KESKUSTELU

Kyllä Hämeen ristiretki tehtiin todennäköisesti nimenomaan 1237 tai 1238, jolta ajalta myös ristiretkibulla tunnetaan.

Vuoden 1249 sulkee pois se, että Birger-jaarli oli tuolloin Norjassa ja Ruotisn mielenkiinto lännessä - ei idässä Suomessa.

Case closed.

Eihän täällä mitänä germanaihallintoa ollutkana. Tällä hetkellä otaksuma on kai, että Häme oli Ruotsin vasalli ja liittolainen, jota toisella ristiretkellä 1237 tai 1238 pistettiin aiak verettömsäti järjestyksene. Hämäläiset värvättiinkin ehkä tämän järjestyksenpitoretken tuloksena Ruotsin idänretkelle, joka tehtiin pari vuotta myöhemmin Karjalaan.

Kolumbusta arvostetaan suurena löytöretkeilijänä, vaikka tosiasiassa se ei itse tiennt missään vaiheessa minne oli menossa, ei perille päästyään tiennyt minne oli tullut, eikä jälkikäteen tiennyt sitäkään missä oli käynyt ...
Luuli mies raukka kuolemaansa asti käyneensä Intiassa.

Olen joskus miettinyt, että olikohan se edes selvinpäin kun näitä reissuja teki ...

Aivan, pirkkalaispäällikkö Matti Kurkikin kuulemma tappeli ruotsalaisten jengissä Tanskalaisia vastaan:

http://www.narva.sci.fi/kktie/laukko.html



Liekö Masa ollut peräti viikinki, vai miksi hän noudatti viikinkien kaksintaisteluperinnettä tapellessaan novgorodilaispäällikkö Pohtoa vastaan:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Matti_Kurki

Pirkkalaisilla ei ole mitään tekemistä Pirkkalan kanssa, joka on Tampereen naapurissa.
Pirkkalaiset oli perämerellä toimiva suurtalonpoikaryhmittymä, joka kävi kauppaa ja hallitsi aluetta, ne oli ns. Kainulaisten jälkeläisiä.
Ne asui pohjoisessa ei Hämeessä.

Pirkkalan seudun kiinteän asutuksen oletetaan muodostuneen viimeistään viimeisellä esikristillisellä vuosituhannella. Todisteita jotenkin järjestäytyneestä yhteiskunnasta on jo 1500 vuoden takaa. Seudun muinaislinnoista etenkin Siuron linnavuori oli kooltaan ja rakenteeltaan sitä luokkaa, ettei se ole voinut syntyä yhden kyläkunnan voimin eikä ilman

johdettua toimintaa. Siuron muinaislinnan arkeologiset tutkimukset ja suoritettu radiohiiliajoitus määrittelevät linnan rakentamisajankohdaksi noin v. 500 jkr. Linna oli asuttu.

Muinaisen pitäjälaitoksen kehittyminen näille seuduille on historiantutkijoiden yleisen käsityksen mukaan tapahtunut noin vuosina 500 -800 jKr. Erään perustellun hypoteesin mukaan Pirkkala on ollut olemassa jo 1000-luvulla. Sen mukaan Pirkkala on ollut yksi niistä kahdeksasta pitäjästä, jotka ovat muodostaneet myöhemmän Satakunnan alueelle ns. satakuntalaitoksen.

Kirkkopitäjänä Pirkkala on hallintopitäjää nuorempi. Pidetään selvänä, että hallintopitäjän käräjät oli se päättävä elin, joka päätti kristinuskon vastaanottamisesta alueelleen. Se päätti kirkon ja hautausmaan ylläpidosta, papin palkkaamisesta yms. Sitä ennen monet pitäjäläiset olivat luonnollisesti omaksuneet kristinuskon.

Vuonna 1209 Pirkkala ei ollut joukossa, kun lueteltiin Suomen hiippakuntaan kuuluvia seurakuntia. Vuotta ennen Hämeen ristiretkeä, joka uusimman tiedon mukaan tehtiin 1238, Hämeen seurakunnat nousivat verokapinaan hiippakuntaa vastaan. Tämän sanonnan "Hämeen seurakunnat" katsotaan koskevan myös Pirkkalaa, koska kristinuskon leviämissuunnan mukaan Pirkkalan on täytynyt olla ensimmäisiä hämäläispitäjiä, jotka ovat kristinuskon omaksuneet. Tällä perusteella esim. professori Unto Salo päättelee Pirkkalan synnyn välille 1209-37 Hänen mukaansa Pirkkalan kirkkopitäjä on varmasti ollut olemassa viimeistään vuonna 1237.

On tullut tavaksi määritellä pitäjän ikä sen alueelle perustetun kristillisen seurakunnan perustamisen mukaan. Kirkkopitäjän syntyaikainen Pirkkala myös vastaa paremmin maantieteellisesti myöhempää Pirkkalaa kuin laaja muinais-Pirkkala.

Pirkkala-Seuran keskuudestaan valitsema toimikunta on pohtinut Pirkkalan ikäkysymystä kahdessa pitämässään kokouksessa ja on yksimielisesti asettunut kannalle, että Pirkkalan pitäjä on varmasti ollut olemassa viimeistään vuonna 1237.

Suur-Pirkkala

Vanha Suur-Pirkkala käsitti yli puolet nykyisestä Pirkanmaasta, alueen, jolla asuu nykyisin noin 380 000 asukasta.

Suur-Pirkkala alkoi jakaantua jo varhain, kun uusia seurakuntia ja myöhemmin kuntia erotettiin sen alueesta. Viimeistään vuonna 1346 Pirkkala ja Vesilahti erosivat. Vesilahdesta erosi pian Lempäälä ja myöhemmin Tottijärvi, osia liitettiin myös Viialaan.

Kangasalan suurpitäjä erosi Pirkkalasta v. 1366. Sen alueesta on muodostettu osa Pälkänettä, Sahalahti, Kuhmalahti, Orivesi, Längelmäki, Kuorevesi, Ruovesi, Juupajoki, Eräjärvi, Keuruu, Pihlajavesi, Multia, Virrat, osa Ähtäriä, Kuru, osa Vilppulaa ja Mänttä.

Messukylä erosi Pirkkalasta v. 1666. Messukylästä muodostui Tampere ja Aitolahti.

Ylöjärvi itsenäistyi v. 1895. Jäljellä olevasta Pirkkalan seurakunnasta muodostettiin v. 1919 Pohjois-Pirkkalan ja Etelä-Pirkkalan seurakunnat. Vastaava kuntajako tapahtui v. 1922.

Kuinkas tarkkoja tietoja ja todisteita sinulla on tuosta? Minun käsittääkseni he asuivat molemmissa. Paikannimistössä Tornionjoen vartta ruotsinpuolella ajaessani näin paljon Pirkamaalta tuttuja nimiä. Lisäksi Torniosta löytyy sukunimeä Sankila, joka on myös talonnimi Pirkkalassa. Pirkkala oli ennen paljon suurempi. Katsopa taas myös Suomi DNA-projektin haploryhmän I1a levinneisyyttä. Mielenkiintoisesti se on levinnyt Tornionjoen vartta pitkin:

http://www.fidna.info/map2y.php?title=Y ... colors.txt

http://www2.pirkkala.fi/historia/historia.htm

Lassi on nyt tainnut lukea vähän liian paljon kerralla.

Kuningas Arthurin tarut ajoittuvat 400-500 -luvuille, jolloin Britannian keltit taistelivat maahan tunkeutuvia angleja ja sakseja vastaan.

Yleensä kyllä kaikissa elokuvissa, sun muissa, nuo jutut lavastetaan ja puvustetaan ihan pieleen, jolloin ne näyttävät myöhäiskeskiaikaisilta.

Vanhan testamentin sijoittaminen myöhäiskeskiaikaan onkin sitten jo sen luokan juttu, että siitä voi tulla isokin salaliittoteoria.

En usko että hämeen ristiretki on voitu tedä vuonna 1237 tai 1238, koska Birgerin nimittämä piispa astui virkaan avsta 1250 ja Suomi siinä vaiheessa liitettiin vasta Ruotsin alaisten hiippakuntien luetteloon, samoin 1237 kapina itseasiassa liittyy Balttian tapahtumiin ja siellä syntyneeseen kapinaan Saksalaista ritarikuntaa vastaan.
Piispa Tuomas oli Birgerin kilpailija ja luopui vallasta vasta Hämeen ristiretken jälkeen Birgerin pakottamana, Tuomas oli kumminkin vallassa vielä kun tehtiin 1942 Nevan retki Aleksanteri Nevskiä vastaan.

Hämeen ristiretki tehtiin todennäköisesti 1249, tuo 1237 liittyy yleiseen kapinointiin mitä oli Virossa, Saarenmaalla ja Hämeessä.
Mutta Viro ja Saarenmaa kuuluivat silloin Saksalaiselle ritarikunnalle ja tiettävästi Suomi ei ole koskaan ollut tämän järjestön kanssa yhteistyössä, joten on hyvin todennäköistä ettei täällä olisi voitu kapinoida yhtäaikaa niitä vastaan ...
Mikäli tuosta vuosiluvusta pidetään kiinni, nin silloinhan täällä on täytynyt olla ritareita joilla on ollut yhteys Saksalaiseen ritarikuntaan, tai sen edeltäjään kalparitarikuntaan, eikä siitä ole kuin aihe todisteita ...
Ei ole mitään näyttöä germaani hallinnosta noilta vuosilta.

Svealaisten Birka Mälaren saarella oli todennäköisimmin länsieurooppalaisten eturyhmien perustama birk-kauppapaikka, niinkuin Hansa myöhemmin. Myös Sigtunaa, Birkan seuraajaa ja svealaisen vallan pääpaikkaa 1100-luvulla, hallitsi ja dominoi saksalaiset. Suurin osa väestöä oli tietenkin paikallisia. Pirkkalan alkuperä, vanhassa Satakunnassa (nykyisin Pirkanmaa), voi olla samaa birk-alkuperää. Jaakkola esittää, että nimi ruotsalaisten invaasion jälkeen 1320-luvulla muovautui Pirkkalaksi (Birkala, birkarl). Pirkkala on ikivanhaa kulttuuriseutua, josta löytyy runsaasti germaanisia paikannimiä, jotka muun aineiston ohella todistavat seudun varhaisista ja suorista yhteyksistä Baltian ja saksalaisen Gotlannin kautta germaaniseen kulttuuripiiriin.

Tuomas oli mitä ilmeisimmin Birgerin liittolainen, olihan hän tukemassa Birgeriä juuri tuolla Nevan retkelläkin. Jota muuten ei tehty 1942, eikä edes 1242, vaan NIMENOMAAN 1240.

Se, että Suomi lisättiin Ruotsin hiippakuntiin vasta 1250 ei todista mitään siitä, milloin Hämeen ristiretki on tehty.

Baltian tapahtumiin Hämeen ristiretki ja kapina 1237 ei välttämättä liittynyt mitenkään tai jos liittyikin, siitä ei tiedetä mitään.

Joku on sanonut aikaisemmin, ettei se ettei joltain ajalta ole arkeologisia löytöjä todista että Suomi oli tuolloin asumaton. Minä sanon puolestani, ettei kirjallisten lähteiden puuttuminen todista, etteikö Hämeessä olisi ollut germaanihallintoa tuolloin. Pirkanmaalla on tunnetusti runsaasti germaanisperäisiä henkilön- ja paikannimiä:

http://finnpro2000.netfirms.com/kainuun ... n%20miehet

Suomi ei ollut kristillinen 1000-luvulla, eikä 1100-luvulla, eikä 1200-luvulla. Luetteloa voisi jatkaa. Mikä kansa on kääntynyt kristinuskoon vapaaehtoisesti? Kristinuskoon "kääntyminen" on aina edellyttänyt pakkoa, mikä on seurannut sotilaallista tappiota. Hautaustavat eivät todista yhtään mitään. Hautaustavan avulla ei voi todistaa, että haudattu henkilö on uskonut kaikkiin kristinuskon dogmeihin jonkin kristillisen kirkon opettamalla tavalla. Henkilö on kristitty vain jos hän uskoo joka dogmiin, jotka on määritelty uskontunnustuksissa. Muut henkilöt eivät ole kristittyjä, vaikka heidät olisi haudattu pää alaspäin krusifiksi perseessä.