KESKUSTELU

Monimutkaistuva yhteiskunta vaatii yhä laajempaa ja yksilöivämpää koulutusta

Normaaleissa tapauksissa jokainen lapsi syntyy lähtökohdiltaan suunnilleen samoissa menestystekijöissä tähän kulutuksen täyttämään markkinamaailmaan. Lapsen kaksi ensimmäistä vuotta on superoppimisen aikaa, joka ei enää koskaan palaa. Monimutkaistuva yhteiskunta vaatii jatkuvaa läpi elämän tapahtuvaa kouluttautumista.

Yksi maailman rikkaimmista miehistä, Microsoftin perustaja Bill Gates, peräänkuuluttaa amerikkalaisten menestymättömyyttä maailman yliopistojen "taitavuuskilpailuissa". Kaukoidän nousevat maat tuottavat nyt yliopistoistaan uusia ahkeria ja uteliaita kykyjä luomaan uutta markkinatalouden ihmettä vanhoihin kulttuureihinsa.

Kisa maapallon työn uudelleen jaosta on käynnistynyt. Koulutus ja motivaatio ymmärtää ovat monimutkaistuvassa yhteiskunnassa kaiken perusta. Toinen perusta on havaita luonnon kestokyky ja ihmisen jaksamisen rajat. Elämä ei ole pelkästään työlle ja ansainnalle. Elämä on itseasiassa vuosimiljoonia ollut geenistön eteenpäinvientiä turvaten sukulaisuuden siirtymä tulevaisuuteen.

Lapsien uteliaisuus on suurimmillaan ennen noin kahta ikävuottaan. Oppimisen prosessit ovat tuolloin hyvin voimakkaita ja tuolloin tapahtuva huolehdinta, yhdessäolo ja yhteenkuuluvuuden luonti ratkaisevat paljolti, kuinka tulevaisuus sujuu.

Varttuva lapsi oppii vanhemmistaan, mutta useasti vaikutteet tulevat kiirerytmisessä markkinamekanismissa enempikin koulusta, kaduilta ja kavereilta. Vaikutteet ja mallit imetään alussa äidinmaidosta ja myöhemmin myös ulkoisista tekijöistä, joiden vilpittömänä vaikuttimena ei ole lapsen ja nuoren aito kehitys. Kehityksen aitouden ja vilpittömyyden takaavat vain vanhempien pyyteetön esimerkki, oppi ja mallin näyttö uteliaisuuteen ja jatkuvaan haluun oppia vapaaehtoisesti itsestään ja ympäristöstään.

Vielä peruskoulun alaluokilla lähtökohdat ovat suunnilleen samat. Motivoiva leikkimielisesti kilpailuhenkinen yrittäminen ja oppimisen uteliaisuus rakentavat pohjaa yksilölliseen ja myös tiimihenkiseen kehitystyöhön ensin oppimisena ja myöhemmin työtehtävissä osaamisena. Uteliaisuus ratkaisee. Kysymykset ovat luodut ratkaistaviksi.

Esimerkki ja omat toimenpiteet malleina lapsilleen ovat avainasemassa. Jos luet paljon, on todennäköistä, että lapsesikin lukee. Jos rakentelet kädentaitojasi paremmiksi, niin todennäköisesti lapsesikin ryhtyy vasaraan, ruuvimeisseliin ja yleismittariin. Jos harrastat luonnossa kulkua, niin voisi arvata lapsenkin omaavan vilpitöntä hyväksyntää luonnonarvoihin.

Suurin arvo on kuunnella mitä lapsille ja nuorille kuuluu. Ole myös utelias jälkikasvuasi kohtaan. Älä pakota, äläkä ohjaile omien tarpeidesi mukaisesti. Kannusta uteliaisuuteen pohtia uusiakin malleja ja oppisuuntia. Ennenkaikkea anna aina vastaus kun kysytään, älä makaa sohvalla ja vastaa työkiireidesi selityksella väsyneestä olosta johtuvaa osallistumattomuutta. Osallistu ja opasta aina kun huomaat epätietoisuutta. Älä myöskään yritä tuputtaa omia epävarmoja tai nimen omaan niitä luulemiasi varmoja mielipiteitä. Anna ratkaisun avaimia, kehoita pohdintaan omaehtoisesti, mutta älä jätä koskaan lopulliseen pulaan.

Lopuksi lapsille ja nuorille voisi osoittaa hiljaista hyväksyntää onnistumisista ja vilpitöntä iloa tavoitteiden saavuttamisesta. Lapselle ja nuorelle on tärkeintä havaita vanhempien tyytyväisyyttä heidän itsensä aikaansaamista onnistumista. Lapsien menestyksellä ei kannata koskaan ylpeillä omissa kaveripiireissään; he eivät ole aikuisten menestysnappuloita oman menestymättömyyden korvikkeeksi. Uusi sukupolvi on kuitenkin aina omansa näköinen ja toimii uusien vaikuteyhdistelmien ohjaamana, jossa vanhemmat ovat yksi tärkeä osatekijä.

Suomen tulevaisuus on juuri nyt kouluissa ja opinahjoissa. Antakaamme heille menestyksen avaimia, joilla ongelmalukot avautuvat pohdinnan jälkeen, mikä on mihinkin avain.

Ilkka Luoma

Matematiikkakilpailussa maailman yliopistoista olivat Hongkong ja Shanghai kaksi ylintä, jenkkiyliopistot olivat pudonneet kärkisijoilta viimeisten 5-10 vuoden aikana...

Kertooko tämä pelkästään vielä riittävästi, jää nähtäväksi...

Eli lapsille pitää antaa risua jos eivät menesty koulussa ja karkkia jos menestyvät?

.......................................

"Kuka kuritta kasvaa, se kunniatta kuolee" - vanha suomalainen sananlasku..., mutta vakavasti:

ei kukaan risuista puhunut, vaan osallistumisesta, karkki reiíttää hampaat ja vie johtoajatukset sivuun, siis jälleen osallistuminen, vastauksien anto kysymyksiin ja kannuste uteliaisuuteen ovat hyviä lääkkeitä turvataksemme jälkikasvumme menestyksen ja hyvinvoinnin...

Eipä oo kannustettu ihan omilla voimilla oon pärjänny siinä mitä oon tehny.

Negatiivistä palautetta olen taas monesti saanu, vaikka en ole mitään väärä edes tehny. on vanhemmille jäänyt vain sellanen levypäälle. Olen huomannut että eivät he itsekkään huomaa sitä että aina perjaatteessa ovat haukkuneet.

Vaikea puuttua asiaa, jos ei osapuolet itse tiedosta epäkohtia.

Jostakin syystä aasialainenkin lähde rankkaa "jenkkiyliopistot" seuraavasti maailman TOP 500 listan kärkipäässä:

1 Harvard Univ USA
2 Univ Cambridge UK
3 Stanford Univ USA
4 Univ California USA
5 Massachusetts Inst Tech (MIT) USA
6 California Inst Tech USA
7 Columbia Univ USA
8 Princeton Univ USA
9 Univ Chicago USA
10 Univ Oxford UK
11 Yale Univ USA
12 Cornell Univ USA
13 Univ California - USA
14 Univ California - USA
15 Univ Pennsylvania USA
16 Univ Wisconsin USA
17 Univ Washington USA
18 Univ California USA
19 Johns Hopkins Univ USA

http://ed.sjtu.edu.cn/rank/2004/top500(1-100).htm

.................................

Tulisiko selvittää mikä tämä aasialainen lista on; kertooko se sen, minne aasialaiset opiskelijat mieluiten menisivät? Netti on täynnänsä listauksia, jenkkienkin tekemänä, kuinka USA ranking on alentunt heidän osaltaan mm. ohjelmointi- ja matematiikkataidoissa...

Voit ihan vapaasti etsiä listauksia. Tuo löytyy Googlesta ensimmäisenä hakusanoilla "maailman parhaat yliopistot" (engl.). Sen verran asiasta tiedän, että Harvardin, Stanfordin, Yalen, Princetonin, Oxfordin ja Cambridgen tähdittäessä listan kärkeä se ei voi olla täyttä puppua.

Brittilähteen (http://www.thes.co.uk/) mukaan:

1 1 Harvard University USA
2 3 Massachusetts Institute of Technology USA
3 6 Cambridge University UK
4 5 Oxford University UK
5 7 Stanford University USA
6 2 University of California, Berkeley USA
7 8 Yale University USA
8 4 California Institute of Technology USA
9 9 Princeton University USA
10 27 Ecole Polytechnique France
11= 52 Duke University USA
11= 11 London School of Economics UK
13 14 Imperial College London UK
14 23 Cornell University USA
15 17 Beijing University China
16 12 Tokyo University Japan
17= 20 University of California USA
17= 13 University of Chicago USA
19 22 Melbourne University Australia
20 19 Columbia University USA

...........................

itse Bill Gates on kiinnittänyt huomiota jenkkiyliopistojen keskimääräiseen laskuun muihin maihin nähden... on suuntaamassa rahaa tason nostoon.

Siitä huolimatta mm. kiinalaiset menevät mieluimmin jenkkiyliopistoihin, sitten Englantiin, Australiaan, ... lopuksi Suomi