithuanian also ‘forest’, Latvian mezs ‘forest’

onko metsällä IE etymolgia vai onko se itämeren suomalainen sana?

Se johdetaan liettuan sanasta "medis" = puu, pl "medžiai" , JOKA KUITENKIN TAAS JOHDETAAN "METSÄÄ" MERKITSEVÄSTÄ SANASTA )joka tarkoitta nykyään myös "joukkoteidotusvölineitä"...)

" *medʰyo- = between

Gaul. Mediolānum, Eng. ælemidde/middle, Russ. между (meždu), Gm. mitti/Mitte, Skr. मध्य (madhya), Kamviri pâmüč, Goth. midjis, ON meðal, Polish między, Illyr. metu, Lith. medis, Ltv. mežs, Arm. մէջ (mēj), Oscan mefiaí, Pers. /mēān, Old Prussian median, Lat. medium, Oscan mefiaí, Welsh mewnin, Ir. mid/, Av. maiðya, OCS mežda, Alb. mes; mjeti "

Jos ei olisi tuota #¤%^&* sanskriittia, niin sanoisin sitä pohjoiseksi lainaksi, sillä sana "metcha" esiintyy itelmeenissäkin ja tarkoittaa metsää.

post1031499.html?hilit=tym%C3%A4#p1031499

Kuitenkin metsälle on vastine unkarissa, joten balttilaina ei ole helppo selittäjä.

roto: *mećä
> Nostratic:
English meaning: edge, side
German meaning: Rand, Seite von etwas
Finnish: metsä 'Wald, Forst' ( > Saam. N mæc'ce 'pasture land, wilderness', K T miehce, Kld. miehc 'ödes Land, Wüste')
Estonian: mets (gen. metsa), dial. mõts (gen. mõtsa) 'Busch, Wald, Weide', adv. metsa, metsas 'fort, draußen'
Saam (Lapp): miehttjēn (L) 'ganz bei, an der Zeltwand; weit weg', miehčse (S) 'weit, weithin', met́t́š́ilǡ (Inari) 'weiter weg, näher ans Ufer'
Hungarian: messze, dial. messzi 'weit, entfernt, fern', messzire 'weit, weithin'

Liivissä oli metsa SSA:n mukaan.

-

Arkkis · **Liittynyt:** To Huhti 03, 2008 6:24 pm **Viestit:** 11321

Judas I. Käkriäinen kirjoitti:

Arkkis kirjoitti:

Judas I. Käkriäinen kirjoitti:

"Arkkis":
Preussin "-on-" päättellä VOI olla tekemistä suomen "-nen" päätteen kanssa (suoraan tai välillisesti), ja preussin -la päätteellä voi sanoa olevan VARMASTI tekemistä suomen vastaavan, sekä "-lainen" päätteen kanssa: ehkä suoraan, ehkä kolmansien kielten vältyksessä.

"Judas I. Käkriäinen": Jos kantasana olisi esim. *Burto, mikä olisi preussilainen ja kuurilainen muoto sukunimestä ja paikannimestä? Tunnetaanko muita, henkilöön tai paikkaan liittyviä muotoja?

Tämä on hieman hauska, vaatii vähän tietoja.

Tuo sana "burts", "burta" = preussissa "paljon" (se on adektiivi), mutta se on irrallinen laina, partsiippi ilman verbiä, liettuasta ja jotvigista, ja se tarkoittaa itse asiassa "noiduttua" ja "uhrattua".

http://donelaitis.vdu.lt/prussian/Engl.pdf

" BURTS <32> [burtas, burta MK] lot (lots) "

http://www.suduva.com/virdainas/

" burt = to practice magic (Inf.) "

Jos jollakin perussilaiset oli jotakin hyvää oikei vinot pinot, niin hänellä olisi "kirotusti", "pirusti", "kuin (liettualaisella) uhripapilla".

Nimenä se voisi olla "*Burtons" tai "Burtonai", jos tuo -on-pääte oletetaan mukaa (mikä ei ole välttämätöntä: se on valinnainen johdos, eikä mikään taivutuspääte).

Katsotaan nyt vielä "Letonicasta", mitä liettuan kieli sanoo:

ttp://www.letonika.lv/groups/default.as ... rti&h=2228

bùrti (~ia, bū́rė) , burt = noitua, kirota, taikoa, lumota, puhua ympäri (johonkin päätökseen); pareģot = aavistaa; zīlēt = ennustaa

burtininkas = noita, ennustaja, tietäjä, (uhripappi)

Henkilönimi voisi olla preussissa "BURTNIKS", katsotaanpa Googleen...

http://www.google.fi/search?q=Burtniks& ... unofficial

Eli löytyy, netin täydeltä!

Kiitos, siis esim. Burtonai. Miten la-pääte istuisi tähän kuvaan?

"Burtola" on myös yksi mahdollinen nimi. Silloin se viittaa johonkin paikalliseen "Delfoihin" jossa on työkseen harrastettu noitumista ja ennustamista.

http://www.google.fi/search?q=Burtola&s ... unofficial

Jotuni · **Liittynyt:** To Elo 31, 2006 12:19 pm **Viestit:** 8126

Moses Leone kirjoitti:

Jotuni kirjoitti:

Suomen suvun tiet kirjan sivulla 56 on kartta, johon on merkitty katkoviivalla nen-päätteisten nimien alue. Alue on noin Darkanen - Siemanen (ilmeisesti kyliä tai kaupunkeja) ympärillä. Alueen pohjoisosa on Samlantista hiukan itään Niemen joen eteläpuolella ja Veikselin pohjoisten haarajokien pohjoispuolella. Nen-päätteiden alue ei siis ole aivan kuurilaisrannikolla.

Tuo alue näyttäisi jäävän nykyisen Kaliningradin puolelle.

-

Huomion arvoista on,että Veiksel on mm. englannksi Vistula ja puolaksi Wisła. Noissa on sekä gooteille että suomalaisille tuttu -la -pääte.

On sellainen porukka kuin Vistula Veneti eli wendit.
http://en.wikipedia.org/wiki/Vistula_Veneti

Artikkelissa on kartta, joka näyttää balttien, preussilaisten ja slaavien asuinalueen nykyisen Baltian rannikon kaakkoispuolella pronssikaudella.

Venetin etymologiassa on kantakeltin *venjā, joka voisi olla suomalaisen venäjä-sanan alkuperä.

-

murmelimafia · **Liittynyt:** Ke Joulu 09, 2009 5:49 pm **Viestit:** 149

Ariston kirjoitti:

Panu, Salme, Tapio, Ukko

löytyvät myös preussista:

Lainaa:

In the present article only four theonyms attested in the Balto-Fennic epics were
studied. They belong to the most important mythological personages. In three cases
from four (with exception of Salme) the Baltic counterparts occur only in Prussian.
This fact excludes any direct contact in the historical times. On the other hand, the
borrowing of the proper names with the functions of their bearers and even of the
motifs and subjects at all indicates a very intensive contact in prehistory

http://www.leidykla.eu/fileadmin/Baltistika/39_-_2/04-Blazek.pdf

Tätä on kyllä paha sivuuttaa. Etenkin kun yhteys näyttää nimenomaan olevan preussilaisiin, ohittaen muut balttilaiset. Preussilaisten pakanapappien nimistössä kun nyt jokatapauksessa on liikaa yhteensattumia..

Jotkut muutkin vanhat suomalaisten jumaluudet alkavat kummasti kuulostaa balttilaisilta. Suoraan tuli mieleen Agricolan listaaman Egres, joka antoi papuja ja muuta flooraan kuuluvaa mussutettavaa.

Uuno Harva tulkitsi Egreksen/Äkräksen satoisuuden jumalaksi.

Suomalaisten muinaisusko, 1949:

"Leppävirran kirkkoherra I. D. Alopaeus kirjoittaa jo 1761 Leppävirran ja Kuopion pitäjiä käsittelevässä kertomuksessaan kysymyksessä olevan nimen Äcräs. Kun Alopaeuksella on muitakin itsenäisiä tietoja, on todennäköistä, että hän on kuullut paikkakuntalaisten käyttävän tätä nimeä. Paikkakuntalaisten käsityksiin perustunee lisäksi hänen mainintansa, että »Äcräs antoi nauriita» "

"Porajärvellä on lausuttu:

Pyhä Ägräs syöttäjä,
kasvata meil nagrist
voivasien da vaivasien varaha!
"

"Itä-Suomessa Ägräs esiintyy myös sukunimenä. Niinpä v:n 1820 henkikirjoissa mainitaan Valkjärven Naumalassa »Ägräs»-niminen talonpoika. »Ägrämöinen» taas tunnetaan Tavinsalmelta Pohjois-Savosta. Ägräs-suvun varsinainen »pesäseutu» näyttää vanhoista lähteistä päättäen olleen Äyräpään alueella, jossa puheena oleva nimi esiintyy 1500-luvun verokirjoissa. Siellä tavataan myös nimet »Äyreinen», »Ägrein» ja »Egreilinen»."

Kerroppa Arkkis mitä Egres/Ägräs tarkoittaa preussiksi ?

Arkkis · **Liittynyt:** To Huhti 03, 2008 6:24 pm **Viestit:** 11321

Jotuni kirjoitti:

Moses Leone kirjoitti:

Jotuni kirjoitti:

Suomen suvun tiet kirjan sivulla 56 on kartta, johon on merkitty katkoviivalla nen-päätteisten nimien alue. Alue on noin Darkanen - Siemanen (ilmeisesti kyliä tai kaupunkeja) ympärillä. Alueen pohjoisosa on Samlantista hiukan itään Niemen joen eteläpuolella ja Veikselin pohjoisten haarajokien pohjoispuolella. Nen-päätteiden alue ei siis ole aivan kuurilaisrannikolla.

Tuo alue näyttäisi jäävän nykyisen Kaliningradin puolelle.

-

Huomion arvoista on,että Veiksel on mm. englannksi Vistula ja puolaksi Wisła. Noissa on sekä gooteille että suomalaisille tuttu -la -pääte.

On sellainen porukka kuin Vistula Veneti eli wendit.
http://en.wikipedia.org/wiki/Vistula_Veneti

Artikkelissa on kartta, joka näyttää balttien, preussilaisten ja slaavien asuinalueen nykyisen Baltian rannikon kaakkoispuolella pronssikaudella.

Venetin etymologiassa on kantakeltin *venjā, joka voisi olla suomalaisen venäjä-sanan alkuperä.

Puolaisten mukaa Visla-nimi palutuu Karpaattien Wisel-vuoriin (Musta ja Valkoinen), joista se saa alkunsa. Nimen sanotaan olevan ei-indoeurooppalaista perua ja tarkoittaneen alun perin "Valkoista jokea", vuoren mukaan.

http://pl.wikipedia.org/wiki/Wis%C5%82a

" Hydronimia [edytuj]

W starożytności Wisła była opisywana przez geografów jako np. Vistla i Vistula, a jej najdawniejszą formę można rekonstruować jako *Wīstlā[potrzebne źródło]. Dawniej próbowano tłumaczyć nazwę jako celtycką, germańską czy słowiańską, czy wykazać związek z pierwiastkiem *weys "płynąć", lecz z braku nawiązań w toponimii i braku morfemu *Wīstl- w historycznych językach, można przyjąć, że jest to nazwa przejęta przez ludy indoeuropejskie od wcześniejszych mieszkańców. Wincenty Kadłubek nazywał Wisłę Vandalus, wyprowadzając nazwę rzeki od imienia Wandy, a tę od wyrazu vanduo, oznaczającą w jęz. litewskim wodę. Natomiast Jan Długosz w Annales seu cronicae incliti ... nazywa Wisłę rzeką Białą "a nationibus orientalibus Polonis vicinis, ab aquae condorem Alba aqua ... nominatur".
Urbanizacja "

Kuvassa Torunin tähdenmuotoinen kaupunki, jossa vaikutti Nikolaus Kopernikus toimien "siviilityökseen" mm. diktaattorina Puolan kuninkaan armosta (eikä ikinä kirjoittanut kynällään sanaakaan puolaa, vaikka kuningasta kannattikin, koska vastusti saksalaisia):

(Kopernikuksen sanotaan kuolleen raivosta, kun Martin Luther kieltäytyi hyväksymästä aurinkokeskeistä maailmakuvaa oppiinsa.)

Se on välillä ollut "liettualainen" Wandy (lt. vanduo, g. vandens = vesi, lv. "udens", jt. "vundas", pr. "undan".

Weiksel on preussiksi "Wiksla"

WĪKSLA <45> [Wixla DK VM] Vistula

Sana "WIKKIS" tarkoittaa villi- tai rehuvirnaa (mailasta?), lehmille erittäin mieleistä hernekasvia, jota meillä päin ainakin nimitettiin (kuurilaisttain!) "vikkeriksi". Muita WIK alkuisia sanoaj ei preussissa olekaan.

Sevää liettuaahan tuo on: veikslus, veiksli = on kirkas, selvä, puhdas (EI siis "valkoinen", melkoiset "kouvulehdot" siellä PUOLASSAKIN sekoittavat AIAVN SEVIÄ ASIOITA! Ei tosin todellkaan ollut mikään yllätys...)

"Veikslas" eli "kirkastaja" tarkoitaa verbien aspeteja, jatkuvaa ja päättyvää.

http://www.letonika.lv/groups/default.a ... mas&h=1333

" véikslas (1) gram. darbības veids (aspekts)
eigos veikslas - nepabeigtais /darbības/ veids; imperfektīvais aspekts = imperfektiivinen aspekti, "menoaspekti"
įvykio veikslas - pabeigtais /darbības/ veids, perfektīvais aspekts = perfektiivinen aspekti

veikslus -ì (4) dzidrs -a = puhdas, raikas (ilma, vesi); skaidrs -a = kirkas; spilgts -a = selvä ; izteikts -a = selventää (esim. näkökantaansa)

¤ että mua kyrsii tuo "poliittinen" sekoittaminen ja nippelisnappelishuijaus...pienissä asioissa koko ajan ja joka paikassa, vieläkin enemmän kuin jokin "kunnon keikka" härskien suurhuijareiden tahilta!!!!Ei voi sanoa niin kuin asia on, VAIKKA KUINKA TIETÄÄ!

Jaska · **Liittynyt:** Pe Syys 15, 2006 4:20 pm **Viestit:** 2564

Judas kirjoitti:

Monilla Itämeren alueen kansoilla on suomessa vanhat, omaperäiset nimet. Miksi preussilaiset olisivat poikkeus, jos ja kun kontakteja kuitenkin oli?

Millä perusteella oli kontakteja preussilaisiin? Vielä ei ole mitään näyttöä sen oletuksen tueksi.

Muillekaan balttikansoille ei ollut omia nimiä, vaikka ne asuivat lähempänä. Miksi kummassa preussilaisille olisi ollut?

Ariston kirjoitti:

onko metsällä IE etymolgia vai onko se itämeren suomalainen sana?

Sana rajoittuu itämerensuomeen, josta se on lainautunut saameen. Sitä pidetään yleisesti balttilaisperäisenä lainasanana.

Murmelimafia kirjoitti:

Tätä on kyllä paha sivuuttaa. Etenkin kun yhteys näyttää nimenomaan olevan preussilaisiin, ohittaen muut balttilaiset.

Kuten esimerkiksi? Minä olen aiemmin kommentoinut täällä tuota linkin juttua (taisi olla vain pidempi versio), eikä siinä montaakaan uskottavaa selitystä ollut. Blažek on kunnostautunut muutenkin epäkriittisyydessä, esim. kielikuntien etävertailuissa.

Murmelimafia kirjoitti:

Preussilaisten pakanapappien nimistössä kun nyt jokatapauksessa on liikaa yhteensattumia..

Kuten esimerkiksi? Nehän selittyvät preussin pohjalta. Esitä yksikin suomalainen sukunimi, jolle ei ole yhtään uskottavaa selitystä ja jonka haluat yhdistää preussilaisen pakanapapin nimitykseen.

Kannattaa vähän hillitä sitä haluaan uskoa. Sellainen ei tuota tieteessä muuta kuin heiveröisiä, perusteettomia oletuksia ja kehäpäätelmiä. Kannattaa uskoa vasta kun on syitä, perusteita ja todisteita.

Ymmärrän että teillä (Murmelimafia ja Judas) on kova hinku löytää jotain uutta, mutta sellainen vaatii kriittisyyttä ja tieteellisesti uskottavia metodeja. Tai jos te haluatte vain harrastusmielessä roolipelata tällä foorumilla tutkijaa joka tekee suuria löytöjä, niin toki teillä on siihen oikeus. Kertokaa vain, niin osaan sitten olla pilaamatta peliänne oikeasti tieteellisillä kriittisillä kommenteillani.

Arkkis · **Liittynyt:** To Huhti 03, 2008 6:24 pm **Viestit:** 11321

murmelimafia kirjoitti:

Ariston kirjoitti:

Panu, Salme, Tapio, Ukko

löytyvät myös preussista:

Lainaa:

In the present article only four theonyms attested in the Balto-Fennic epics were studied. They belong to the most important mythological personages. In three cases from four (with exception of Salme) the Baltic counterparts occur only in Prussian. This fact excludes any direct contact in the historical times. On the other hand, the borrowing of the proper names with the functions of their bearers and even of the motifs and subjects at all indicates a very intensive contact in prehistory

http://www.leidykla.eu/fileadmin/Baltistika/39_-_2/04-Blazek.pdf

Tätä on kyllä paha sivuuttaa. Etenkin kun yhteys näyttää nimenomaan olevan preussilaisiin, ohittaen muut balttilaiset. Preussilaisten pakanapappien nimistössä kun nyt jokatapauksessa on liikaa yhteensattumia...

Onkihan tämä pelkkää yhteensattumaa:

http://donelaitis.vdu.lt/prussian/Engl.pdf

" AINASEÎLINGIS <40> [ainaseîlingis drv GlN] (mies) lonely
AINASEÎLINGIS aj <27> [ainaseilingi 97] lonely "

Lainaa:

Jotkut muutkin vanhat suomalaisten jumaluudet alkavat kummasti kuulostaa balttilaisilta.

Ne saattavat olla vaikka suomalaista sielläkin, sillä Preussin valtion uskonto ei millään muotoa rakentunut millekään luonnonjumalien kulteille, kuten seelin auringonpalvonnalle, kuurilaisten perkeleenpalvonnalle tai latvialaisten Jumisin palvonnalle, vaikka he suosivatkin sellaista.

Lainaa:

Suoraan tuli mieleen Agricolan listaaman Egres, joka antoi papuja ja muuta flooraan kuuluvaa mussutettavaa.

Uuno Harva tulkitsi Egreksen/Äkräksen satoisuuden jumalaksi.

Suomalaisten muinaisusko, 1949:

"Leppävirran kirkkoherra I. D. Alopaeus kirjoittaa jo 1761 Leppävirran ja Kuopion pitäjiä käsittelevässä kertomuksessaan kysymyksessä olevan nimen Äcräs. Kun Alopaeuksella on muitakin itsenäisiä tietoja, on todennäköistä, että hän on kuullut paikkakuntalaisten käyttävän tätä nimeä. Paikkakuntalaisten käsityksiin perustunee lisäksi hänen mainintansa, että »Äcräs antoi nauriita» "

"Porajärvellä on lausuttu:

Pyhä Ägräs syöttäjä,
kasvata meil nagrist
voivasien da vaivasien varaha!
"

"Itä-Suomessa Ägräs esiintyy myös sukunimenä. Niinpä v:n 1820 henkikirjoissa mainitaan Valkjärven Naumalassa »Ägräs»-niminen talonpoika. »Ägrämöinen» taas tunnetaan Tavinsalmelta Pohjois-Savosta. Ägräs-suvun varsinainen »pesäseutu» näyttää vanhoista lähteistä päättäen olleen Äyräpään alueella, jossa puheena oleva nimi esiintyy 1500-luvun verokirjoissa. Siellä tavataan myös nimet »Äyreinen», »Ägrein» ja »Egreilinen»."

Ja siitä taas tulee Europaeus(-Africanus)...

Kerroppa Arkkis mitä Egres/Ägräs tarkoittaa preussiksi ?

Ei se ole preussia, vaan kuuria, ja tarkoittaa ilmeisimmin "järveä" tai järvenrantaa, mahdollisesti "järven henkeä", eli sellainen olisi "kuurilainen Ahti".

post1247047.html?hilit=ezze#p1247047

On pieni mahdollisuus, että "Ahti" tulee tästä sanasta, ja tarkoittaa "hämäläistä sisäjärven henkeä" (kun sille ei oikein muutakaan selitystä tunnu löytyvän...) siten, että nimi on alun perin ollut AHRI(S) (Akris, Akirih), josta on aina käytetty yksikön genetiiviä "Ahri(i)n", josta on väärin takaisinjohdettu nominatiivi "Ahti". (Kuka on koskaan kuullut "*Ahtin, *Ahlin tai *Ahiin antimista/valtakunnasta"? Niitä sen kuitenkin pitäisi olla paljon useammin kuin "Ahrin antimia"!

Kun sana on ollut kuurilaisten tuoma ja käyttämä, hämäläiset ovat käsittäneet sen "valtamerenjumalaksi"!

Arkkis · **Liittynyt:** To Huhti 03, 2008 6:24 pm **Viestit:** 11321

Jaska kirjoitti:

Judas kirjoitti:

Monilla Itämeren alueen kansoilla on suomessa vanhat, omaperäiset nimet. Miksi preussilaiset olisivat poikkeus, jos ja kun kontakteja kuitenkin oli?

Millä perusteella oli kontakteja preussilaisiin? Vielä ei ole mitään näyttöä sen oletuksen tueksi.

Entäs tämä:

http://donelaitis.vdu.lt/prussian/Engl.pdf

" silence = TUSNAN n <35> [Tusns drv],
to keep silence TUSÎTWEI <134> [tussîse 99]
silent = TUSNS aj <26> [tusnan 91], TUSÎNGIS aj <27> [Tusnan drv],
to be silent = TUSÎTWEI <134> [tussîse 99] "

Lainaa:

Muillekaan balttikansoille ei ollut omia nimiä, vaikka ne asuivat lähempänä. Miksi kummassa preussilaisille olisi ollut?

Ariston kirjoitti:

onko metsällä IE etymolgia vai onko se itämeren suomalainen sana?

Sana rajoittuu itämerensuomeen, josta se on lainautunut saameen. Sitä pidetään yleisesti balttilaisperäisenä lainasanana.

Sillä näyttäisi ovan vastine mm. unkarissa ja itelmeenissä (joilla on enemmäkin hyvin todennäköistä yhteistä sanastoa.

Suomessa se kyllä ilmeisimmin on balttilaina, mutta se on iranilaisperäinen sana. Liettuan "puu" = "medis" on lainautunut "metsää merkitsevästä sanasta" (joka on samaa kantaa kuin "media" :lol:

)

Lainaa:

Murmelimafia kirjoitti:

Tätä on kyllä paha sivuuttaa. Etenkin kun yhteys näyttää nimenomaan olevan preussilaisiin, ohittaen muut balttilaiset.

Kuten esimerkiksi? Minä olen aiemmin kommentoinut täällä tuota linkin juttua (taisi olla vain pidempi versio), eikä siinä montaakaan uskottavaa selitystä ollut. Blažek on kunnostautunut muutenkin epäkriittisyydessä, esim. kielikuntien etävertailuissa.

Murmelimafia kirjoitti:

Preussilaisten pakanapappien nimistössä kun nyt jokatapauksessa on liikaa yhteensattumia..

Kuten esimerkiksi? Nehän selittyvät preussin pohjalta. Esitä yksikin suomalainen sukunimi, jolle ei ole yhtään uskottavaa selitystä ja jonka haluat yhdistää preussilaisen pakanapapin nimitykseen.

Kannattaa vähän hillitä sitä haluaan uskoa. Sellainen ei tuota tieteessä muuta kuin heiveröisiä, perusteettomia oletuksia ja kehäpäätelmiä. Kannattaa uskoa vasta kun on syitä, perusteita ja todisteita.

Ymmärrän että teillä (Murmelimafia ja Judas) on kova hinku löytää jotain uutta, mutta sellainen vaatii kriittisyyttä ja tieteellisesti uskottavia metodeja. Tai jos te haluatte vain harrastusmielessä roolipelata tällä foorumilla tutkijaa joka tekee suuria löytöjä, niin toki teillä on siihen oikeus. Kertokaa vain, niin osaan sitten olla pilaamatta peliänne oikeasti tieteellisillä kriittisillä kommenteillani.

KESKUSTELU

Lalli ja Erik

Paikallaolijat