KESKUSTELU

Alvre on tietääkseni kuollut, mahdolliset väärinkäsitykset jäävät siis hänen osaltaan oikaisematta. Kun yleisen materiaalin perusteella on aivan ilmeistä, että kielenkin historian määrittelyssä on usein kysymys sävyeroista ja painotuksista, en voi kuin ihailla Jaskan tulkintojen varmuutta. Muut aiheet ovat sitten vielä erikseen.

Kreviinit ovat osa Latvian historiaa, Bauska näyttäisi kuitenkin sijoittuvan kauas esim. Gottlundin kiinnostuksen kohteena olleesta alueesta.

Curcho oder Curchus, Gurcho, Krikko, Ukko könnte eine vom Thors beinamen Öku (Wagen) abgeleitete, wohl ursprünglich finnische Gottheit sein. Sein Bildstand unter einer Eiche, ihm zu Ehren wurde ein Feuer unterhalten und jedes Jahr wurde die alte gegen eine neue Bildsäule gewechselt.

En tiedä kuinka tieteellisen työn perusteella tähän johtopäätökseen on tultu mutta esim. Kurhila-nimen liittyminen tähän kokonaisuuteen on aika mielenkiintoinen mahdollisuus. Tekstissä annetaan ymmärtää, että curcho oli kuitenkin vain kiertonimi jollekin, jonka epiteettejä olivat tammi ja tuli.

http://www.goetter-der-welt.de/Beitrage ... Gottheiten

Kurko ja kurkko ovat karhun tabunimiä. Niitä on käytetty myös pahojen henkien kiertoilmaisuna. Kouki ja kouko kuuluvat samaan sarjaan.

Suomen sana "talo", viron "talu" = liivin " tal' " (talud) = maatila, näyttäisi olevan preussia, ja tarkoittavan juuri samaa perusmerkitykseltään kuin virossa ja hämeessäkin, eli "yksityistä, erillistä maatilaa", "perheviljelmää", "pientilaa" rakennuksineen.

TĀLARIS <40> [Taller MK] thaler = taalari (kuurismi)
TĀLGLASA <45> [Fernglas MK] spyglass = kiikari
TĀLI av [tāls + toli MK] far
TĀLINTUN <85> [Tāls drv MK] to make remote, distance tr (from),
TĀLINTUN SI [Tālintun drv] to distance i (from)
TĀLIS av cp [tālis 119] further
TĀLISKU <49> [Tāls drv] distance
TALÎTUN (talei, talei) <134a> [Patols DK VM] to quiet
TĀLIWIDASNA <45> [Fernsehen + t`li + widātun MK] television
TĀLKĀ <46> [Tuoka, Talko DIA MK] collective working assistance
TĀLKA ↑ Talkātun ps 3 tlāku 89
TĀLKĀTUN (talkai, talkai)<132> [tlāku 89] to push repeatedly, flog, thresh,
TĀLKĀTUN PA PÎDAMANS [VM] to trample down, crush under foot
TALKINÎKS <32> [Tallokinikis E 408] collective helper, free farmer
TALLIJA <45> [Taillë MK] waist (loins) = vyötärö, välikansi > talli?
TALS <42> [Talus E 207] floor
TĀLS aj <26> [tālis 119] far

Sana liittyy sanaan "kaukana", "kaukainen", joka voi tarkoittaa kahta asiaa niihin preussilaisten yhteisviljelmiin, sittemmin jättiläismäisiin läänitystiloihin ja jopa "itsenäisiin" ruhtinaskuntiin nähden: joko nuo "talot" olivat kaukana, irrallaan näistä maista, tai sitten "taloja" omisti ja viljeli "kaukaa" tullut väki, eivät niinkään "omat" (paitsi jos olivat saaneet potkut suurtiloilta, ja samalla ratsuväestä, mikä esimerkiksi Liettuassa olisikin perheviljelmien tavallisintausta aina 1. maailmansotaan asti.

Jotvingissa (suot ovat yksitysiviljelmäaluetta) "talka" tarkoittaa "vastavuoroita naapuriapua, talkoita".

"Talus" puolestaan tarkoittaa "talon välipohjaa", eikä sillä äkkiseltään näyttäisi olevan yhteyttä "talkoisiin". Niillä sellaiset kuitenkin tehtiin joka paikassa aina II maalimansotaan asti, myös Suomessa.

http://www.suduva.com/virdainas/

" talka = volunteer work (local)
talkinīkas = freeman, volunteer "

"talus = floor in house"

"tolis = distant, farther" = etäisyys, kauaksi (kb. ā > o, kuten liettuassakin)

Liett. "tolus, toli" = kaukainen, talka = talkoot

http://www.letonika.lv/groups/default.a ... r=10631062

" tõlti (~sta, ~o)
1. attālināties = etääntyä
tolti nuo kranto - attālināties no krasta
2. atsvešināties = vieraantua
jie tolsta vieni nuo kitų - viņi /savstarpēji/ atsvešinās
tolti nuo gyvenimo - atsvešināties no dzīves
toluma (3b) tāle; tāliene; tālums = etäisyys
tolumoje - tālumā = etäisyydellä, päässä
tolumas (2) /at/tālums;
tolus -ì (4) tāls -a " = kukainen


" tal̃kinimas (1) sk. talkininkãvimas; = talkootyö
talkininkas -ė (2) talcinieks -ce = apulainen, talkoomies "

" talkà (4) talka = talkoo, palkaton työ
šeštadienio talka - sestdienas talka = lauantaitalkoot (NL kolh.)
ateiti talkon (į talką) - nākt talkā = käydä talkoissa "
(Talkoisiin usein liittyy hyvä ruoka, kalja ja tanssit.)

" talònas (2) daž. noz. talons = kuponki "

"tòlis, a (2) jumta pape = paperitollo

tõlis, b (2) tāliene; tāle; tālums = kaukaisuus, etäisyys, ääri
žiūrėti į tolį - skatīties (lūkoties) tālienē (tālumā) = katsoa kaukaisuuteen
šuoliai į tolį fizk. - tāllēkšana = pituushyppy
melsvas tolis - zilā tāle (āre) = taivaansini, "sininen kaukaisuus"

(Kappas vaan latviassa on sana "āre" = ääri. Seltä se "ääri" siis tulee eikä esimerkiksi "järvenrannasta" = ezer(in)s (krosts).)

http://www.letonika.lv/groups/default.a ... r=10621063

" āres pl. = rajat, "ääri", "ääret (ja rannat)"
meži un āres - girios ir laukai = "metät ja reunat"
dzimtenes āres poez. - tėvynės kloniai ir kalnai = isänmaan "kalliot ja rajat", "laaksot ja kukkulat" "

" ārē " = (omalla) pihalla ("tontilla") = kirjaimellisesti "piirin (rajan) sisällä"

"Ääri" ja "äyräs" tuskin ovat samaa perua, tuo "āre" on enemmän metsään "kynnetty" ("kynsitty") aukio kuin mikään vesilammikko.

Jos Suomessa on laajemmin preussilaisia liikkunut, on erittäin todennäköistä että heitä on asettunut tänne ykstyishenkilöinä viljelijöiksi, sillä itse Preussissa ja Liettuassa ja osassa Puolaa sellaisia katsottiin pystyyn, koska suurtilat olivat samalla ratsuväen harjoittamo ja ylläpitäjä, ja lisäski aitaaminen aina aiheutti metsäaron ("pellon", jota kukaan ei kuitenkaan ollut koskaan raivannut, mutta jonka joku saattoi helpostikin metsittää) metsittymistä, joten se oli "moraalisesti arveluttavaa". "Vapaat kansalaiset" olivat myös luultavasti etniseltä taustaltaan tavallista useammin muuta kuin ydinkansallisuutta: esimerkiksi liiviläisiä tai zemgalleja, tai germaaneja.

Toiset asiat ovat selvempiä kuin toiset, ja tässä meillä on harvinaisen selvä tapaus: Alvren vertailu oli liian suppea tuottaakseen oikean kokonaiskuvan. Alvre esitti yhtäläisyyksiä liivin ja itäryhmän välille, mutta häneltä jäi huomaamatta että samat piirteet esiintyvät myös pohjoisryhmässä. Itkonen huomasi tämän, joten vain yksi tulkinta on mahdollinen: kyseiset piirteet eivät yhdistä liiviä ja itäryhmää vaan koko kantasuomea. Alvre oli siis väärässä.

Miten et ymmärrä tätä? Puolustaisitko samalla takertumisella sitä, että jonkun mielestä suomella ja ruotsilla on paljon yhteisiä piirteitä, joten ne ovat sukukieliä? Vai tajuaisitko sittenkin, että se toinen tutkija, joka otti tarkasteluun myös itäisempiä kieliä ja osoitti suomen olevan sukua näille ja että suomen ja ruotsin yhteiset piirteet ovat myöhäisempien kontaktien tulosta, onkin kumonnut ensimmäisen tutkijan perustelut?

Sitähän minäkin.


Pitää paikkansa, kouko merkitsee mm. ’kuolemaa, petoeläintä’, virossa ’ukkosta, ukkosenjumalaa’. Kouvola on nimetty tällä sanalla. Kurko, (paha) kurki (eri sana kuin lintu-kurki) merkitsee mm. ’pahaa henkeä, karhua’. Kumpikin on vanhastaan tunnettu balttilaina.

Judas hyvä, osoittaa uskomatonta henkistä laiskuutta nimittää suomalaisia nimielementtejä balttilaisperäisiksi tutustumatta lainkaan nimistöntutkimukseen ja etymologiaan. Pystyisit kyllä parempaankin, lopeta tuittuilu ja ryhdistäydy. Mitä enemmän sinuun kohdistetaan kritiikkiä, sitä kehityskelpoisempana sinua pidetään.

Arkkis hyvä, talo on johdettu talas-sanasta, joka puolestaan on todennäköisesti arjalainen laina, mutta voisi teoriassa olla juuri ja juuri germaaninen tai balttilainenkin. Kannattaisi oikeasti tutustua etymologisiin sanakirjoihin, teet ihan turhaa työtä selittämällä jokaisen suomen sanan balttilaiseksi – etenkin kun kriteerisi ovat niin löyhät.

P.S. Suomeksi käytetään vakiintunutta nimitystä "kreevinit", mutta jostain syystä Wikipediassa on tuo omituinen "kreviini"-muoto.

Viittaatko tähän curchoon? Eikö kirjoittaja epäillyt jumalhahmoa tai ainakin nimitystä nimenomaan suomalaisperäiseksi vendialueella? Toisaalta, tilanne nyt vain taitaa olla niin että monet Suomen nimielementit ovat balttilaisia, vähintään välillisesti. Germaaninen elementti on sekin aivan ilmeinen. Ihan eri asia on, mikä on näiden tarkempi konteksti.

Leena Peltonen-Palotie in memoriam..

Taas laski Suomen tieteen taso entisestään...

Tämä on suuri menetys, koska suomalainen geenitutkimus tarvitsisi nyt nimenomaan suunnannäyttäjää. Tutkimuksellakin pitäisi olla jonkinlainen kotimaisuusleima.

Aivan. Surullinen uutinen. Hänellä olisi varmasti vielä ollut paljon annettavaa.

Mistä se "talas" sitten tulee?

Minä osuin nyt netissä liettuan etymlogiseen sanakirjaan, joka sattuu käsittelemään justiin tätä kysymystä myös preussissa.


http://www.indoeuropean.nl/cgi-bin/resp ... first=9471

”Lithuanian: talka°

Etymology: 2. (-os, talkas) 'zusammengebetene Arbeitsgemeinschaft, welche nach der Arbeit mit einem Schmaus (ohne Entlohnung) bewirtet wird (R., R.-M., Kurschat), Gastmahl nach der gemeinsamen Arbeit' (Nesselmann 88), talkininkas 'einer von dieser Arbeitsgemeinschaft, Heifer', Adj. talki°nis, vgl. talki°ne daina (in Tvereius, s. Skardžius Z¹D 250), talkinti 'helfen, zu Hilfe kommen, behilflich sein', talka´uti dass. (s. noch Skardžius Z¹D 498), talkine´ti 'beim Arbeiten helfen, mitwirken, zum Arbeiten gehen'.

Lett. ta°lka 'eine (gewöhnlich nicht länger als einen Tag dauernde) Arbeit auf dem Lande, zu der freiwillige Arbeiter aus der Nachbarschaft geladen werden, die ohne Lohn arbeiten, aber am Abend bewirtet werden; eine solche Arbeitsgemeinschaft; Arbeitsschmaus nach einer solchen Arbeit', talka dass. (s. dazu B³ga KZ 51, 117. 118), talkuot 'mit Hilfe einer ta°lka die Arbeiten verrichten'.

Preuss. tallokinikis 'der Freie' Voc. 408, das Trautmann Sprachd. 445 hierzu stellt, ist nicht sicher einzureihen (vgl. darüber auch s. v. [/b]talokas[/b] und Endzelin SV 262).

Aus dem Balt. ist finn. tal(k)os 'Schmaus fµr freiwillige Arbeiter, welche nur Verpflegung als Lohn bekommen', sµdestn. talos (Gen. talgo) 'Ernteschmaus' entlehnt (vgl. Thomsen Ber. 226f., Nieminen FUF 22, 41 f.). ”

Nyt voidaan edellisen valossa tarkastella uudestaan tätä viestiäni, ja katsotaan, teenkö turhaa työtä vai en.



Tähän asti pressin sanat littyvät sanaan ”tāli” = kaukana = liettua ”toli” = kerikan ”tele”. (Pelkästään näissäkin lainatuissa sanoissa on muitakin lainoja kreikasta.)

http://www.etymonline.com/index.php?sea ... hmode=none

”tele-

comb. form meaning "far, far off," from Gk. tele-, combining form of tele "far off, afar, at or to a distance," related to teleos (gen. telos) "end, goal, result, consummation, perfection," lit. "completion of a cycle,"

from PIE *kwel-es- (cf. Skt. caramah "the last,"

Bret. pell "far off," Welsh pellaf "uttermost"),

from base *kwel- (see cycle). ”

Näyttäisi sekä ”kela” että ”tela” että vielä myös ”keli” (millainen ”pyörä” tanää?) tulevan täältä:

”cycle

late 14c., from L.L. cyclus, from Gk. kyklos "circle, wheel,"
from PIE *kwel-, *kwol- "to roll, to move around, wheel"
(cf. Skt. cakram "circle, wheel," carati "he moves, wanders;" Avestan caraiti "applies himself," c'axra "chariot, wagon;" Gk. polos "a round axis" (PIE *kw- becomes Gk. p- before some vowels), polein "move around;" L. colere "to frequent, dwell in, to cultivate, move around," cultus "tended, cultivated," hence also "polished," colonus "husbandman, tenant farmer, settler, colonist;" Lith. kelias "a road, a way;" O.N. hvel, O.E. hweol "wheel;" O.Rus., Pol. kolo, Rus. koleso "a wheel"). The verb meaning "to ride a bicycle" is from 1883. ”

Yhteys paitsi iranilaisiin MYÖS KELTTILÄISIIN KIELIIN on silmiinpistävä (ja taatusti kermaania vanhempi!).



Nämä sanat juontuvat preussin sanasta

(TELAWIZÔRS <32> [televisor MK] televisor, huomataan, että TĀLA- sanojen rinnalla ovat TELA-sanat kreikan ”telen” johdannaisina!)

"TĒLKSENIS" <40> [Tēlktun drv] incentive, stimulus = törmäys, ärsyke, yllyke

"TĒLKTUN (tēlka, tēlki)"<75> [tlaku 89 VM MK] to push, stumulate, induce (stimulate) > jatkuva aspekti ”TĀLKĀTUN (talkai, talkai)”

Ainakin tästä ”törmäämisestä” seuraa suomen sana ”telki”, ”teljetä”, joten se ei kuulu suomen sanan ”tela” yhteyteen. Myös ”teljo” kuulunee sen yhteyteen.

http://www.letonika.lv/groups/default.a ... sti&h=2261

” tel̃kti (~ia, ~ė)

1. koncentrēt = keskittää
telkti kariuomenę - koncentrēt karaspēku = kekittää sotavoimia
telkti dėmesį - koncentrēt uzmanību = keskittää huomionsa
2. pulcināt = koota yhteen

taiką telkti - pulcināt /ļaudis/ talkā, aicināt talkā = koota joukko yhteen

telktinis -ė (2) sakopojuma- = kaustumis-; sakopots -a = kasautuma; koncentrēts -a =väkevöity, keskitetty
telktinės jėgos - /sa/kopotie spēki = yhdistetyt voimat

telktis (~iasi, ~ėsi) = keskittyä, konsentroitua, yhdistyä (löysästi)
1. koncentrēties = keskittyä; pulcēties = kokoontua

debesys telkiasi - mākoņi blīvējas = sumu tiivistyy
2.saliedēties = yhdistyä (tiiviisti); sakļauties =mennä pilveen”



Lähden siitä, että ”TALKINÎKS” = talkoolainen ja ”Tallokinikis” = yksityinen maanviljeliä, pienvijeliä, perheviljelijä EIVÄT OLE SAMA SANA.

Ensimmäinen liitty liettuan sanaan ”talka”, mutta jälkimmäinen liittyy nimeomaan sanaan ”talokas” = täysi-ikäinen, täysivaltainen, ja ”tallokinikis” tulee tästä ammttinimenä samoin kuin sanasta ”lauks”(pelto) tulee ”laukinikis” = suurviljelijä, tilannomistaja.
”Talloks”, liettuan ”talokas” tulee JOKO sanata ”tāls” = pituus, jolloin se tarkoittaa ”sellainen, joka on tarpeeksi pitkä”, tai sitten se tulee sanasta ”tals” = lattia, ja tarkoittaa ”sellaista, jolla on lattiaa”, eli itsenäistä taloutta (”lattiaa”) pitävää henkilöä!

Liettuan ”talokas” on laina, joko preussista, kuurista, tai mikä on jopa todennäköisintä LIIVISTÄ vaikka sanaparvi onkin balttiperäinen.

” Lithuanian: "talokas" [/b] = täysikasvuinen, täysivaltainen, vapaa

Etymology: (alit.) 'erwachsene Tochter (vgl. Szyrwid Dict. s. v. dorosša co´rka), junges M„dchen', vgl. Dauk„a Post. 505, 47, tassai szwencziausias tašokas arba merga 'diese heiligste Jungfrau', oft bei Bretkun (s. Leskien IF 28, 134f., Krek ibd. 40, 160, Verf. KZ 51, 249, ZslPh 4, 272, Specht KZ 68, 39), als Adj. 'vollwachsen, erwachsen, mannbar; lümmelhaft' (R. + R.-M. s. v. vollwachsen, Nesselmann 88, Kurschat [ ]).

In Li°nkmenes findet sich ”talokas” in der Bed. 'gross­er, erwachsener Mensch' (s. B³ga TiZ¹ 1, 420, Skardžius Z¹D 133).

Mit -okas- Suffix (zu diesem s. Skardžius a. a. O.) zur Wz., die enthalten ist in ai. tela- 'Windpalme', teli, Name eines Baumes, tale´se dass. (in AV VI.15, 3), tel´e 'flacourtia cataphrasta', ael. talij 'Braut, junges, mannbares Weib', ion. th~lij 'Hµlsengew„chs', lat. telea 'Setzling, -reis'; als eig. Bed. ist 'Spross­, Schess­ling, Reis, Knospe' zu erschliess­en; im Lit. ist das Wort unter Beibehaltung der mask. Rektion auf das heiratsfähige Mädchen spezialisiert worden; vgl. griech. parqšnoj, das auch zum Fem. geworden ist (s. dazu ausführlich Verf. und Specht KZ a. a. O.).

Nicht hierher ksl. talii, talija 'junger Zweig' (s. Verf. KZ 51, 2505, zuletzt Vasmer Wb. 3, 71), preuss­. tallokinikis 'Freier, nicht Leibeigener' Voc. 408 (so Leskien IF 28, 134f., anders Trautmann Sprachd. 445, Endzelin SV 262; vgl. dazu noch s. v. talka° 2. ”

Tuo jäi vähän hämäräksi, boldattua lukuun ottamatta.
Liiviksi "(pien)tila" on ”tal' ” ja pientilallien on ”tal'әg”
Kuuriksi taas ”lattiallinen” olisi (ilmeisestikin) ”*talangas” jota vastaisi liettuassa ”*talogas”.

Baltin lattia-, välipohja-, silta jne sanojen takan on ”asperktisarja

”*talti (*tala, *talo)= tallata, sotkea, asetella, pinota (paikoilleen, sileäksi), talla? talas? talo?
”*telti (*tela, *telo)= asettaa, latoa > teljo, tela?
*tilti (*tila, *tilo) = sijoittaa paikalleen, ”tällätä” > pr. ”tiltun...tella...tella” = kivetä, muurata kiviä

” TILTAN n <35> [Stabynotilte DK] bridge > silta
TILTUN (tella, tilla) <97> [Talus E 207 VM] to pave ” > silata, siljo (=”siliö”), sileä jne. ”

Myöhemmin tätä on vonut tulla ”tila” merkityksessä huonetila.

http://www.etymonline.com/index.php?term=till

” till (prep.)

"until," O.E. til (Northumbrian), from O.N. til "to, until," from P.Gmc. *tilan (cf. Dan. til, O.Fris. til "to, till," Goth. tils "convenient," Ger. Ziel "limit, end, goal"). A common preposition in Scand., probably originally the accusative case of a noun now lost except for Icelandic tili "scope," the noun used to express aim, direction, purpose (e.g. aldrtili "death," lit. "end of life"). Also cf. Ger. Ziel "end, limit, point aimed at, goal," and compare till (v.).

till (v.)

"cultivate (land)" (early 13c.), "plow" (late 14c.), from O.E. tilian "tend, work at, get by labor," originally "strive after," related to till "fixed point, goal," and til "good, suitable," from P.Gmc. *tilojanan (cf. O.Fris. tilia "to get, cultivate," O.S. tilian "to obtain," M.Du., Du. telen "to breed, raise, cultivate, cause," O.H.G. zilon "to strive," Ger. zielen "to aim, strive"), from source of till (prep.).

till (n.)

"cashbox," 1452, from Anglo-Fr. tylle "compartment," O.Fr. tille "compartment, shelter on a ship," probably from O.N. þilja "plank, floorboard," from P.Gmc. *theljon. The other theory is that the word is from M.E. tillen "to draw," from O.E. -tyllan (see toll (v.)), with a sense evolution as in drawer (see draw). ”

Liettuan nykyinen sana [/
b]”tilti...tilia...tyle”[/b] tarkoittaa ”hiljetä” mutta ”tiltas” on (paisti ”hiljennetty” myös ja ennen kaikkea) silta

http://www.letonika.lv/groups/default.a ... sti&h=2774

”tìltas (1) daž. noz. tilts = silta
kabantysis tiltas - vanšu tilts = riippusilta
pontoninis tiltas – pontontilts = ponttonisilta
geležinkelio tiltas - dzelzceļa tilts = raitatiesilta
varstomasis tiltas - izgriežamais tilts = kääntösilta
tilto tauras - tilta balsts (balstīkla, stats) = siltapukki
užpakalinis tiltas tehn. - pakaļējais tilts (automobilī) =peräsilta
oro tiltas - gaisa tilts = ilmasilta

tiltelis (2) dem. tiltiņš = koroke
kapitono tiltelis - /kuģa/ komandtiltiņš = komentosilta "

Näitä sanoja on huomattavn vähän liettuassa ja latviassa ja sanat ovat ”orpoja”. Ne ovat tulleet tuossa teknisessä muodossaan kuurin ja preussin kautta.

SSA:n mukaan *talas on kanta-arjalainen sana ja verrokkina muinaisintian tala ja latinan tellus 'maa', tai germaanien *staala 'heinäkasan alusta'.

Muinaisintialaiset vaelsivat Suomeen?

-

Muinaispersialaset, itäbaltit. KYllä nuo iranilaistakin perua näyttävät olevan, kyse on enepi siitä, miten päin ne ovat pyörineet minnekin.

Decodeme sijoittaa joukon suomalaisia Southwest-Asia kartalle.
Itsekin olen siellä ja minulla on 5Mb fragmenttien prosentit suht. korkealla Hazara (0.6%) ja Pathan (0.5%) porukan kanssa.

Nämä 5Mb fragmentit edustavat kaukaista yhteistä perimää.

Myös outoa porukkaa johon minulla on korkeat prosentit ovat baskit (0.7%) sekä Mozabite berberit (0.4%) ja muutama ranskalainen (0.8%) ja maltalainen (0.5%) - olisivatko nämä jotain muinaista proto-saamelaisalkuperää.
Keskiarvoni suomalaisiin on vain alle 0.5%, jos sukulaiset otetaan pois vertailusta. Niin ja Moseskin (0.5%) on SW-Asia kartalla.

Ehkä skyytit.

-

Läntinen mtDNA näkynee perimässä, mm. V on ilmeisesti tullut Iberiasta ja esiintyy myös Gibraltarin vastarannalla.
Hazarat ja SE-Asia voivat littyä Q-väestöjen liikkeisiin.
Pohjoisen Skandinavian nykylappalaiset ovatkin jopa maailman kansainvälisimmällä perimällä- sekä Iberiasta että Beringiasta asti pohjia ja sen päällä nykynaapureita kuten N1c, I1 ja R1a .