Lalli ja Erik

Johan · **Lähetetty:** Su Maalis 14, 2010 1:33 pm

untamo kirjoitti:

Tuo Arkkiksen mainitsema Iranin-Afganistanin-Pakistanin seutujen " nordic " on asia jonka he itse ovat havainneet.
Sillä luodaan joidenkin aluellisten etniteettien yhteenkuuluvuutta etenkin alueiden turkkilaiskielisiä vastaan .
Iran on tilkkutäkki joka voi balkanisoitua jos minkään lajin yksin- tai pappisvaltaa ei ole.
Tuntuu mahdolliselta, että I:n alkulähde on jossain Kaspian meren eteläpuolella jossa IJK luultavasti jakautui.
Siten I olisi voinut tulla Eurooppaan sekä Anatolian-Bosporin että Volgan-Kaukasuksen suunnalta.

Jotain vallan mystistä tuo Arkkiksen "nordic" sisältää hänen mahtavien sanaluetteloittensa kanssa, mutta siihen liittynee kieltämättä jopa kallojen, HLA:n ja lingvististen seikkojen vuoksi Indus-laakso. Joku selitti tuohon aikaisempaan PC-kuvaan liittyen kysymyksessä olleen Volgan alueella suomalaisugrilaistuneen arjalaisen kansan tunkeutumisen Intiaan.
Osa tuosta joukosta löytyy mm Assyrian ja heettiläisten välissä voimakkaana R1a-johtoisena sotilasvaltiona, missä rahvas oli pääosin J-haploa.

Oudointa on tuossa Arkkiksen viimeiseen tulkintaan viittava sana, minkä Arkkis selvitti täsmälleen samalla tavalla kuin Esko Korpilinna kirjoitti APU-lehdessä vol 35. Numero 42/1967 sivuilla 32 ja 33.
Tuokin Arkkiksen tulkitsema avainsana löytyy siis mustaa valkoisena vuonna 1560 julkaistussa laajassa sanakirjassa, Grammatica o arte de la lengua general de los indios de los reynos del Perú , jonka on kirjoittanut Domingo de Santo Tomás.

En tiedä kuinka oppineet yliopistopiirit suhtautuvat tuohon Esko Korpilinnan 3-osaiseen kirjoitussarjaan Kalevalasta Perussa. Kuitenkin oman kopioni sain erään suomalaisen yliopiston opettajalta postitse.

Joka tapauksessa Balttiasta on lähtenyt muuttoliike tai lainasanojen vyöry myös itään nimenomaan Volgan kautta ja päätynyt Peruun.

Arkkis · **Liittynyt:** To Huhti 03, 2008 6:24 pm **Viestit:** 11321

untamo kirjoitti:

Tuo Arkkiksen mainitsema Iranin-Afganistanin-Pakistanin seutujen " nordic " on asia jonka he itse ovat havainneet.
Sillä luodaan joidenkin aluellisten etniteettien yhteenkuuluvuutta etenkin alueiden turkkilaiskielisiä vastaan.

Olet kyllä käsittänyt väärin: nordic-tyyppisesti pitkäkalloiset "välimerenrotuiset" kuuluvat nykyään turkinkieliseen väestöön: turkmeenit ja ezerit. Iranilaiset ovat lyhytkalloisia, eikä heissä ole merkkiä vanhasta nordic-vaikutuksesta.

historia-kulttuurit-ja-yhteiskunta-f13/lalli-ja-erik-t20237-24834.html

Keski-Aasian iranilaiset ovat keskikalloisia.

Lainaa:

Iran on tilkkutäkki joka voi balkanisoitua jos minkään lajin yksin- tai pappisvaltaa ei ole.

Sellainen on siellä ollut pienin poikkeuksin 7000 vuotta... Lisäksi se on aina ollut jonkin isomman uskontokunnan keskus.

Lainaa:

Tuntuu mahdolliselta, että I:n alkulähde on jossain Kaspian meren eteläpuolella jossa IJK luultavasti jakautui.

Mitä tarkoitat tässä "I:llä"? Indoeurooppalaia vai I-haploa?

Indoeurooppalaisten kilten kantapaikka on Iranissa, eikä sillä ole mitään tekemistä antropologisen nordic-tyypin, eikä I-haplon kanssa.

post1119410.html?hilit=Iranians#p1119410

Lainaa:

Siten I olisi voinut tulla Eurooppaan sekä Anatolian-Bosporin että Volgan-Kaukasuksen suunnalta.

Jotuni · **Liittynyt:** To Elo 31, 2006 12:19 pm **Viestit:** 8126

Jaska kirjoitti:

Arjalaisia lainasanoja ei tiedetä välitetyn meille yhtäkään baltin kautta, koska baltit eivät asuneet matkan varrella.

Jos Suomesta katsoo arjan suuntaan niin baltit ovat "matkan" varrella. Oletan että arjalaiset sijoitetaan suuntaan Ukraina -Mustan meren ympäristö.

-

Judas I. Käkriäinen · **Liittynyt:** Ti Syys 01, 2009 6:47 pm **Viestit:** 599

Samia (Lith. Sémba)

Samia is an ancient Old Prussian coastal region, bordering on the Aestian Inlet or Lagoon (Lith. Aismaės, Germ. Frisches Haff) in the south, the Baltic Sea in the west, the Curonian Inlet or Lagoon (Lith. Kuřšių mãrės) on the north and the Deimena river in the east. The lower reaches of the Prieglius river are regarded as the southern boundary.

One of the earliest references, i.e., in 1073 made by the German annalist and canon Adam of Bremen is the variant Semland. Other variant recorded are: Zambia, Sambia, Semlant, Zamenland, Samen, etc.

The Lithuanian linguist K. Būga suggests that the Samians themselves are likely to have called the region *Sembō, derived from a Baltic appellation *sambas “one’s own, an associate, ally”, Lat. Socius, descended from IE *sēbho “one’s own”, with an intrusive –n- changed into *sēnbho, from whence O.Pr. semb-.

Other etymologies of Baltic ethnic names hardly lend support to this assumption. Most of the Baltic ethnic names are considered to be derived from river names as posited above (q.v. Nadravia). Moreover, -b- in Sem-b- or Sam-b- is not part of an extended root, a formant, but, rather, is considered an excrescent, a superfluous sound as to be found in Lithuanian and other languages, cf., e.g., Lith. sem-ioti:sem-b-lioti “to ladle, scoop repeatedly”, Timenis r. : Tim-b-ra r. or Eng. al-d-er tree < M. E. aller < A. S. alor, alr.

Moreover, Sam-, Sem- roots without the supplementary –b- are attested in German sources. Very often, not always, the Germans have better preserved the indigenous forms, cf., Germ. Mischko-gallen:Lith. Mež-galiai form an older Meš(k)-galiai<Mišk-galiai<Miško-galiai or Germ. Minge (pronounced Minje):Lith. Minė from an older Minia<Minija.

Thus the original root from as attested by German sources – even in their corrupt version – is Sam- and undoubtedly a cognate of the river Sam-ytė (q.v.), perhaps from an older Sam-ija, flowing in the very middle of Samia and into the Tvanksta pond, with correspondences in Lithuania, cf., Samė, Samava r., Samis l. and with a variation of the root vowel Semena r. These, in turn, are related to Lith. sem-ti “to flood, overflow”, sam-auti “to scoop repeatedly”. Whence Sam-ytė “the flooding river, the river which overflows” and Samia or Sama the territory to be flooded, inundated”.

Samlannin Sam-nimi näyttäisi siis tämän perusteella tulevan Sam-joesta, totta tai ei.

http://www.mazoji-lietuva.lt/article.php?article=230

Arkkis · **Liittynyt:** To Huhti 03, 2008 6:24 pm **Viestit:** 11321

Arkkis kirjoitti:

Täällä on Jaskalle ja muille tuon džiáuti...džiáuna...džióvė > sauna, savu ym. etymologia, joissa se yhdistetään mm. "palamiseen" ja "jumalaan" (taivaaseen)

http://www.indoeuropean.nl/cgi-bin/resp ... &sort=word

” Lithuanian džiauti Query method Match substring
In any field džiauti Query method Match substring
Lithuanian:
Etymology: džia´uti (džia´uju, džio´viau) 'zum Trocknen aufhöngen, erschlagen, totschlagen',
džiova 'Trockenheit, Dürre, Schwindsucht, Auszehrung',
džiovė´ti '(aus)trocknen, dürr werden',
džiovínti trans. 'trocknen, dörren',
džiū´ti intr. (džiū ´stu und džiūvu°, Praet. džiuvaũ und džiu´vau) 'trocken, dürr werden',
lett. žaut trans. 'trocknen, zum Trocknen aushängen, einen starken Schlag versetzen, durchstechen', žūt intr. 'trocknen',
žavēt, žāvēt trans. 'trocknen, räuchern'.

Nach M.-Endz. gehören diese balt. Wörter zu ahd. tawal¡n 'hinschwinden, hinsterben', touwen, as. dōian, aisl. deyja (> engl. to die) 'sterben', got. daūs 'tot', diwans 'sterblich' usw. (s. auch s. v. d¡yti).

Englannin verbi "die" = "kuolla" on siis germanistien mukaan tuntematonta alkuperää.

Sitä on siis myös ruotsin "dö".

http://www.etymonline.com/index.php?sea ... hmode=none

" die (v.)

mid-12c., possibly from O.Dan. døja or O.N. deyja "to die, pass away," both from P.Gmc. *dawjanan,

from PIE base *dheu- "to pass away, become senseless."

It has been speculated that O.E. had *diegan, from the same source, but it is not in any of the surviving texts and the preferred words were steorfan (see starve), sweltan (see swelter), wesan dead, also forðgan and other euphemisms.

Languages usually don't borrow words from abroad for central life experiences, but "die" words are an exception, since they are often hidden or changed euphemistically out of superstitious dread.

A Du. euphemism translates as "to give the pipe to Maarten."

Regularly spelled dege through 15c., and still pronounced "dee" by some in Lancashire and Scotland. Used figuratively (of sounds, etc.) from 1580s. Related: Died; dies.

Nach Specht KZ 69, 119 ff. hängen sie vielmehr zusammen mit lit. diẽvas 'Gott', ai. dyaus 'Himmel', griech. ZeÚj, lat. diŒs usw. (s. s. v. diẽvas). Er geht von der Bed. des strahlenden Himmels aus und meint, dass sich die Begriffe 'trocknen' und 'brennen, leuchten, strahlen' sehr gut vereinigen lassen. Im Anschluss an Berneker IF 10, 158 erwähnt er noch ai. duno´ti 'brennt', dava- 'Brand'. Nach ihm liegen hier, wie auch in mehreren anderen Fällen, Wörter mit anl. *d- und *di- nebeneinander. Der idg. Gott *DiŒus sei einurspr. Donner-und Blitzgott gewesen, und daraus erkläre sich die Bed. 'erschlagen' neben 'zum Trocknenaufhängen' von lit. džia´uti.

Über das Fortleben der Bed. 'lichter Tag' von lat. dies in der Sprache der Christen, besonders des hl. Ambrosius, und die Auffassung des Tages als Symbol Christi s. jetzt Havers Festschr. Debrunner 171 ff. "

Lainaa:

Taivutus on nykyään toinen, se on mukautettu tyypilliseen kaavaavaan "-auti, -auna, -ovė" :

http://www.letonika.lv/groups/default.a ... r=10631062

" džiáuti (džiauna, džióvė)
1. žaut (piem., veļu)
2. pārn. kraut; gāzt (sist)
3. sar. zagt "

http://www.letonika.lv/groups/default.a ... r=10631062

" žaut (~ju, ~j, ~j, žāva, ~s) , džiaustyti, džiauti, kabinėti džiūti
žaut veļu - džiaustyti skalbinius "

Arkkis · **Liittynyt:** To Huhti 03, 2008 6:24 pm **Viestit:** 11321

Johan kirjoitti:

untamo kirjoitti:

Tuo Arkkiksen mainitsema Iranin-Afganistanin-Pakistanin seutujen " nordic " on asia jonka he itse ovat havainneet.
Sillä luodaan joidenkin aluellisten etniteettien yhteenkuuluvuutta etenkin alueiden turkkilaiskielisiä vastaan .
Iran on tilkkutäkki joka voi balkanisoitua jos minkään lajin yksin- tai pappisvaltaa ei ole.
Tuntuu mahdolliselta, että I:n alkulähde on jossain Kaspian meren eteläpuolella jossa IJK luultavasti jakautui.
Siten I olisi voinut tulla Eurooppaan sekä Anatolian-Bosporin että Volgan-Kaukasuksen suunnalta.

Jotain vallan mystistä tuo Arkkiksen "nordic" sisältää hänen mahtavien sanaluetteloittensa kanssa, mutta siihen liittynee kieltämättä jopa kallojen, HLA:n ja lingvististen seikkojen vuoksi Indus-laakso. Joku selitti tuohon aikaisempaan PC-kuvaan liittyen kysymyksessä olleen Volgan alueella suomalaisugrilaistuneen arjalaisen kansan tunkeutumisen Intiaan.

Miten niin "suomalaisugrilaistuneen"? Minähän väitin skyyteistä, että IRANILAISTUNEEN, koska he ovat antropologisesti aivan erilaisia kuin "oikeat iraanit". (Mutta yläbaltit ovat samanlaisia joltakin osin!)

Lainaa:

Osa tuosta joukosta löytyy mm Assyrian ja heettiläisten välissä voimakkaana R1a-johtoisena sotilasvaltiona, missä rahvas oli pääosin J-haploa.

Oudointa on tuossa Arkkiksen viimeiseen tulkintaan viittava sana, minkä Arkkis selvitti täsmälleen samalla tavalla kuin Esko Korpilinna kirjoitti APU-lehdessä vol 35. Numero 42/1967 sivuilla 32 ja 33.
Tuokin Arkkiksen tulkitsema avainsana löytyy siis mustaa valkoisena vuonna 1560 julkaistussa laajassa sanakirjassa, Grammatica o arte de la lengua general de los indios de los reynos del Perú , jonka on kirjoittanut Domingo de Santo Tomás.

En tiedä kuinka oppineet yliopistopiirit suhtautuvat tuohon Esko Korpilinnan 3-osaiseen kirjoitussarjaan Kalevalasta Perussa. Kuitenkin oman kopioni sain erään suomalaisen yliopiston opettajalta postitse.

Joka tapauksessa Balttiasta on lähtenyt muuttoliike tai lainasanojen vyöry myös itään nimenomaan Volgan kautta ja päätynyt Peruun.

Iranista on voinut lähteä, ja liikkua myös rantoja pitkin.

post1130177.html?hilit=mana#p1130177

Arkkis · **Liittynyt:** To Huhti 03, 2008 6:24 pm **Viestit:** 11321

Jaska kirjoitti:

Tuisku kirjoitti:

Eikös juuri balttikieliä pidetä IE-kielistä arkaaisimpina ja lähimpänä sanskritia? Silloinhan niiden osuutta tuon kanta-arjalaisen sanan välittämisessä ei voine sulkea pois ja se jopa voisi olla jopa todennäköisinkin mahdollisuus.

Balttikielet ovat arkaaisia mutta kaukana sanskritista, joka on myös arkaainen.

Ovat ajallisesti kaukaisia, mutta palautuvat selvästi kuin pläkki yhteiseen, rekonstruoitavissa olevaan todella puhuttuun kantakieleen, ja sosältävät lähes yhtenäistä ainesta, joka lisäksi koskee keskeisimpiä elämänlueita: ruumiinosia, perhettä (joka oli erilainen kuin nykyiset), ruokaa, peruselämänohjeita (poikkeavat jyrkästi vaikkapa suomalsista, paitsi ehkä romaneista...)

Lainaa:

Kreikkakin on arkaainen, ja heetti. Eri kielissä on säilynyt erilaista arkaaista ainesta, mutta ne ovat silti kehittyneet eri suuntiin. Baltti edustaa luoteisindoeurooppalaista haaraa eikä liity arjalaisiin kieliin mitenkään.

Sanalla "luoteisindoeurooppa" löytyy koko laajasta netistä vain KAKSI OSUMAA, jotka ovat molemmat palautuvat JASKAN TEKSTIIN!

http://www.google.fi/search?hl=fi&clien ... =&aql=&oq=

http://www.google.fi/search?q=%22north- ... unofficial

Lainaa:

Arjalaisia lainasanoja ei tiedetä välitetyn meille yhtäkään baltin kautta, koska baltit eivät asuneet matkan varrella.

Kun mennään varasakirvesaikaan, balttilaisilla ja iranilaisilla sanoilla ei ole eroa.

Lainaa:

Äänneperustein on usein hyvin helppoa erottaa baltin sana arjan sanasta.

Riippuu sana iästä. Ei ne myöhäisimmät balttilainat ole vaikeita merkitysperusteinkaan erottaa iranilaisista!

Matti E Simonaho · **Lähetetty:** Su Maalis 14, 2010 10:41 pm

Arkkis kirjoitti:

Englannin verbi "die" = "kuolla" on siis germanistien mukaan tuntematonta alkuperää.

DIE ei tarkoita "kuolla". Sanan loppuosa puuttuu (D i. e. (?)) , ja sana lausutaan eri tavalla kuin kirjoitetaan. Mihinkään 'germaanilainaan' tai varhaisnorskiin t m v on turha vedättää, kun sana on vanhempi.

Jos tarkkoja olemme, niin Suomen kielessäkään ei ole KUOLEMA. Ensimmäinen mikä katoaa on 'UO'.

Qua 'KUA'
Que 'KUE'
Qui 'KUI'
Quo 'KUO' - Ku/Ka.LMA, ja tätä kautta löytyy mitä Englannin DIE(?) -sana tarkoittaa.

Vihje: DIE(?) = "ylösnousemus"

YLOS|NOUS|EMUS
Sitä ei ole 'Mikael Agricola' kehittänyt.

Arkkis · **Liittynyt:** To Huhti 03, 2008 6:24 pm **Viestit:** 11321

Judas I. Käkriäinen kirjoitti:

Samia (Lith. Sémba)

Samia is an ancient Old Prussian coastal region, bordering on the Aestian Inlet or Lagoon (Lith. Aismaės, Germ. Frisches Haff) in the south, the Baltic Sea in the west, the Curonian Inlet or Lagoon (Lith. Kuřšių mãrės) on the north and the Deimena river in the east. The lower reaches of the Prieglius river are regarded as the southern boundary.

One of the earliest references, i.e., in 1073 made by the German annalist and canon Adam of Bremen is the variant Semland. Other variant recorded are: Zambia, Sambia, Semlant, Zamenland, Samen, etc.

The Lithuanian linguist K. Būga suggests that the Samians themselves are likely to have called the region *Sembō, derived from a Baltic appellation *sambas “one’s own, an associate, ally”, Lat. Socius, descended from IE *sēbho “one’s own”, with an intrusive –n- changed into *sēnbho, from whence O.Pr. semb-.

Other etymologies of Baltic ethnic names hardly lend support to this assumption. Most of the Baltic ethnic names are considered to be derived from river names as posited above (q.v. Nadravia). Moreover, -b- in Sem-b- or Sam-b- is not part of an extended root, a formant, but, rather, is considered an excrescent, a superfluous sound as to be found in Lithuanian and other languages, cf., e.g., Lith. sem-ioti:sem-b-lioti “to ladle, scoop repeatedly”, Timenis r. : Tim-b-ra r. or Eng. al-d-er tree < M. E. aller < A. S. alor, alr.

Kas kun minä en tunne lainkaan tuollaista baltin "sambas = jonkun oma" -sanaa! Eivätkä tunne sankirjatkaan:

http://www.letonika.lv/groups/default.a ... r=10631062
http://litovru.ru/index.php?a=list&d=1& ... &w2=A&w3=M

http://en.wikipedia.org/wiki/Sambians

Sembia on sitä paitsi preussiksi ja liettuaksi "Semba" eikä "Samba".

Sana liitetään joko sanaan žẽmė(lt) = maa (ja siten samaan "putkeen" "Žėmaitijan", "Zemgallian" ja "Hämeen" kanssa), preussin "zemē", jotvigin "zeme",

Tai sitten se liitetään sanaan "hammas", "niemi(maa)":

*ǵómbʰo- edge-> tooth

" Lat. gemma, Ir. gob, Welsh gwp, Gk. γόμφος (gomphos), Skr. जम्भ (jambha),

Lith. žambas, Ltv. zobs,

Alb. dhëmb/dhamb, XMK kombous, Eng. comb/comb, Toch. kam/keme, Russ. зуб (zub), Arm. ծամել (çamel), Kamviri zâmoa, Pol. ząb, ON kambr, Gm. kamb/Kamm, OCS зѫбъ (zǫbŭ) "

http://www.etymonline.com/index.php?sea ... hmode=none

" comb = kampa ym.

O.E. camb "comb," lit. "toothed object," from W.Gmc. *kambaz,
from PIE *gombhos, from base *gembh- "to bite, tooth"

(cf. Gk. gomphos "a molar tooth," Skt. gambha-s "tooth"). As a verb, replaced O.E. cemban, which survives in unkempt. "

unkempt = hajallaan, kokoamaton, järjestelemätön, kamppamaton

1570s, from un- (1) "not" + kempt "well-combed, neat," from variant pp. of O.E. cemban "to comb," from P.Gmc. *kambijan, from *kamb- "comb" (see comb). Form unkembed iss recorded from late 14c.

The verb kemb is rare after 1400s, but its negative pp. form endures. "

Verbi "*kemp" = järjetellä ym., baltt. "*kemp(s)ti" taustalla mm. kauppa- ja lastausanastolle.

post1234894.html?hilit=kimsti#p1234894

Lainaa:

Moreover, Sam-, Sem- roots without the supplementary –b- are attested in German sources. Very often, not always, the Germans have better preserved the indigenous forms, cf., Germ. Mischko-gallen:Lith. Mež-galiai form an older Meš(k)-galiai<Mišk-galiai<Miško-galiai or Germ. Minge (pronounced Minje):Lith. Minė from an older Minia<Minija.

Thus the original root from as attested by German sources – even in their corrupt version – is Sam- and undoubtedly a cognate of the river Sam-ytė (q.v.),

"Samýtė" tarkoittaa "saamelaista pikkutyttöä"; siitä Semban nimi EI VARMASTI TULE.

Lainaa:

perhaps from an older Sam-ija, flowing in the very middle of Samia and into the Tvanksta pond, with correspondences in Lithuania, cf., Samė, Samava r., Samis l. and with a variation of the root vowel Semena r. These, in turn, are related to Lith. sem-ti “to flood, overflow”, sam-auti “to scoop repeatedly”.

Nuo sant ensinnäkin tarkoittavat "saamelaista miestä" ja "saamelaista naista", mikä on sattumaa, eikä niillä ole telmistä liettuan verbin "semti" = ammentaa (sulattaa, liottaa, tulvia) kanssa

http://www.letonika.lv/groups/default.a ... =250Whence

" sémti (sẽmia, sė́mė)
1. smelt
semti vandenį - smelt ūdeni = ammentaa vettä
2. applūdināt
vanduo semia pievas - ūdens applūdina pļavas = (tulva)vesi huuhtelle niityjä
semtis (sẽmiasi, sė́mėsi)
1. smelties (savām vajadzībām)
2. pārn. smelties
semtis jėgų - smelties spēkus = ammentaa voimia
semtukas (2) smeļamais (trauks, kauss) = kauha;
semtuvas (2) smeļamā ierīce = lappo;
semtuvė (3a) smeļamais /trauks/; liekšķere = äyskäri"

Lainaa:

Sen pitäisi taipus "semti...*semba...sė́mė", ja niin se ei tee (vaikka voisi kyllä tehdä.

Sam-ytė “the flooding river, the river which overflows” and Samia or Sama the territory to be flooded, inundated”.

Samlannin Sam-nimi näyttäisi siis tämän perusteella tulevan Sam-joesta, totta tai ei.

http://www.mazoji-lietuva.lt/article.php?article=230

Kppas vaan, täälä se "aivopieru" on:

" Etymology: 'Samländer' (preu. Volksstamm).

Nach Buga KS 281, LKZ LXVIII (vgl. noch Otrebski Sšowianie 121) gebildet von einem balt. Refl.-Pronomen *0000">semba-, d. i. *sebh- mit Nasalinfix (cf. s. v. v. sėbinti, sėbras).

Die urspr. Bed. w„re danach 'die Eigenen, zum gleichen Stamm geh£rig'.

Hierzu auch 0000">Semland (aus

*0000">sembland), Samlandia usw. (Gerullis Ortsn. 156). "

"Sėbras" on kuurismi ja voi tarkoittaa "omaa" "Itseen liittyvää", "itsellekuuluvaa" (poikystävää, tyttöystävä olisi "sėbrė", mutta sillä ei ole takemistä tämän nimen ei kenenkään "poliittisen, valtiollisen "oman" kanssa kuten tuossa ehkä yritetään väittää), sen enmpää kuin "äyskärillä".

http://www.letonika.lv/groups/default.a ... r=10621063

sė́bras -ė (1)
1. niev. drauģelis -e = "mielitietty"
2. novec. sk. bičiùlis = ystävä

Tuohon saksalaisten liettuan etymologiseen sanakirjaan ei ole luottamista. (Pitäisi olla venäläinen/NL:lainen...)

http://de.wikipedia.org/wiki/Samland

Judas I. Käkriäinen · **Liittynyt:** Ti Syys 01, 2009 6:47 pm **Viestit:** 599

Arkkis kirjoitti:

"Sėbras" on kuurismi ja voi tarkoittaa "omaa" "Itseen liittyvää", "itsellekuuluvaa" (poikystävää, tyttöystävä olisi "sėbrė", mutta sillä ei ole takemistä tämän nimen ei kenenkään "poliittisen, valtiollisen "oman" kanssa kuten tuossa ehkä yritetään väittää), sen enmpää kuin "äyskärillä".

http://www.letonika.lv/groups/default.a ... r=10621063

sė́bras -ė (1)
1. niev. drauģelis -e = "mielitietty"
2. novec. sk. bičiùlis = ystävä

Liittyyköhän söber/sepra/seura tähän parveen? Seprahan oli nimenomaan kaupallinen ystävä, mikä istuisi hyvin ilmiön mahdolliseen kuurilaiseen taustaan.

Jaska · **Liittynyt:** Pe Syys 15, 2006 4:20 pm **Viestit:** 2564

Arkkis kirjoitti:

Englannin verbi "die" = "kuolla" on siis germanistien mukaan tuntematonta alkuperää.

Päinvastoin, lainaustesi mukaan se palautuu kantaindoeurooppaan.

Arkkis kirjoitti:

Ovat ajallisesti kaukaisia, mutta palautuvat selvästi kuin pläkki yhteiseen, rekonstruoitavissa olevaan todella puhuttuun kantakieleen, ja sosältävät lähes yhtenäistä ainesta, joka lisäksi koskee keskeisimpiä elämänlueita: ruumiinosia, perhettä (joka oli erilainen kuin nykyiset), ruokaa, peruselämänohjeita (poikkeavat jyrkästi vaikkapa suomalsista, paitsi ehkä romaneista...)

Aivan, se on kantaindoeurooppa. Ei ole mitään balttilais-arjalaista välikantakieltä.

Arkkis kirjoitti:

Sanalla "luoteisindoeurooppa" löytyy koko laajasta netistä vain KAKSI OSUMAA, jotka ovat molemmat palautuvat JASKAN TEKSTIIN!

Kannattaisi ehkä kokeilla ulkomaaksi – Suomessa kun on aika vähän indoeuropeisteja, ja hekään eivät kirjoittele nettiin liiemmälti, ja silloinkin kun kirjoittavat, niin todennäköisesti ulkomaaksi, koska maailman indoeuropeisteista ani harva osaa suomea!

Vihje: hae ”North-West Indo-European” niin löydät.

Judas kirjoitti:

Liittyyköhän söber/sepra/seura tähän parveen? Seprahan oli nimenomaan kaupallinen ystävä, mikä istuisi hyvin ilmiön mahdolliseen kuurilaiseen taustaan.

Kyllä vain, se on vanhastaan tunnettu balttilaina. Löytäisit tiedon etymologisista sanakirjoista.

Jotuni · **Liittynyt:** To Elo 31, 2006 12:19 pm **Viestit:** 8126

Jaska kirjoitti:

Vihje: hae ”North-West Indo-European” niin löydät.

Koivulehdon juttua.

-

Jotuni · **Liittynyt:** To Elo 31, 2006 12:19 pm **Viestit:** 8126

Jaska kirjoitti:

Judas kirjoitti:

Liittyyköhän söber/sepra/seura tähän parveen? Seprahan oli nimenomaan kaupallinen ystävä, mikä istuisi hyvin ilmiön mahdolliseen kuurilaiseen taustaan.

Kyllä vain, se on vanhastaan tunnettu balttilaina. Löytäisit tiedon etymologisista sanakirjoista.

Löytäisit etymologisesta sanakirjasta SSA:sta, että mahdollinen laina suomalaiskielistä balttiin.

-

Judas I. Käkriäinen · **Liittynyt:** Ti Syys 01, 2009 6:47 pm **Viestit:** 599

Jaska kirjoitti:

Judas kirjoitti:

Liittyyköhän söber/sepra/seura tähän parveen? Seprahan oli nimenomaan kaupallinen ystävä, mikä istuisi hyvin ilmiön mahdolliseen kuurilaiseen taustaan.

Kyllä vain, se on vanhastaan tunnettu balttilaina. Löytäisit tiedon etymologisista sanakirjoista.

Seprainstituutio on liitetty vanhastaan pelkästään Suomenlahdelle, mutta Sepraluodot löytyvät myös Saimaalta. Vieressä on aika erikoisia saaria, esim. Sötsö ja Karhatsi. Joku näistä lähisaarista on ilmeisesti ollut varsinainen Seurasaari.

Lähiseudulta l. Haukivedeltä löytyy sitten myös oikea Seurasaari.

P.S. tämä voi olla vähän kaukaa haettua, mutta voisiko Suomen joidenkin piili-, piilumäkien ja -vuorien takana ollakin baltin pilis-sana? Silmämääräisesti arvioituna näitä nimiä ovat antaneet aiemmin esillä olleet Rusit ja Rusaset.

Arkkis · **Liittynyt:** To Huhti 03, 2008 6:24 pm **Viestit:** 11321

Judas I. Käkriäinen kirjoitti:

Arkkis kirjoitti:

"Sėbras" on kuurismi ja voi tarkoittaa "omaa" "Itseen liittyvää", "itsellekuuluvaa" (poikystävää, tyttöystävä olisi "sėbrė", mutta sillä ei ole takemistä tämän nimen ei kenenkään "poliittisen, valtiollisen "oman" kanssa kuten tuossa ehkä yritetään väittää), sen enmpää kuin "äyskärillä".

http://www.letonika.lv/groups/default.a ... r=10621063

sė́bras -ė (1)
1. niev. drauģelis -e = "mielitietty"
2. novec. sk. bičiùlis = ystävä

Liittyyköhän söber/sepra/seura tähän parveen? Seprahan oli nimenomaan kaupallinen ystävä, mikä istuisi hyvin ilmiön mahdolliseen kuurilaiseen taustaan.

Taitaapa hyvinnii liittyä! Enpä olekaan tullut ajatelleeksi!

KESKUSTELU

Lalli ja Erik

Paikallaolijat