KESKUSTELU

Simon Pietari ei ole Germaanista henkilönimistöä. Pietari ja PietarSaari on yhtä vanha kuin Simon Pietari - onko hän Suomalainen Venäläinen Suomalais-Venäläinen

Kun Jaskan 1a3 sisältää sekä DYS 390 arvot 23 ja 24 ja toisaalta esim. ainakin DYS 391 on ilmeisen epävakaa, taitaa olla niin että 1a3 sisältää käytännössä tämän tarkastelun tasolla ainakin osan ryhmistä 1a3, 1a3a ja 1a3a4. Tämä tilanne tietenkin muuttuu jos ja kun tarkasteltujen lokuksien määrä kasvaa, ml. uudet SNP-havainnot, kuten Jaska jo totesi.

Ryhmittely sisältää joka tapauksessa informaatiota ja mahdolliset puutteet eivät vähennä jo tehdyn työn arvoa.

Muuten, Kiviniemi epäili varsin hyvin perustein että Suomesta voisi teoriassa löytyä esim. kauppaan perustuvia preussilaisia ja kuurilaisia paikannimiä. Kuten tiedetään, mm. Halikonlahden ympäristön löytömateriaali painottuu pitkälle toisen tuhatluvun puolelle paitsi Baltiaan, myös Itä-Preussiin ja kauemmas. Minä en usko mykkään kauppaan tässä mittakaavassa.

Erinomainen huomio! Sekä DYS390 että DYS391 ovat väkisinkin mutatoituneet moneen kertaan samoihin arvoihin eri ryhmissä, joten 1a3:n alaryhmien polveutuminen voi vielä hyvinkin muuttua tai tarkentua. Näin ollen jokunen haplotyyppikin saattaa vielä vaihtaa ryhmää, mikäli tarkemmalla resoluutiolla juuri mainituissa locuksissa täytyy olettaa itsenäistä mutaatiota.



Hyvin mahdollista. Kiviniemi kuitenkin korosti samoja ongelmia kuin minäkin: yksittäiselle nimelle voi olla useitakin selityksiä (jolloin kauempaa haettu jää tappiolle).

Kaksi sivua oli harmittavasti jäänyt puuttumaan välistä tuosta skannatusta versiosta.

Kiviniemeltä jää havaitsematta, että Suomesta puuttuvat kaikki germaaniset asutusnimet kokonaan. Germaanisissa (skandinaavisissa) paikannimitutkimuksissa asutusniminä pidetään esim lev/löv, tuna, stad, by jne nimityyppejä eikä henkilönimiä. Suomeksi skandinaaviset asutusnimet merkitsevät mm aitausta, kylää, kaupunkia, raiviota jne.

Skandinaavinen tuna on lainaa keltin dun sanasta, josta on myöhemmin kehittynyt englannin town.

Suomesta puuttuvat kokonaan myös germaaniset luontonimet kuten sjö, berg, skog jne.

Jos vaikka Suomessa onkin joitakin germaaniseen alkuperään perustuvia talonnimiä (=henkilönimi, joista joku on saattanut mukautua kylän nimeksikin) ei se todista germaanisuudesta vaan nimen tai nimityypin lainaamisesta. Nimittäin jos asuja olisi ollut germaania puhuva, olisi myös germaanisia asutusnimiä ja luonnonnimiä, mutta niitä ei vaan ole.

-

Tornio-nimistö osuu muuten ihmeen hyvin yhteen aiemmin esillä olleen rusi-nimistön kanssa. Molemmat sijoittuvat Hämeen ja Karjalan väliin ja näyttäisi siltä että aalto on levinnyt Suomenlahdelta pohjoiseen, Päijänteen ja Saimaan vesistöaluiden välissä. Porvoonjoki on selvä raja rannikolla. Liekö tornio siis hämäläinen nimityyppi ollenkaan? Levikki viittaisi paremminkin Vatjanmaahan ennen Birgerin retkeä n. 1250. Rusi olisi sitten vain ihan rusi eikä mikään prusi, Vatjanmaan l. tulevan Vatjan viidenneksen läntisen osan uudisasukas, joka ehkä ajatteli nimellään edustavansa Rus-kompleksia täällä pohjoisessa.

P.S. En muista mikä on virallinen etymologia, mutta sanan tornio voisi liittää itäisiin kastari/kastro-tyyppisiin lainoihin Mustanmeren suunnasta, kenties juuri Rus-valtakunnan kautta, jos ei jo aiemmin:

http://en.wiktionary.org/wiki/%CE%B4%CF%8C%CF%81%CF%85

EIkös Tornio tule hämäläis-pirkkalaisesta talo/sukunimestä Torne? Vrt Torne river valley .

Rusi-sana voi viitata rusien eli novgorodilaisten liikkeisiin ja merkitä myös raja-aluetta.
Kesti varmaan pari vuosisataa ennen kuin Suomen nykyalueella liikkuneet rusit olivat venäjänkielisiä, mutta heidän valtionsa oli Rus jo 900-luvulta.
Järvillä näyttää saaria käytetyn rajapyykkeinä, esim. Pielavedellä vierekkäiset Hämeen Myhkyri ja Savon Myhkyri. Siitä etelään Nilakalla Hämeensaari ja pieni Rusinsaari väylän ahtaassa kohdassa, ehkä merkiten rusien liikkuma-alueen länsirajaa .

SukunimiRusi tulee nimestä Ambrosius. Turha sitä on mystifioida.

Paikannimikirjan antama selitys on tornio 'keihäs', joka sana esiintyi Agricolalla.

Tornion vanhoja kirjallisia nimimuotoja ovat Torna,Törna, Tornae ja Torni.

-

Sehän ei poissulje nimen hämäläistä alkuperää.

Keihäspä hyvinkin, mutta onko se δόρυ l. spear, lance, pole, lance ja jos on, niin minkä kielen kautta? Vrt. kastro-> kast(V)r(V) l. kastari, siis myös toru, tory -> tor(K)y(V) l. tornio, slaavilaisen polnoglasien l. vokalistumisen merkeissä. No hyvä on, mukana on myös konsonantti.

Ambrosius-valtakunta?

Ei vaan sama loKiikka kuin muillakin suomalaisilla sukunimillä. Isännän etunimestä on tehty suomalainen muunnos ja se on päätynyt sukunimeksi. Rinnakkaisia esimerkkejähän on paljon.

Kunhan kiusasin. Voit hyvin olla oikeassa, mikä on tylsää.

Historia onh suureksi osaksi täynnä tylsiä yksityiskohtia. Usein tylsä selitys on paras (lue todenmukaisin) selitys.

...Keihäspä hyvinkin, mutta onko se δόρυ l. spear, lance, pole, lance ja jos on, niin minkä kielen kautta? Vrt. kastro-> kast(V)r(V) l. kastari, siis myös toru, tory -> tor(K)y(V) l. tornio, slaavilaisen polnoglasien l. vokalistumisen merkeissä. No hyvä on, mukana on myös konsonantti.

P.S. Kreikassa on lisäksi muoto δόρατο, joka ei sekään täysin vastaa torniota. δόρυ,-y ja δόρατο voisivat kuitenkin myös tuottaa muodon δόρ(K)yo, esim. slaavikielen kautta lainattuna. Jos nyt parempaakaan etymologiaa ei löydy. Varmaan löytyy.