Lalli ja Erik

tuisku · **Liittynyt:** Su Helmi 05, 2006 1:52 pm **Viestit:** 740

Judas I. Käkriäinen kirjoitti:

Voisimme nyt rohkeasti ottaa Simonahon Matin vinkistä kiinni ja olettaa että prusseja kutsuttiin suomeksi nimellä rusi, rusanen jne. Voimme tietysti toisaalta vain tylsästi todeta että rusi tulee vaikka Ambrosiuksesta. Suomeen asettuneeet rusit näyttäisivät sijoittuvan aika rajatulle alueelle, ei-kenenkään maalle Hämeen ja Karjalan väliin.

Monilla Itämeren alueen kansoilla on suomessa vanhat, omaperäiset nimet. Miksi preussilaiset olisivat poikkeus, jos ja kun kontakteja kuitenkin oli?

Tuo mahdollinen prus-Rusi -yhteyshän selviäisi sillä, että verrattaisiin prusien ja Rusien isälinjoja. Varovaisesti ja hypoteesinomaisesti laajentaisin tuota mahdollisesti baltti-ims-pohjaista prusi-Rusi-rus-ros-ryssä nimistöä kattamaan myös herulit, joiden vanhasta nimestä olen nähnyt myös version "Rhos".

Joku yhdistää herulit samogiitteihin perustuen Isä Meidän-rukoukseen(!) ja herulien ja samogiittien samanlaisiin sukunimiin:

http://www.northvegr.org/lore/guthones/011.php

Lainaa:

RADAGAISIUS (Rada-gaisus) became king of the Heruli in the Sixth Century.
The German and English scholars for a long time were puzzled about "Radagaisius", and the majority of them came to the conclusion that the name "Radagaisus" is not of Teutonic but of Slavic origin. They are mistaken! If some scholars would gain a better knowledge of the Lithuanian language, they could avoid publishing such nonsense.

Radagaisus is a purely Samogitian surname. Up till now we can find plenty of Lithuanians having such names as: Radagaisius, Ra-gaisius, Gaisius, Gai-siunas, Gasiunas, Geisa, etc. In the township of Jurbarkas (in Samogitia), there is a village by the name of Gaisiai.

Jos Radagaisus on herulinimi ja Radagaisus on samogiittinimi, niin vaikeaahan tuota on sattuman sadoksi selittää. Samogiitit olivat maantieteellisesti prusien naapureita, joten heillä yhteyksiä lienee ollut melkoisestikin kautta aikojen ja siten Rhos-rus-prus yhteyttä voisi hahmotella.

Nämä herulithan ajettiin nykyisen Tanskan alueelta pohjoiseen (500 luvulla?). Jos he olivat Samogitiasta (tai muuten vaan Itämeren itärannalta), lienee mukana ollut melkoisesti N1c isälinjaa. Jospa heistä osa asettui nimensä mukaisesti Rhoslageniin (ja osa siitä meren itärannalle) ja ties vaikka mukana olisi ollut N1c-Rurikin esi-isä...

tuisku · **Liittynyt:** Su Helmi 05, 2006 1:52 pm **Viestit:** 740

Judas I. Käkriäinen kirjoitti:

sigfrid kirjoitti:

Judas I. Käkriäinen kirjoitti:

Sipi on myös oikeassa siinä että pääsemme kaikki helpommalla, jos vain toteamme että kaikki samankaltaisuudet ovat erheilyä. Myös siltä osin, mikä koskee Venäjän alueen suomalaiskansojen goottilaista rekvisiittaa, kuten ratsuvarusteita ja jopa kruunuja.

Jassoo. Minusta kun juuri tuo toinen tie näyttää helpommalta. Ainakin Johan muistaa eteläamerikkaisen kusipadan. Sen suomalainen vastine olisi nähtävästi potta ja kehittyneenpi versio kuikka, joka on myös vesilintu.

Joo. Huono vitsi, myönnän. Viittasin vain lauseeseen:"Ehkä siksi ettei täällä ollut prusseja, mutta kuten Alfons Viisas kertoi, ehkä prussit olivatkin gootteja, joten ehkei täällä ollut goottejakaan, mikä on ehkä suuri helpotus." Piti vain löytää jotain johon voin liittää lihavoidun sanan "erheilyä". Tiedepiireissä pitää olla katsos aika kovapintainen, jopa hyökkäävä, saadakseen osakseen arvostusta.

Joo, tuollaista on ilmassa... Useimmiten se liittyy etenkin nuoremman polven pätemisen tarpeeseen, josta he vanhetessaan pääsevät toivottavasti eroon, jotta voivat rakentaa tieteellistä uskottavuuttaan ihan aikuisten oikeasti, esimerkiksi vertaisarvioitujen tieteellisten julkaisujen avulla.

tuisku · **Liittynyt:** Su Helmi 05, 2006 1:52 pm **Viestit:** 740

Jotuni kirjoitti:

Arkkis kirjoitti:

Jaska kirjoitti:

Arkkis hyvä, talo on johdettu talas-sanasta, joka puolestaan on todennäköisesti arjalainen laina, mutta voisi teoriassa olla juuri ja juuri germaaninen tai balttilainenkin. Kannattaisi oikeasti tutustua etymologisiin sanakirjoihin, teet ihan turhaa työtä selittämällä jokaisen suomen sanan balttilaiseksi – etenkin kun kriteerisi ovat niin löyhät.

Mistä se "talas" sitten tulee?

Minä osuin nyt netissä liettuan etymlogiseen sanakirjaan, joka sattuu käsittelemään justiin tätä kysymystä myös preussissa.

SSA:n mukaan *talas on kanta-arjalainen sana ja verrokkina muinaisintian tala ja latinan tellus 'maa', tai germaanien *staala 'heinäkasan alusta'.

Muinaisintialaiset vaelsivat Suomeen?

-

Eikös juuri balttikieliä pidetä IE-kielistä arkaaisimpina ja lähimpänä sanskritia? Silloinhan niiden osuutta tuon kanta-arjalaisen sanan välittämisessä ei voine sulkea pois ja se jopa voisi olla jopa todennäköisinkin mahdollisuus.

Matti E Simonaho · **Lähetetty:** Pe Maalis 12, 2010 11:45 pm

Jotuni kirjoitti:

SSA:n mukaan *talas on kanta-arjalainen sana ja verrokkina muinaisintian tala ja latinan tellus 'maa', tai germaanien *staala 'heinäkasan alusta'.

Missä se Arja sitten sijaitsi, tai onko sekin keksitty? Jos on 'Arjalainen kanta-sana", niin täytyy olla maa ja kansakin sen nimen mukaan.

Arkkis · **Liittynyt:** To Huhti 03, 2008 6:24 pm **Viestit:** 11321

Judas I. Käkriäinen kirjoitti:

Hämeenkyrön-Parkanon-Virtojen alueen lukuisat ruusi* nimet voisivat myös liittyä preussilaisten hypoteettiseen kansallisuusnimeen *rusi,*rusanen. Läsnäolo alueella tukisi myös oletusta siitä, että mm. Sastamalan alueen taura-nimet perustuvat balttikieleen.

Jaska kysyi miksi preussilaisilla oli suomalainen nimi, kun kaikilla Itämeren alueen heimoilla ei ollut. Tämä on hyvä kysymys. Preussilaisilla oli suomalainen nimi myös siksi, että he olivat aktiivisia ja näkyivät myös Suomen alueella. Siksi erityinen tarve tunnistaa heidät oli olemassa.

Ros eli Ruusu on kummallisen suosittu sukunimi ruotsinkielisillä: On "Järviruusua", "Leiriruusua", "Vihreäruusua", "Lehmusruusua" ja "Katajaruusua" yleisisinmpien sukunimien joukossa. Se on myös baltiksi "roza"(lv) ja "rozė"(lt.).

Matti E Simonaho · **Lähetetty:** La Maalis 13, 2010 2:37 am

Arkkis kirjoitti:

Judas I. Käkriäinen kirjoitti:

Hämeenkyrön-Parkanon-Virtojen alueen lukuisat ruusi* nimet voisivat myös liittyä preussilaisten hypoteettiseen kansallisuusnimeen *rusi,*rusanen. Läsnäolo alueella tukisi myös oletusta siitä, että mm. Sastamalan alueen taura-nimet perustuvat balttikieleen.

Jaska kysyi miksi preussilaisilla oli suomalainen nimi, kun kaikilla Itämeren alueen heimoilla ei ollut. Tämä on hyvä kysymys. Preussilaisilla oli suomalainen nimi myös siksi, että he olivat aktiivisia ja näkyivät myös Suomen alueella. Siksi erityinen tarve tunnistaa heidät oli olemassa.

Ros eli Ruusu on kummallisen suosittu sukunimi ruotsinkielisillä: On "Järviruusua", "Leiriruusua", "Vihreäruusua", "Lehmusruusua" ja "Katajaruusua" yleisisinmpien sukunimien joukossa. Se on myös baltiksi "roza"(lv) ja "rozė"(lt.).

Nimi ei ole Ruotsalaista alkuperää, kun se on vanhempi kuin Ruotsin kieli.

Arkkis · **Liittynyt:** To Huhti 03, 2008 6:24 pm **Viestit:** 11321

Matti E Simonaho kirjoitti:

Arkkis kirjoitti:

Judas I. Käkriäinen kirjoitti:

Hämeenkyrön-Parkanon-Virtojen alueen lukuisat ruusi* nimet voisivat myös liittyä preussilaisten hypoteettiseen kansallisuusnimeen *rusi,*rusanen. Läsnäolo alueella tukisi myös oletusta siitä, että mm. Sastamalan alueen taura-nimet perustuvat balttikieleen.

Jaska kysyi miksi preussilaisilla oli suomalainen nimi, kun kaikilla Itämeren alueen heimoilla ei ollut. Tämä on hyvä kysymys. Preussilaisilla oli suomalainen nimi myös siksi, että he olivat aktiivisia ja näkyivät myös Suomen alueella. Siksi erityinen tarve tunnistaa heidät oli olemassa.

Ros eli Ruusu on kummallisen suosittu sukunimi ruotsinkielisillä: On "Järviruusua", "Leiriruusua", "Vihreäruusua", "Lehmusruusua" ja "Katajaruusua" yleisisinmpien sukunimien joukossa. Se on myös baltiksi "roza"(lv) ja "rozė"(lt.).

Nimi ei ole Ruotsalaista alkuperää, kun se on vanhempi kuin Ruotsin kieli.

Mistäs sää tiedät, kuinka uusia ne nimet on? Loput suomalaiset pakotettiin ottamaan sukunimi vasta viime vuosisadan puolella. Minunkin vaarillani ja veljellään oli eri sukunimi.

Arkkis · **Liittynyt:** To Huhti 03, 2008 6:24 pm **Viestit:** 11321

tuisku kirjoitti:

Jotuni kirjoitti:

Arkkis kirjoitti:

"Jaska":
Arkkis hyvä, talo on johdettu talas-sanasta, joka puolestaan on todennäköisesti arjalainen laina, mutta voisi teoriassa olla juuri ja juuri germaaninen tai balttilainenkin. Kannattaisi oikeasti tutustua etymologisiin sanakirjoihin, teet ihan turhaa työtä selittämällä jokaisen suomen sanan balttilaiseksi – etenkin kun kriteerisi ovat niin löyhät.

"Arkkis": Mistä se "talas" sitten tulee?

Minä osuin nyt netissä liettuan etymologiseen sanakirjaan, joka sattuu käsittelemään justiin tätä kysymystä myös preussissa.

SSA:n mukaan *talas on kanta-arjalainen sana ja verrokkina muinaisintian tala ja latinan tellus 'maa', tai germaanien *staala 'heinäkasan alusta'.

Muinaisintialaiset vaelsivat Suomeen?

-

Eikös juuri balttikieliä pidetä IE-kielistä arkaaisimpina ja lähimpänä sanskritia? Silloinhan niiden osuutta tuon kanta-arjalaisen sanan välittämisessä ei voine sulkea pois ja se jopa voisi olla jopa todennäköisinkin mahdollisuus.

Vanhojen balttilainojen ja iranilainojen erottaminen toisistaan on vaikeaa ja joissakin tapauksissa mahdotonta. Sanoisin jopa, että tämäkin on yksi niistä mahdottomista.

Latvian ja liettuan sanat näyttäisivät olevan lainaa kuurista ja preussista, eli suunta on tavanomaiseen nähden päinvastainen, mutta sanat kyllä esiintyvät myös irani- ja sanskriittiipuolella. Myös keltissä ne näyttisivät esiintyvän.

Matti E Simonaho · **Lähetetty:** La Maalis 13, 2010 3:48 am

Arkkis kirjoitti:

Mistäs sää tiedät, kuinka uusia ne nimet on? Loput suomalaiset pakotettiin ottamaan sukunimi vasta viime vuosisadan puolella. Minunkin vaarillani ja veljellään oli eri sukunimi.

Kaikista yksinkertasin ajoitus on

RUUSU : RWSU
W = Double-U "Kaksous-U", ei "Kaksois-V"

ROSE : lausutaan 'ROUSE' jossa OU/UO on Å:n Kielellinen Kromosomipari. Englannin puhutussa kielessä on myös Ä:n ja Ö:n Kielelliset Kromosomiparit, vaikka kirjaimia ei ole Englannin aakkosissa; Esimerkiksi BAD lausutaan 'BÄD'.

RUUSU/ROSE on näin ollen vanhempi kuin 1500 -luku, jolloin Ruotsalainen Å lisättiin aakkosiin. UO/OU on Ruotsin kielestä tullut mutaatio samalla tavalla niinkuin Ä ja Ö on. Englannin kieli sai ÅÄÖ -tartunnan ennenkuin ÅÄÖ kirjamet oli aakkosissa, ja ne esiintyy vain puhutussa kielessä. Aakkosto tunnetusti päättyy sanoin "(Z) Ruotsalainen Å Ä ja Ö".

RUUS(U)SUUR
ROUS(O)SUOR
IMOUS(A)SUOMI

Suomen vaakuna. Huomioi ruusut.

Ei ole Suomen vaakuna, sillä ruusut ovat virheelliset.

Moses Leone · **Liittynyt:** La Helmi 03, 2007 1:56 pm **Viestit:** 18407

Nordvedt on kerännyt lisää dataa ja päivitti ikälaskelmansa I1-Bothniasta. Viimeksi se oli 2100 vuotta, nyt 1820 vuotta, eli arvio nuorentui noin 300 vuotta, ja lähestyy roomalais-/kansainvaellusaikoja, joita pidän todennäköisimpinä saapumisaikoina nykypäivään säilyneelle I1:lle.

Lainaa:

Today I get 1820 years as I1-Bothnian TMRCA with 2sigma statistical confidence interval of 420 yeaars

I don't have as big a collection of haplotypes as the Finn project, but I did have 45 of them.

Jotuni · **Liittynyt:** To Elo 31, 2006 12:19 pm **Viestit:** 8126

Arkkis kirjoitti:

Judas I. Käkriäinen kirjoitti:

Hämeenkyrön-Parkanon-Virtojen alueen lukuisat ruusi* nimet voisivat myös liittyä preussilaisten hypoteettiseen kansallisuusnimeen *rusi,*rusanen. Läsnäolo alueella tukisi myös oletusta siitä, että mm. Sastamalan alueen taura-nimet perustuvat balttikieleen.

Jaska kysyi miksi preussilaisilla oli suomalainen nimi, kun kaikilla Itämeren alueen heimoilla ei ollut. Tämä on hyvä kysymys. Preussilaisilla oli suomalainen nimi myös siksi, että he olivat aktiivisia ja näkyivät myös Suomen alueella. Siksi erityinen tarve tunnistaa heidät oli olemassa.

Ros eli Ruusu on kummallisen suosittu sukunimi ruotsinkielisillä: On "Järviruusua", "Leiriruusua", "Vihreäruusua", "Lehmusruusua" ja "Katajaruusua" yleisisinmpien sukunimien joukossa. Se on myös baltiksi "roza"(lv) ja "rozė"(lt.).

Ros 'ruusu' on myöhäinen 1800-lukulainen muotinimi. Oli pakko ottaa sukunimi patronyymin sijaan. Toki moni ruotsalainen otti sukunimekseen patronyyminsä. Esimerkiki Matson.

-

Matti E Simonaho · **Lähetetty:** La Maalis 13, 2010 11:48 am

Moses Leone kirjoitti:

Nordvedt on kerännyt lisää dataa ja päivitti ikälaskelmansa I1-Bothniasta. Viimeksi se oli 2100 vuotta, nyt 1820 vuotta, eli arvio nuorentui noin 300 vuotta, ja lähestyy roomalais-/kansainvaellusaikoja, joita pidän todennäköisimpinä saapumisaikoina nykypäivään säilyneelle I1:lle.

Lainaa:

Today I get 1820 years as I1-Bothnian TMRCA with 2sigma statistical confidence interval of 420 yeaars

I don't have as big a collection of haplotypes as the Finn project, but I did have 45 of them.

roomalais-/kansainvaellus-/kansainvaino-/ihmisvainoaika sama paska, mutta eri paperiin käärittynä

Jotuni · **Liittynyt:** To Elo 31, 2006 12:19 pm **Viestit:** 8126

Arkkis kirjoitti:

Eikös juuri balttikieliä pidetä IE-kielistä arkaaisimpina ja lähimpänä sanskritia? Silloinhan niiden osuutta tuon kanta-arjalaisen sanan välittämisessä ei voine sulkea pois ja se jopa voisi olla jopa todennäköisinkin mahdollisuus.

Vanhojen balttilainojen ja iranilainojen erottaminen toisistaan on vaikeaa ja joissakin tapauksissa mahdotonta. Sanoisin jopa, että tämäkin on yksi niistä mahdottomista.

Latvian ja liettuan sanat näyttäisivät olevan lainaa kuurista ja preussista, eli suunta on tavanomaiseen nähden päinvastainen, mutta sanat kyllä esiintyvät myös irani- ja sanskriittiipuolella. Myös keltissä ne näyttisivät esiintyvän.[/quote]

Ei liene mahdotonta, että suomen arjalaislainat ovat suoraan skyyteiltä saatuja yhteisellä raja-alueella.

Tähän karttaan on hahmoteltu skyyttien (kanta-arjalaisia), balttien ja uralilaisten aluetta.
http://en.wikipedia.org/wiki/File:Scyth ... 100_BC.png

Tässä Tacituksen mukaan piirretty kartta, joka poikkeaa edellisestiä.
http://en.wikipedia.org/wiki/File:Roman_Empire_125.svg

Käsittääksen suomalaiset sanaseppoilijat tuovat skyytit (kanta-arjalaiset) suoraan Suomeen, kuten kaikki muutkin kansanryhmät, joilta on lainattu sanoja. Mielestäni tuohon ei ole perusteita.

-

Moses Leone · **Liittynyt:** La Helmi 03, 2007 1:56 pm **Viestit:** 18407

Judas I. Käkriäinen kirjoitti:

Hämeenkyrön-Parkanon-Virtojen alueen lukuisat ruusi* nimet voisivat myös liittyä preussilaisten hypoteettiseen kansallisuusnimeen *rusi,*rusanen. Läsnäolo alueella tukisi myös oletusta siitä, että mm. Sastamalan alueen taura-nimet perustuvat balttikieleen.

Jaska kysyi miksi preussilaisilla oli suomalainen nimi, kun kaikilla Itämeren alueen heimoilla ei ollut. Tämä on hyvä kysymys. Preussilaisilla oli suomalainen nimi myös siksi, että he olivat aktiivisia ja näkyivät myös Suomen alueella. Siksi erityinen tarve tunnistaa heidät oli olemassa.

Jos ne liittyivät kekkeruuseihin?

http://www.uta.fi/jarjestot/vostok/gonzo/196/visa.htm

Lainaa:

5. Kekkeruusi?
Kaupungilla kukkoileva epämääräisen näköinen tyyppi.

Jotuni · **Liittynyt:** To Elo 31, 2006 12:19 pm **Viestit:** 8126

Moses Leone kirjoitti:

Nordvedt on kerännyt lisää dataa ja päivitti ikälaskelmansa I1-Bothniasta. Viimeksi se oli 2100 vuotta, nyt 1820 vuotta, eli arvio nuorentui noin 300 vuotta, ja lähestyy roomalais-/kansainvaellusaikoja, joita pidän todennäköisimpinä saapumisaikoina nykypäivään säilyneelle I1:lle

Miksi geenimutaatio syntyisi samaan aikaan kuin se muuttaisi toiselle alueelle?

Jos Bothian ikä on 1820 vuotta ja se esiintyy vain Suomessa, niin se on syntynyt Suomessa mainittuna aikana.

-

KESKUSTELU

Lalli ja Erik

Paikallaolijat